Ammattiastman aiheuttaja voi löytyä kauneushoitolasta tai kasvihuoneesta

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström tutkii, mistä työntekijän astma johtuu. Homma muistuttaa välillä salapoliisin työtä.
Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta

Kolmekymppinen mies oli työskennellyt lähes kymmenen vuotta kasvihuoneessa, jossa viljeltiin tomaatteja. Yhden kuukauden aikana hänelle tuli yskää, hengenahdistusta, silmien kutinaa ja punoitusta. Mies aivasteli, ja hänen nenänsä valui.

Oireet ilmaantuivat puolessa tunnissa työpaikalle saapumisesta ja helpottuivat parin tunnin kuluessa kotiin lähdöstä.

Asian selvittely aloitettiin työterveyshuollossa ja sitä jatkettiin keuhkopoliklinikalla. Lopulta mies ohjattiin ylilääkäri Irmeli Lindströmin tutkittavaksi Työterveyslaitokseen.

Kävi ilmi, että oireet eivät johtuneet esimerkiksi tomaatista, homeista, varastopölypunkeista tai kimalaisen myrkystä. Tutkimusten edetessä valmistettiin uutteita loispistiäisistä. Ne ovat hyönteisiä, joita kasvihuoneeseen levitettiin tuhoamaan haitallisia ansarijauhiaisia.

Kun uutteita käytettiin allergiatesteissä ja altistuskokeissa, tapahtui läpimurto: potilaalla todettiin allergia loispistiäisille sekä niiden aiheuttama ammattiastma ja -nuha.

Kaikki kivet pitää kääntää

Irmeli Lindströmin työssä kiehtovinta on löytää uusi ammattiastman aiheuttaja. Oireiden yhdistäminen oikeaan altisteeseen muistuttaa välillä salapoliisin työtä.

”Oireisiin pitää uskoa ja kaikki kivet on käännettävä. Onneksi saamme tukea työhygieenikoilta, jotka tuntevat työympäristön vaaratekijöitä. Omassa tiimissäni on myös kemisti.”

Ammattiastmalla tarkoitetaan astmaa, jonka pääasiallinen aiheuttaja on tietty työympäristössä esiintyvä, sisään hengitettävä aine.

Kun esimerkiksi leipurilla todetaan jauhopölyn aiheuttama astma, edessä on ammatinvaihto. Se voi vaatia kouluttautumista, jonka korvaa yleensä vakuutusyhtiö.

”Astma on monen tekijän aiheuttama sairaus. Aina emme pysty todistamaan, että se johtuu pääasiallisesti työstä, vaikka työntekijällä olisi työssä pahenevia oireita. Työni vaikein puoli onkin perustella potilaalle, miksi hänen astmaansa ei korvata ammattitautina.”

Lehmä on vaarallisin eläin

Suomessa korvataan ammattitautina vähän alle sata astmaa vuosittain. Suurin aiheuttajaryhmä ovat kosteusvauriomikrobit, jotka liittyvät sisäilmaongelmiin. Kun vertaillaan eri ammattiryhmiä, ammattiastmoja todetaan suhteessa eniten leipureilla ja maanviljelijöillä.

”Maanviljelijä allergisoituu lehmälle. Se on Suomen vaarallisin eläin ammattitautimielessä. Viljelijät voivat allergisoitua myös rehuille, viljoille ja varastopölypunkeille. Heille ammatin vaihtaminen on vaikeaa, joten he jatkavat usein työssään niin, että käyttävät hengityksensuojaimia”, Irmeli Lindström kertoo.

Vuosien kuluessa joistakin astman aiheuttajista on päästy eroon. Suurin onnistumistarina liittyy luonnonkumiin:

”Luonnonkumista tehdyt käsineet aiheuttivat aikoinaan astmaa ja ihottumaa varsinkin hoitoalan työntekijöille. Kun hansikkaiden luonnonkumia alettiin korvata muilla materiaaleilla, ammattitauditkin katosivat.”

Mobiilisovellus auttaa seurannassa

Kun epäily ammattiastmasta herää, työntekijän työterveyshuolto alkaa selvittää asiaa. Tärkein menetelmä on PEF-työpaikkaseuranta. Sen avulla tutkitaan, liittyykö keuhkoputkien supistumistaipumus työhön tai työperäisiin altisteisiin.

”Seuranta kestää neljä viikkoa, ja sinä aikana henkilön pitää puhaltaa mittariin hereillä ollessaan kahden tunnin välein – oli hän töissä tai vapaalla”, Irmeli Lindström sanoo.

Mittarin lukemat, mittausta edeltäneet työtehtävät ja muut tarvittavat tiedot on perinteisesti kirjattu ylös kynää ja paperilomaketta käyttäen. Nykyisin seurannan voi tehdä myös mobiilisovelluksen avulla.

Siihen tarvitaan puhallusmittarin lisäksi älypuhelin, johon sovellus ladataan. Mittari muodostaa puhelimeen Bluetooth-yhteyden. Lindström on ollut mukana kehittämässä menetelmää. Hänen omalla työpaikallaan mobiilisovelluksen käyttöön siirryttiin vuosi sitten.

”Nyt hoitajat pystyvät seuraamaan tietokoneeltaan päivittäin, miten potilailla menee. Seurannan laatu on parantunut, kun mahdollisiin ongelmiin pystytään tarttumaan heti.”

WTC-tornien tuhosta astmaa

Valtaosa ammattiastmoista syntyy allergisoitumisen kautta. Työntekijä siis herkistyy vaikkapa jauhopölylle tai jollekin kemikaalille ja saa astman. Viime vuosina on saatu lisää tietoa myös toisenlaisesta mekanismista:

”Työpaikan ilmassa voi olla haitallinen määrä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävää ainetta, kuten happohuurua tai vetyperoksidia. Suurina pitoisuuksina se vaurioittaa hengitysteiden pinnalla olevaa kerrosta eli epiteeliä. Astma voi kehittyä myös sitä kautta”, Irmeli Lindström sanoo.

”Uutta on sen ymmärtäminen, että myös toistuva hieman matalatasoisempi altistuminen ärsyttäville aineille voi aiheuttaa astman.”

Kemikaalionnettomuuksien vaarat on tiedetty pidempään: Paperitehtaassa esimerkiksi vuotaa klooridioksidikaasua, jota työntekijät hengittävät. Kaasu ärsyttää hengitysteitä, ja lopputuloksena kehittyy astma.

Sama mekanismi aiheutti astmaa palomiehille, jotka olivat pelastustöissä WTC-iskujen jälkeen New Yorkissa vuonna 2001. Tornien tuhoutuminen nostatti voimakkaasti emäksistä pölyä, joka ärsyttää keuhkoputkia.

Trendit näkyvät asiakaskunnassa

Irmeli Lindströmin vastaanotolla näkyvät niin kauneudenhoidon trendit kuin muutokset kulutuskäyttäytymisessä – esimerkiksi siinä, mistä ihmiset haluavat ostaa leipänsä:

Suurissa leipomoissa on tehty paljon töitä sen eteen, että hengitysilman jauhopölypitoisuudet pysyvät kurissa. Se on vähentänyt ammattiastmoja. Viime aikoina pienet lähileipomot ovat lisääntyneet ja ravintoloissakin leivotaan leipää.

”Sellaisissa oloissa jauhopölyä ei saadakaan hallintaan, mikä on tuonut meille uusia asiakkaita”, Lindström sanoo.

Toinen esimerkki liittyy syanoakrylaatteihin, joita käytetään teollisuusliimoissa. Syanoakrylaattien tiedetään aiheuttavan astmaa. Nykyisin niitä on myös liimoissa, joilla kiinnitetään ripsienpidennyksiä. Lindström kollegoineen onkin laatinut niiden tekijöille ohjeet turvallisiin työtapoihin.

”Ammattitautien tutkiminen antaa hyödyllistä tietoa siitä, miten työoloja voi kehittää entistä turvallisemmiksi.”

 

Aiheesta lisää:

Ammattiastma

PEF-seurannat

Marja Sarkkinen

Avainsanat

ammattitauti
työterveyshuolto

Jaa sisältö somessa!