Työterveyslaitoksen tutkijat selvittivät, millaisiin palkkatöihin voi päästä tuetun työllistymisen menetelmillä. He seurasivat kuudella työpaikalla, miten työllistyneiden työ sujuu ja miten työkaverit ottavat tulokkaat vastaan.
Tukea työllistymiseen voivat tarvita esimerkiksi vammaiset ja osatyökykyiset työttömät tai henkilöt, joilla on heikko kielitaito tai oppimisen vaikeuksia. Työhönvalmentaja auttaa heitä muun muassa työnhaussa ja työtehtävien oppimisessa.
Tutkijat havainnoivat pareittain kaikkiaan yhdeksän työntekijän työtä. Tutkimus liittyi Työkykyohjelmaan, jossa kokeiltiin tuetun työllistymisen toimintatapaa.
”Tulevaisuudessa työpaikoilla tarvitaan kaikkien työpanosta. Meidän pitää varmistaa, että työelämässä pärjää monenlaisella työkyvyllä. Siksi oli tärkeää mennä työpaikoille katsomaan, miten siellä toimitaan”, sanoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
”Mitä merkitystä tutkimuksellanne on?”
Havainnoinnin luonteeseen kuuluu, että tutkijat pyrkivät olemaan kuin varjoja. He eivät esitä kysymyksiä, vaan seuraavat, mitä tapahtuu. Työpaikkojen ihmiset olivat kuitenkin kiinnostuneita tutkijoiden työstä:
”Työllistyneet henkilöt kysyivät, mitä merkitystä meidän tutkimuksellamme on. Jotkut kysyivät myös, saisivatko he tutkimusraportin itselleen”, Pirjo Juvonen-Posti kertoo.
Silloin syntyi idea, että tutkimuksen tulokset pitää saada tutkittavien käyttöön. Kun tutkimusartikkeli valmistui, siitä tehtiin lyhennelmä, joka mukautettiin selkokielelle. Yhteistyökumppaniksi tuli Kehitysvammaliitto.
”Taustalla oli se ajatus, että tiede kuuluu kaikille. Tämä tutkimus olisi sitä paitsi jäänyt tekemättä, jos työntekijät eivät olisi sallineet meidän seurata työtään.”
Selkokieli on helppoa suomen kieltä, jossa käytetään helppoja sanoja ja lauseita. Selkokieltä on vielä helpompi ymmärtää kuin hyvää ja selkeää yleiskieltä.
Tulokkaan on vaikea päästä sisään työyhteisöön
Tutkimuksen päätulos oli se, että valtaosa töistä oli osa- ja määräaikaisia. Työn jatkuminen ei yleensä ollut mahdollista. Työllistetyt työskentelivät muun muassa siivoojina, elintarviketyöntekijöinä, hoiva-avustajina ja keittiöapulaisina.
Pirjo Juvonen-Posti nostaa esiin myös nämä havainnot:
- Työstä saatava palkka oli tärkeää kaikille työntekijöille. Palkkatulon ja etuuksien yhteensovittaminen aiheutti ikäviä yllätyksiä.
- Työntekijät kokivat, että työyhteisöön kuuluminen on hyvin merkityksellistä.
- Työntekijöiden oli kuitenkin vaikea päästä sisään työyhteisöön. He saattoivat viettää lounas- ja kahvitaukonsa yksin. Heitä ei välttämättä muistettu kutsua työyksikön yhteisiin kokouksiin.
”Meillä on työyhteisöinä vielä opittavaa siinä, miten otamme uudet ihmiset mukaan. He voivat olla työllistettyjä, vuokratyöntekijöitä, sijaisia tai keitä vain. Porukkaan kuuluminen on ihmistä kannatteleva voima”, Juvonen-Posti sanoo.
Aiheesta lisää:
Pysyvän työpaikan saamiseksi tarvitaan tukea: tutkimuksen tiivistelmä selkokielellä (Julkarissa)
"Täällä ei sanota, että ei kuulu meille": Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksen loppuraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2023 (Julkarissa)
Selkokielinen lyhennelmä on tehty raportin luvusta 7: Kestävän työllistyvyyden mahdollisuuksia työn ja työpaikan näkökulmasta (Pirjo Juvonen-Posti, Kirsi Unkila, Mirkka Vuorento ja Joonas Poutanen)
Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi