Hanke

Toimisto- ja etätyö dynaamisemmaksi istuen ja seisten – SitFit

Istuen työtä tekevien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Liiallisen istumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat tutkimusnäytön perusteella selvät. Tässä hankkeessa selvitetään fysiologisten ja kognitiivisten mittausten avulla, minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia.
Henkilö istuu kannettavan tietokoneen ääressä ja hieroo otsaansa.

Aikataulu

8/2022–5/2024

Tavoitteet

Istuen työskentelevien työntekijöiden määrä kasvaa jatkuvasti maailmanlaajuisesti. Työikäiset istuvat työpaikalla keskimäärin 30–50 prosenttia työajasta. Työpäivänä istutaan keskimäärin sata minuuttia enemmän kuin vapaapäivänä. Toimistotyöntekijä istuu 66 prosenttia työajastaan. COVID-19-pandemian aiheuttamien rajoitusten myötä etätyö on lisääntynyt.

Ensimmäiset aihetta käsittelevät tutkimukset osoittavat, että etätyö vähentää aktiivisuutta ja lisää istumisen määrää työpäivän aikana. Tutkimusten pohjalta on annettu runsaasti erilaisia malleja ja ohjeita istumisen tauottamiseen. Ohjeiden kehittämiseen, selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tarvitaan kuitenkin mitattua tietoa istumatyön tauottamisen fysiologisista ja kognitiivisista vaikutuksista.

Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää minkä tyyppinen istumisen tauottaminen minimoi tehokkaimmin istumatyön haitallisia vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, miten yksinomaan istuen tapahtuva toimistotyö alikuormittaa lihaksistoa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Lisäksi tutkitaan minkälaisilla istumatyötä tauottavilla malleilla on optimaalisin vaikutus fysiologisiin ja kognitiivisiin vasteisiin.

Hankkeen tulosten pohjalta annetaan selkeät, tutkittuun tietoon perustuvat suositukset istumatyön tauottamiseen.

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus toteutetaan ensin laboratoriossa, jossa selvitetään optimaalisin istumisen tauotusmalli. Mallin soveltuvuus käytännön työelämään selvitetään kenttätutkimuksessa.

Tulokset ja vaikuttavuus

Suomessa tietotyötä tekevien määrä on suuri ja sitä tehdään pääsääntöisesti istuen. Ammatti- ja toimialarakenne, tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja digitaalisten välineiden yleisyys mahdollistavat hyvin myös etätyön tekemisen. Suomalaisten työntekijöiden runsaan työssä istumisen haittojen vähentäminen on tärkeä työ- ja kokonaisterveyttä edistävä tekijä. Istumisen aiheuttamia terveyshaittoja voi vähentää pääasiassa istumista tauottamalla ja kokonaisistumisaikaa vähentämällä. Tämän vuoksi istumisen ja passiivisuuden vähentäminen työpäivän aikana on merkityksellistä myös liikuntaa harrastaville henkilöille.

Tutkimusten pohjalta laaditut suositukset ja ohjeet istumisen vähentämiseen ovat kirjavia. Tässä hankkeessa yhdistyy standardoitu laboratoriotutkimus ja kenttätutkimus. Laboratoriossa määritetään optimaalisin istumisen tauottamisen frekvenssi ja muoto monipuolisilla fysiologisilla ja kognitiivisilla mittauksilla. Kenttätutkimuksessa arvioidaan laboratoriotutkimuksen tulokset autenttisissa toimistotyöolosuhteissa. Tulosten pohjalta laaditaan selkeä, tutkittuun tietoon perustuva suositus miten istumatyötä tauottamalla toimistotyön alikuormitusta saadaan parhaiten vähennettyä.

Tutkimusryhmä

Hankkeen projektipäällikkö: johtava tutkija Satu Mänttäri

Tutkimusryhmä: johtava tutkija Juha Oksa, tutkija Pihla Säynäjäkangas, tutkija Jutta Karkulehto, johtava asiantuntija Ari-Pekka Rauttola, johtava asiantuntija Kristian Lukander, johtava psykologi Teemu Paajanen

Yhteistyötahot

Tutkimuksen yhteistyötaho on Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy (HY247).

Rahoittajat

Työsuojelurahasto, Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy