Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille

Osallistu

Työuran keskivaiheilla on hyvä valmistautua muutoksiin. Se voi tarkoittaa lisäkoulutuksen hankkimista tai sen tunnistamista, missä on erinomainen.

Oletko keskellä organisaatiomuutosta tai jäänyt työttömäksi? Tai oletko jämähtänyt työhön, josta et enää löydä kipinää? Kaipaatko urallesi uutta suuntaa?

Johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sanoo, että varsinkin työuran keskivaiheilla moni vastaa myöntävästi johonkin noista kysymyksistä.

Vaikka kaikki olisi ihan hyvin, omaa uraansa ja osaamistaan kannattaa aika ajoin pohtia: Mitä tapahtuisi, jos nykyinen työni loppuisi? Pääsisinkö silloin muualle töihin? Pitäisikö minun hankkia lisää koulutusta, että pärjäisin nykyisillä työmarkkinoilla?

”Kun tutkinto on tehty 20 vuotta sitten, työuraa voi olla edessä vielä toinen mokoma. Maailma muuttuu paljon 40 vuodessa”, Toppinen-Tanner huomauttaa.

Varaudu työelämän muutoksiin

Salla Toppinen-Tanner kollegoineen kehittää parhaillaan uravalmennusmallia, joka auttaa yli 40-vuotiaita varautumaan työelämän muutoksiin. Hänen mielestään jonkinlainen ”keskiuran katsastus” tekisi hyvää kaikille työntekijöille – myös ruuhkavuosiaan eläville.

”Tulevaisuuteen varautuminen ei tarkoita, että on koko ajan varpaillaan ja huolestunut. Kyse on siitä, että on tietoinen työmarkkinatilanteestaan ja valmistautunut muutoksiin.”

Työelämässä tarvitaan yhä enemmän valmiuksia oppia uutta sekä kykyä ylläpitää ja hyödyntää sosiaalisia verkostoja. Myös hyvä itsetuntemus on valttia. Tällaiset taidot kannattaa tuoda esiin myös töitä hakiessa.

Kun mietit tehtävien, työpaikan tai ammatin vaihtamista:

  • Selvitä, onko omalla työpaikallasi mahdollista päästä työkiertoon tai edetä uralla.
  • Silmäile oppilaitosten tarjontaa. Saisitko opiskelemalla lisää osaamista nykyiseen työhösi?
  • Selvitä, olisiko sinun mahdollista opiskella työn ohella tai opintovapaalla.
  • Kysele ihmisiltä heidän ammateistaan ja työtehtävistään.
  • Tutustu työnhakukanavien ja työpaikkailmoitusten kautta tehtäviin, jotka vastaavat osaamistasi.

Kun valmistaudut työnhakuun:

  • Päivitä CV:si ja nettiprofiilisi, esimerkiksi LinkedIn. Älä tyydy työkokemuksen ja tutkintojen listaamiseen. Kerro myös, millaisia tehtäviä olet tehnyt. Missä olet erityisen hyvä? Millaiset tehtävät ja roolit ovat sinulle mieluisimpia? Mitä ihmiset ovat sinusta sanoneet? Millainen työntekijä ja ihminen olet?
  • Opettele tunnistamaan itsesi ja ominaisuutesi. Keskustele läheistesi kanssa ja kysy heidän mielipidettään.
  • Vahvista itsetuntoasi. Missä olet hyvä tai erinomainen? Missä asiassa olet onnistunut työssäsi? Mieti konkreettisia esimerkkejä.
  • Harjoittele hissipuhetta, jossa kerrot onnistumisistasi ja taidoistasi. Anna itsellesi lupa innostua. Kerro hetkistä, jolloin olit työn imussa. Mitä teit silloin?

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Taidot työhön -hankkeessa Työterveyslaitos ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kehittävät yli 40-vuotiaille uravalmennusmallin työelämän muutoksiin varautumiseksi. Oppilaitosten ja työpaikkojen käyttöön tarkoitettu malli valmistuu vuonna 2018. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille