Toimisto- ja etätyö dynaamisemmaksi istuen ja seisten – SitFit
Tavoitteet
Istuen työskentelevien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Työikäiset istuvat työpaikalla keskimäärin 30–50 prosenttia työajasta. Työpäivänä istutaan keskimäärin sata minuuttia enemmän kuin vapaapäivänä. Toimistotyöntekijä istuu 66 prosenttia työajastaan. COVID-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä etätyö on lisääntynyt.
Ensimmäiset aihetta käsittelevät tutkimukset osoittavat, että etätyö vähentää aktiivisuutta ja lisää istumisen määrää työpäivän aikana. Tutkimusten pohjalta on annettu runsaasti erilaisia malleja ja ohjeita istumisen tauottamiseen. Ohjeiden kehittämiseen, selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tarvitaan kuitenkin mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista.
Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinomaan istuen tapahtuva toimistotyö alikuormittaa lihaksistoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Lisäksi tutkitaan minkälaisilla istumatyötä tauottavilla malleilla on optimaalisin vaikutus fysiologisiin ja kognitiivisiin vasteisiin.
Hankkeen tulosten pohjalta annetaan selkeät, tutkittuun tietoon perustuvat suositukset istumatyön tauottamiseen.
Aineistot ja menetelmät
Tutkimus toteutetaan ensin laboratoriossa, jossa selvitetään optimaalisin istumisen tauotusmalli. Mallin soveltuvuus käytännön työelämään selvitetään kenttätutkimuksessa.
Tulokset ja vaikuttavuus
Suomessa tietotyötä tekevien määrä on suuri ja sitä tehdään pääsääntöisesti istuen. Ammatti- ja toimialarakenne, tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja digitaalisten välineiden yleisyys mahdollistavat hyvin myös etätyön tekemisen. Suomalaisten työntekijöiden runsaan työssä istumisen haittojen vähentäminen on tärkeä työ- ja kokonaisterveyttä edistävä tekijä. Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja voi vähentää pääasiassa istumista tauottamalla ja kokonaisistumisaikaa vähentämällä. Tämän vuoksi istumisen ja passiivisuuden vähentäminen työpäivän aikana on merkityksellistä myös liikuntaa harrastaville henkilöille.
Tutkimusten pohjalta laaditut suositukset ja ohjeet istumisen vähentämiseen ovat kirjavia. Tässä hankkeessa yhdistyy standardoitu laboratoriotutkimus ja kenttätutkimus. Laboratoriossa määritetään optimaalisin istumisen tauottamisen frekvenssi ja muoto monipuolisilla fysiologisilla ja kognitiivisilla mittauksilla. Kenttätutkimuksessa arvioidaan laboratoriotutkimuksen tulokset autenttisissa toimistotyöolosuhteissa. Tulosten pohjalta laaditaan selkeä, tutkittuun tietoon perustuva suositus miten istumatyötä tauottamalla toimistotyön alikuormitusta saadaan parhaiten vähennettyä.
Kysy hankkeesta
Satu Mänttäri
Tutkimusryhmä
Juha Oksa, johtava tutkija
Pihla Säynäjäkangas, tutkija
Jutta Karkulehto, tutkija
Ari-Pekka Rauttola, johtava asiantuntija
Kristian Lukander, johtava asiantuntija
Teemu Paajanen, johtava psykologi
Yhteistyötahot
Tutkimuksen yhteistyötaho on Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy (HY247).
Rahoittajat
Työsuojelurahasto, Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy
