Hyvä työyhteisö ymmärtää, ettei kenenkään mielenterveys ole täydellinen

Osallistu

Ihmisen mielenterveys on jatkumo, ja hyvässä työyhteisössä voimavarojen vaihtelu sallitaan. Sairauslomalta palaava työkaveri kannattaa ottaa vastaan samoin kuin itsekin toivoisi tulevansa kohdatuksi. Paluuta voidaan helpottaa työn muokkauksella.

Kun työkaveri on ollut sairauslomalla mielenterveyden häiriön vuoksi ja palaa töihin, työyhteisö voi helpottaa paluuta ihan tavallisella ystävällisyydellä.

”Työhönpaluu saattaa jännittää molempia osapuolia, mutta mitään ihmeellisiä taitoja siinä ei tarvita. Sanotaan tietysti, että kiva kun tulit töihin, ja kerrotaan asioista, joita poissaolon aikana on tapahtunut”, sanoo tutkija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työkaveri kannattaa ottaa vastaan sillä tavalla kuin itsekin toivoisi tulevansa kohdatuksi vastaavassa tilanteessa. Sen suurempaa numeroa paluusta ei tarvitse tehdä.

”Pyydä työkaveria mukaan lounaalle tai kahville. Jos hänen on alussa vaikea tarttua hommiin tai asiat ovat muuttuneet, voit tarjota apuasi. Katsokaa ja ihmetelkää niitä yhdessä”, Mattila-Holappa vinkkaa.

Mielenterveyden häiriöt ovat suhteellisen yleisiä varsinkin pitkien sairauslomien syynä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Suurin yksittäinen syy on masennus. Sen sairastaa elämänsä aikana joka viides suomalainen, ja suurin osa masennusta sairastavista on mukana työelämässä.

Unohtelua, vetäytymistä, väsymistä

Mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa työkykyyn jo ennen sairauden toteamista. Ne voivat näkyä esimerkiksi ajattelun ja tiedonkäsittelyn ongelmina:

Virheet ja unohtelu saattavat tilapäisesti lisääntyä. Työntekijä ehkä väsyy aiempaa nopeammin, ja hänen on hankala seurata nopeatempoista keskustelua. Työhön keskittyminen ja itsenäisten päätösten tekeminen voivat vaikeutua.

Myös vuorovaikutus työkaverien tai asiakkaiden kanssa saattaa tuntua raskaalta. Työntekijä esimerkiksi vetäytyy seurasta tai hänen on aiempaa vaikeampi olla tilanteissa, joissa omaan toimintaan kohdistuu ristiriitaisia odotuksia.

Tunne-elämän ongelmat puolestaan voivat ilmetä esimerkiksi alakuloisuutena, nopeana ärtymisenä tai kyvyttömyytenä ottaa vastaan kritiikkiä.

Pauliina Mattila-Holappa muistuttaa, että ihmisen mielenterveys on jatkumo.

”Terveyden ja sairauden väliin sijoittuu paljon erilaista oirehdintaa. Se on yleistä eikä välttämättä johda pidempiaikaiseen sairastumiseen. Sairastumisen tuomat muutoksetkaan eivät monesti ole pysyviä.”

Työ muokataan työkykyä vastaavaksi

Pauliina Mattila-Holappa kollegoineen laatii työpaikoille ohjeistusta siihen, miten työtä voi muokata, kun mielenterveyshäiriö vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjeet julkaistaan vuoden 2017 lopussa.

Työn muokkaus tarkoittaa, että työ sovitetaan työkykyä vastaavaksi. Se on yksi keino tukea työntekijää ja mahdollistaa työnteon jatkuminen tai töihin palaaminen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työajan lyhentämisestä, tehtävien räätälöinnistä tai siirtymisestä rauhallisempaan työtilaan. Joskus henkilö voi jäädä määräaikaisesti pois asiakastyöstä tai esimiestehtävästä.

”Jos sosiaaliset tilanteet ahdistavat, voidaan sopia niiden vähittäisestä harjoittelusta ja esimerkiksi mahdollisuudesta poistua kokouksesta, jos tilanne käy ylivoimaiseksi. Tällainen muokkaus on toki helpompaa toimistotyössä kuin kaupan kassalla”, Mattila-Holappa huomauttaa.

Myös suurissa organisaatioissa työn muokkauksen mahdollisuudet ovat paremmat kuin pienillä työpaikoilla, joissa yhden ihmisen työpanos on merkittävä.

”Ei työnantajakaan aina kovin helpossa raossa ole. Se, miten työn muokkausta tuettaisiin pienissä yrityksissä, on iso kysymys.”

Kukaan ei saa kuormittua liikaa

Esimies ei saa kertoa työyhteisölle työntekijän sairausloman syytä, ellei työntekijä sitä nimenomaan pyydä. Työntekijä valitsee, paljonko hän tilanteestaan kertoo.

”Työn muokkaus lähtee työn tarkastelusta ja siitä, mitkä tehtävät tai tilanteet ovat työntekijälle erityisen kuormittavia. Työtä ei voida muokata pelkän diagnoosin perusteella, ja toisaalta tieto diagnoosista ei ole työn muokkauksen kannalta välttämätön”, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Esimiehen tulee kertoa työn muokkauksen järjestelyistä muille tarpeellisin osin. Hän voi myös tuoda esiin, miten työyhteisön jäsenet voivat tukea muokkauksen onnistumista.

Kun yhden työntekijän työtä muokataan, se vaikuttaa usein myös työkavereiden työhön. Tämä saattaa synnyttää työyhteisössä epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja kateutta. Mattila-Holapan mukaan esimiehen tehtävä on järjestellä työt niin, ettei kukaan kuormitu kohtuuttomasti.

”Hyvässä organisaatiokulttuurissa voimavarojen vaihtelu on hyväksyttävää. Kaikkien työkykyä pyritään tukemaan ja sairauslomalta kannustetaan palaamaan heti kun se on mahdollista, vaikkei työkyky olisikaan sataprosenttinen.”

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Herättikö juttu tunteita? Ota osaa keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Mitä vahvuuksia sinulla on?

Kysymys voi tulla vastaan esimerkiksi työhaastattelussa tai silloin, kun työpaikalla on meneillään isoja muutoksia. Omien vahvuuksien tunnistaminen on myös työntekijän myönteistä palautetta itselleen ja tukee näin työhyvinvointia.

Vahvuuksien huomaaminen ei poista heikkouksia eikä kiistä niiden olemassaoloa. Se ei tarkoita, että jäisimme tekemään vain sitä, minkä jo osaamme hyvin. Omat vahvuudet voi viedä uusille aloille, sinne, missä niitä ei ole vielä käyttänyt.

Yksi tapa löytää vahvuuksiaan on sen pohtiminen, miten on selviytynyt vaikeista vaiheistaan. Minkä vahvuuksien varassa on silloin päässyt eteenpäin?

Vahvuuksien mukaan toimiminen innostaa ja antaa energiaa. Niitä tunnistaessaan kannattaa tutkia asioita, joihin tuntee vetoa, joihin uppoutuu ja joissa on ollut erityisen taitava.

Nämä asiat voivat auttaa tunnistamaan vahvuuksia:

  1. Lapsuusmuistot: Mitä muistat tehneesi mielelläsi jo lapsena ja nuorena? Mitä niistä jatkat vielä? Vahvuuksilla on usein nuoruudesta tunnistettavat juuret, ja niillä on jonkinlaista pysyvyyttä ihmisen elämässä.
  2. Energia: Millaiset tekemiset energisoivat sinua? Millaiset jutut kutsuvat ja innostavat mukaan? Ne voivat olla lähellä jotain vahvuuttasi.
  3. Aitous: Millaisissa tekemisissä ”todellinen sinä” pääsee esiin? Niissä toimissa sisäinen vahvuutesi luultavasti tulee näkyviin.
  4. Helppous: Millaiset asiat tulevat sinulta kuin luonnostaan? Jutut, jotka syntyvät melkein itsestään, voivat pohjautua vahvuuksiin.
  5. Huomio: Mihin kiinnität huomiota luontaisesti? Mihin liittyvät asiat esimerkiksi luet lehdestä tai mitä huomaat vieraassa paikassa kulkiessasi?
  6. Nopea oppiminen: Minkä opit vaivattomasti, melkein ensikuulemalta? Nopea oppiminen saattaa olla johtolanka vahvuuteen.
  7. Motivaatio: Mitä asioita teet ihan niiden itsensä vuoksi? Vahva sisäinen motivaatio kertoo useimmiten vahvuuksista.
  8. Ääni ja eleet: Milloin äänesi, kielenkäyttösi ja eleesi muuttuvat energisiksi ja aktiivisiksi?

Jutun lähteenä on käytetty Krisse Lipposen, Anneli Litovaaran ja Antero Katajaisen kirjaa ”Voimaa – hyvän elämän polku” (Duodecim, 2016)

Älylaitteen selaaminen kumarassa voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun kipuja sekä ryhtimuutoksia, jotka ilmenevät esimerkiksi alaniskan kyttyrämäisyytenä.

Puhutaankin haitallisesta ”someniskan” ilmiöstä, joka on yleistynyt viime vuosina älylaitteiden käyttäjien keskuudessa.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg kertoo, että someniska vaivaa älylaitteen käyttäjiä iästä riippumatta. Jopa lapsilla ja nuorilla – joiden ranka lähtökohtaisesti kestää rasitusta vanhempaa väestöä paremmin – on raportoitu aiempaa enemmän niskan kipuilua ja ryhtimuutoksia.

Kuormitus jopa 27 kiloa

Tyypillinen somettaja kannattelee älypuhelintaan vyötärön tietämillä ja roikottaa päätään. Tämä asento on nikamille haitallisin. Someniska nimittäin aiheutuu eteenpäin kallistuneesta pään asennosta, joka kuormittaa niskan rakenteita moninkertaisesti pään pystyasentoon verrattuna.

”Kuormitus on sitä kovempi, mitä kumarammassa asennossa pää on. Pystyasennossa pää painaa noin 4–5 kiloa, mutta esimerkiksi 60 asteen kallistuksessa pää rasittaa niskaa jopa 27 kilon verran”, Mika Nyberg sanoo.

Lisäksi älylaitetta selattaessa käsivarret eivät usein ole tuettuina, jolloin pää sekä hartiat työntyvät helposti liikaa eteenpäin ja ryhti pääsee valahtamaan alemmas.

Kivut voivat kroonistua

Puhelimen näppäily kumarassa voi aiheuttaa oireita nopeastikin. Yksipuolista ja kumaraa asentoa seuraavat yleensä niskan lihasjäykkyys ja kipuilu, joka voi säteillä hartioiden ja pään alueelle.

Pidemmällä aikavälillä kivut saattavat kroonistua. Jos huonossa asennossa on jatkuvasti, se voi aiheuttaa ryhtimuutoksia, kuten eteenpäin työntyneen pään asennon ja sisäänpäin kiertyneet olkapäät.

Mika Nyberg kuitenkin huomauttaa, ettei vaivojen syy-seuraussuhde ole aina selkeä:

”Pitkään jatkuneeseen kipuun on hyvä hakea apua, sillä kivun alkuperää voi olla itse vaikeaa päätellä. Kivuista ei tarvitse kärsiä.”

Näin ehkäiset someniskan

Uuden asennon sisäistäminen älylaitteen selailuun vaatii totuttelua. Mika Nyberg antaa nämä neuvot someniskan välttämiseen:

  1. Pidä pää pystyssä, mahdollisimman lähellä keskiasentoa.
  2. Nosta älylaitteen näytön yläreuna nenän korkeudelle. Siten katselukulma on hyvä ja vältät pään turhan nuokkumisen.
  3. Tue kyynärpäät vartaloon ja käytä laitetta kahdella kädellä, jotta asentosi ei pääse valumaan etukumaraan.
  4. Jos käytät laitetta istuessasi, nojaa hieman taaksepäin. ”Makaavampi” asento rasittaa vartaloa vähemmän kuin etukumara asento.
  5. Vaihtele asentoa. Yksipuolinen asento väsyttää vartaloa ja aiheuttaa jumeja.
  6. Tauota somettamista. Tauotus ja venyttely virkistävät ja vetreyttävät niska- ja hartiaseutua.
  7. Opettele tiedostamaan asentosi. Vaikka niska ja hartiat eivät vielä oireilisikaan, kannattaa asentoon kiinnittää huomiota jo nyt. Siinä voi hyödyntää älypuhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka muistuttavat, kun asento on turhan kuormittava.

Jaana Laitinen johtaa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Promo@Work-konsortiohanketta, joka tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla.

”Tarkastelemme terveellisiä elintapoja työkyvyn ja työstä palautumisen näkökulmista. Tämä on uusi lähestymistapa verrattuna perinteiseen tapaan tarkastella elintapoja sairastumisriskien kannalta.”

Laitinen vastasi palautumista koskeviin kysymyksiin Twitterissä syyskuussa 2017. Tähän on koottu kysymyksiä ja hieman laajennettuja vastauksia niihin:

1. Mitä työstä palautuminen tarkoittaa?

Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Kun palautuu välillä, jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää.

Kehon energiavarastojen ja nestetasapainon korjaaminen sekä kehoa huoltava liikunta edistävät palautumista erityisesti fyysisesti kuormittavasta työstä.

Työstä palautuminen on hyväksi terveydelle. Se ehkäisee kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Pitkittynyt, liiallinen kuormitus voi johtaa sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, mahdollisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä aivotyössä työuupumukseen.

2. Mistä tietää, ehtiikö palautua riittävästi?

Kuulostele, tunnetko palautuvasi päivän rasituksista ennen seuraavaa työpäivääsi.

Huono palautuminen voi näkyä epäterveellisenä käyttäytymisenä, mikä edelleen pahentaa tilannetta: Kuormittunut ihminen voi syödä herkkuja tai käyttää alkoholia lievittääkseen stressaantunutta oloaan. Usein uni häiriintyy ja sohva houkuttelee työpäivän jälkeen.

Huono palautuminen vaikuttaa suoraan fysiologiaan. Verenpaine voi olla koholla, ja veriarvoissa voi näkyä poikkeamia.

3. Miten palautumistaan voi mitata?

Sykevälivaihtelun mittaaminen kertoo palautumisesta aika hyvin, kunhan sen tuloksia tulkitsee ammattilainen.

Mittaukseen on Firstbeatilla helppo mittari, ja esimerkiksi työterveyshuollot välittävät palvelua. Mittauksessa kaksi elektrodia ja pienikokoinen mittalaite kiinnitetään rintakehälle kolmen neljän päivän ajaksi. Samanaikaisesti pidetään päiväkirjaa, mikä helpottaa tulosten tulkintaa.

Palautteessa näkyvät punaisella ajankohdat, jolloin on kuormittunut ja vihreällä palautumisjaksot. Päiväkirjan avulla voi sitten pohtia, miten erilaiset tekemiset näkyvätkään punaviherkäppyrässä.

Esimerkiksi alkoholinkäytön palautumista heikentävä vaikutus näkyy unen aikaisena punaisena käppyränä, mikä on hyvin havainnollistavaa.

4. Miten palautuminen eroaa eri ihmisillä?

Hyväkuntoiset, vähän kuormittuneet, terveet ja nuoret palautuvat muita nopeammin. Palautumista hidastavat ikääntyminen, alkoholinkäyttö, anemia ja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä pitkittyvä, kasautuva kuormitus.

Lisäksi terveyskäyttäytymisen erot vaikuttavat. Esimerkiksi liian lyhyt ja huonolaatuinen uni ei palauta.

5.  Antaisitko kolme helppoa vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen?

Ehdottaisin näitä: Kirkasta työsi tavoite ja merkitys. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja pidä työaikasi kohtuullisina. Pyydä tarvittaessa tukea ja anna sitä muillekin.

6. Onko palautuminen helpompaa, jos töissä on kivaa?

Kyllä on. Kun töissä on kivaa, kuormittuu vähemmän. Samalla saa sosiaalista tukea ja palautuu jo työpäivän aikana. Hyvä työ tekee ihmiselle hyvää monin tavoin.

7. Kertoisitko esimerkin iltapalasta, joka siivittää hyvään uneen?

Lautasmalli on hyvä lähtökohta. Sisällytä iltapalaasi kuituista viljatuotetta, vähärasvaista maitotuotetta, pähkinöitä ja runsaasti kasviksia. Maistele makuja ja rauhoitu nauttimaan niistä.

8. Miten saisin lisättyä liikettä työpäivääni?

Kävele osa työmatkastasi. Valitse aina portaat hissin sijaan. Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele välillä seisten. Sijoita printteri kauemmas työpisteestäsi, niin pääset ottamaan lisäaskeleita, kun haet tulosteita.

Ota tavaksi esimerkiksi se, että nouset seisomaan tai kävelemään puhelinkeskusteluiden ajaksi. Pidä kävelykokouksia. Harrasta taukoliikuntaa ja kokeile ”liikuntavälituntia”.