Joskus työyhteisössä syntyy ongelmia, joita ei syystä tai toisesta saada ratkaistua. Konfliktin pitkittyessä toista osapuolta aletaan herkästi pitää jotenkin viallisena, vaikkapa narsistina. Silloin ei tarvitse itse katsoa peiliin ja nähdä vikaa omassa toiminnassaan.
Näin sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta. Hannonen toimii asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja on mukana tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Hän on myös auttanut työyhteisöjä selvittelemään ristiriitojaan.
”Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka on varsin harvinainen. Vain ammattilainen pystyy tekemään diagnoosin, mutta narsisti-sanaa käytetään paljon. Ehkä siksi, että meillä on tarve yksinkertaistaa ja luokitella asioita”, Hannonen sanoo.
Työyhteisössä narsisti manipuloi ja ajaa omaa etuaan
Narsistille on tyypillistä vääristynyt käsitys omasta tärkeydestä, voimakas ihailluksi tulemisen tarve ja muihin kohdistetun empatian vähäisyys. Kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia narsistisia piirteitä, enemmän tai vähemmän.
”Ihminen, jolla on vahvasti narsistisia piirteitä, kokee olevansa oikeutettu erityiseen kohteluun. Hän voi olla ylimielinen ja kateellinen muiden menestyksestä. Hän saattaa myös käyttää toisia häikäilemättömästi hyväkseen”, Heli Hannonen sanoo.
Narsistista käyttäytymistä kuvaillaan manipulatiiviseksi – ihminen pyrkii saamaan toisen käyttäytymään haluamallaan tavalla. Pyrkimys ajaa omaa etua voi johtaa työpaikalla tiedon panttaamiseen tai vääristelyyn. Myös korjaavan palautteen vastaanottaminen on vaikeaa.
Selkeät työnkuvat ja tavoitteet ehkäisevät ikävää käytöstä
Heli Hannosen mielestä hyvän työyhteisön tunnusmerkki on se, että porukka keskittyy työn tekemiseen ja yhteisen työn edistämiseen.
”Jos joukossa sitten on joku, jonka tärkein agenda onkin oman itsensä edistäminen, niin kyllä se vaikeuttaa yhteistyötä. Pahimmillaan käy niin, että henkilö sabotoi muiden työtä.”
Huonoon käyttäytymiseen puuttuminen on työnantajan vastuulla. Tehtävää helpottavat selkeät puuttumiskäytännöt ja työn rakenteet. Mitä kirkkaampia työtehtävät ja tavoitteet ovat, sitä vaikeampaa kenenkään on lähteä niitä säätämään.
”Esihenkilöt eivät kuitenkaan näe, mitä kaikkea työpaikalla tapahtuu. He eivät myöskään ole ajatustenlukijoita. Kuka tahansa voi ottaa puheeksi asiat, jotka eivät suju.”
Kirjalliset sopimukset helpottavat konfliktien ratkomista
Narsistiseen käyttäytymiseen puuttumista hankaloittaa se, että sama ihminen käyttäytyy eri tilanteissa eri tavoin.
”Joissain tilanteissa käytös voi olla tunnekylmää. Toisissa tilanteissa ja tiettyjen ihmisten seurassa se voi olla hyvinkin sulavaa ja viehättävää. Se, mistä on hyötyä oman menestyksen kannalta, ratkaisee”, Heli Hannonen sanoo.
Työyhteisön konflikteja selvitellessä tehdään usein sopimuksia siitä, miten vastedes käyttäydytään ja mikä työtehtävä kuuluu kenellekin. Hannonen suosittelee kirjallisia sopimuksia – sovitut asiat paperille ja nimet alle.
”Kun kaikki kirjataan ylös, jälkeenpäin ei voi väittää kirkkain silmin, että emmehän me tuollaista puhuneet ja sopineet.”
Kaikki huono käytös työpaikalla ei ole narsismia
Heli Hannonen muistuttaa, että narsismi-diagnoosin tekeminen ei ole työkaverien tehtävä. Se on parasta jättää ammattilaisille. Kaikki huono käytös ei myöskään ole narsismia. Työpaikalla on loppujen lopuksi aika samantekevää, mistä huono käytös johtuu.
”Narsistia käytetään haukkumasanana. En pidä narsistiksi leimaamisesta senkään takia, että se lamaannuttaa. Ajatellaan, että eihän narsistille mitään voi, turha edes yrittää. Ainoa keino on paeta, lähteä pois työpaikasta.”
”Haluaisin kuitenkin uskoa, että työpaikan ongelmat ovat ratkaistavissa työpaikalla.”
Mitä varhemmin puututaan, sitä helpommalla päästään. Jos huonolle käytökselle annetaan töissä tilaa, se todennäköisesti jatkuu. Jos huono käytös tehdään mahdollisimman vaikeaksi, monet muuttavat käyttäytymistään.
Aiheesta lisää:
Työpaikan konfliktitilanteiden ratkaisut -palvelu
Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -verkkovalmennus
”Hyvät säännöt, mutta minua ne eivät koske” – vastuuton työkäytös ärsyttää (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kun esimies kiusaa, valtasuhde mutkistaa asian selvittelyä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi