Nouse ylös tuolista! Pian tutkijat tietävät, mikä on tehokkain tapa tauottaa istumatyötä

Istumista katkaisevista tauoista kannattaa tehdä rutiini. Silloin ne kuuluvat joka työpäivään ja ovat samanlainen itsestäänselvyys kuin hampaiden harjaus iltaisin.
-

Aikoinaan oppilaat nousivat luokassa seisomaan, kun he vastasivat opettajalle. Koulussa ei ehkä tiedetty, että samalla torjuttiin istumisen haittoja. Johtava tutkija, fysiologi Satu Mänttäri Työterveyslaitoksesta sanoo, että vastaavia käytäntöjä tarvittaisiin nyt työpaikoilla.

”Palaverissa istumista voisi katkaista vaikkapa niin, että kukin nousee ylös puheenvuoronsa ajaksi. Kaikki osallistujat voisivat nousta tuolista pienen äänimerkin jälkeen, tasaisin väliajoin.”

Parhaillaan Mänttäri tutkii kollegojensa kanssa sitä, mikä on kaikkein tehokkain tapa tauottaa istumista toimisto- ja etätyössä.

”Nykyisen suosituksen mukaan seisomaan pitäisi nousta puolen tunnin välein. Suositus ei kuitenkaan perustu fysiologisiin mittauksiin. Haluamme antaa istumatyötä tekeville tarkat, tutkittuun tietoon pohjautuvat ohjeet.”

Esitimme Mänttärille kuusi kysymystä istumatyön haitoista, istumisen tauottamisesta ja hänen vetämästään SitFit-tutkimushankkeesta:

1. Kuinka paljon ihmiset istuvat työtä tehdessään?

Se riippuu työtehtävistä, mutta keskimäärin ihmiset istuvat 30–50 prosenttia työajasta. Toimistotyöntekijä istuu peräti 66 prosenttia työajastaan.

Nuo prosenttiosuudet ovat koronapandemiaa edeltävältä ajalta. Etätyön lisääntyminen ei ole ainakaan parantanut tilannetta. Toimistossa tulee yleensä noustua ylös ja otettua askeleita herkemmin kuin kotona. Kotona etäisyydet ovat myös lyhyempiä ja liikkuminen suppeampaa.

2. Millaisia haittoja istumisella on?

Meitä ihmisiä ei ole tarkoitettu jatkuvaan istumiseen. Istuminen on aineenvaihdunnan kannalta hyvin passiivinen olotila. Istuessa energiankulutus on lähes yhtä vähäistä kuin makuulla ollessa. Myös lihasten aktiivisuus on minimaalista.

Istumisella on yhteyttä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin ja kakkostyypin diabetekseen. Runsas istuminen kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä – varsinkin niska- ja hartiaseutua ja alaselkää. Myös alaraajojen verenkierto heikentyy.

3. Tunnistetaanko istumatyön terveyshaitat?

Paikallaanolon terveyshaitoista on puhuttu pitkään. Istuminen on kuitenkin hiljainen ja huomaamaton riski. Sitä ei välttämättä tiedosteta yhtä hyvin kuin vaikka perinteisiä työturvallisuuteen liittyviä riskejä.

Yksi harhaluulo on, että istumisen haitat voisi kuitata jälkikäteen – lähtemällä vaikka iltakävelylle. Se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Lenkille kannattaa ilman muuta mennä, mutta istuminen on itsenäinen terveysriski.

Istumisen haittoja pitääkin ehkäistä työtä tehdessä, siinä hetkessä. Siksi myös liikunnallisten työntekijöiden on tärkeää katkaista istumista päivän mittaan.

4. Miten istumisen haittoja voi vähentää?

Istumisen haitat vähenevät, kun tekee tasaisin väliajoin jotain aktiivista. Jo seisomaan nousu aktivoi kroppaa todella paljon. Suosittelisin lisäämään siihen jotain muutakin, kuten hartioiden pyörittelyä tai jalkojen ravistelua.

5. Miten tutkimusryhmänne vertailee erilaisia tapoja tauottaa istumatyötä?

SitFit-tutkimushankkeen laboratorio-osuudessa mittaamme koehenkilöiltä muun muassa lihasaktiivisuutta, energiankulutusta, syketasoja sekä lihasten hapettumista ja jäykkyyttä. Myös jalkojen turvotusta mitataan.

Mittauspatteristoon kuuluu myös tietokonepohjainen testi, joka selvittää tauotuksen vaikutusta kognitiiviseen eli älylliseen suorituskykyyn.

Tutkimamme tauotustavat sisältävät seisomaan nousun lisäksi esimerkiksi viisi kyykkyä tai kävelyä parin minuutin ajan. Tarkastelemme myös sellaista työskentelyä, jossa istuminen ja seisominen vuorottelevat.

Mittaustulosten perusteella pystymme valitsemaan tehokkaimman istumisen tauotusmallin. Tutkimuksen kenttäosiossa testaamme valitun mallin vaikutuksia toimistotyöpaikalla.

6. Milloin julkaisette suosituksenne istumatyön tauottamiseen?

Tutkimuksemme valmistuu keväällä 2024. On hienoa päästä levittämään työpaikoille tietoa istumatyön uudesta tauotusmallista. Uskon, että tutkittu tieto vahvistaa työntekijöiden motivaatiota katkaista istumista.

 

Aiheesta lisää:

Toimisto- ja etätyö dynaamisemmaksi istuen ja seisten – SitFit -tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy.

Jaa sisältö somessa!