Palkittu työsuojeluvaltuutettu: Epäluulot vaihtuivat yhdessä tekemiseen

Osallistu
Ari Rajamäki Turun telakalta

Työturvallisuuden edistäminen on yhteiseen maaliin pelaamista. Siinä tarvitaan luottamusta, mutta myös huumori on hyväksi. Tätä mieltä on pitkän työsuojelu-uran tehnyt Ari Rajamäki.

Ari Rajamäki käveli Turun telakan pääportista sisään vuonna 1975. Hän oli 19-vuotias ylioppilas, jolle telakalla työskentelevä isä oli järjestänyt kesäpestin.

”Suunnitelmissani ei ollut jäädä telakalle töihin, mutta kesätyöni jatkui lopulta 45 vuotta.”

Rajamäki aloitti Wärtsilän omistamassa yrityksessä ja jäi tämän vuoden alussa eläkkeelle saksalaisen Meyerin omistamasta yhtiöstä.

Hän teki pitkän uran työsuojelutehtävissä – ensin työsuojeluasiamiehenä, sitten 18 vuotta työntekijöiden päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna ja lopuksi työturvallisuusasiantuntijana. Niiden vuosien aikana työsuojelussa edettiin vastakkainasettelusta yhdessä tekemiseen.

Tunnustuksena työturvallisuuden pitkäjänteisestä edistämisestä Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmä on antanut Rajamäelle Jorma Saari -palkinnon. Rajamäki puhuu foorumin verkkoseminaarissa Turvallisuuden myytinmurtajat elokuussa 2021.

Työsuojelu-ura alkoi vahingossa

Nuori asentaja tempautui työsuojeluhommiin sattumalta. Kerran kun hän oli palaamassa ruokatunnilta laivaan, kolme miestä piti kokousta asentajien tukikohdassa.

”Silloinen luottamusmies huusi minut paikalle ja sanoi, että minusta tulee konevarustelun työsuojeluasiamies. Olin hidas kieltäytymään, joten työsuojelu-urani alkoi siitä”, Ari Rajamäki muistelee.

Hänen mukaansa työsuojelua leimasivat 1970-luvulla politikointi ja epäluottamus. Jotkut työnantajat pitivät työturvallisuutta ylimääräisenä kustannuseränä, ja työsuojeluvaltuutettujen työtä saatettiin jopa hankaloittaa. Myös osa työntekijöistä koki työsuojelun tarpeettomaksi.

”Telakalla oli vielä vanhoja sodan käyneitä miehiä, jotka olivat katselleet kiväärinpiippua toisesta suunnasta. Riskinotto kuului kulttuuriin. Pahimpien jäärien mielestä kovat jätkät eivät suojaimia tarvinneet.”

Toimivat henkilösuhteet tavoitteeksi

Suhtautuminen työturvallisuuteen parani hiljalleen. Ari Rajamäen mielestä siihen vaikuttivat yhteiskunnan yleisen ilmapiirin muuttuminen ja turvallisuusmääräysten tiukentuminen.

Kun suojalasien käytöstä tuli pakollista ja ne annettiin tarvitsijoille työnantajan puolesta, telakan silmätapaturmat vähenivät dramaattisesti.

Varusteiden ja suojainten kehitys on ollut huimaa:

”Aikoinaan jalassa pidettiin jotain tennareita tai linttaan astuttuja vanhoja tanssikenkiä. Turvakengätkin olivat alkuun paksuja klohjoja. Nykyiset turvajalkineet ovat kuin eri maailmasta.”

Rajamäki valittiin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi vuonna 2000. Hän asetti omaksi tavoitteekseen henkilösuhteiden palauttamisen asiallisiksi ja toimiviksi. Niihin aikoihin telakalla aloitti myös uusi työsuojelupäällikkö, ja kaksikon yhteistyö sujui alusta lähtien hyvin.

”Meillä oli yhteinen maali. Turha riitely pienistä asioista loppui.”

Kielitaitoinen valtuutettu istui hallituksessa

Vuosien varrella telakan omistajat vaihtuivat. Omistajia olivat muun muassa norjalainen Kvaerner ja korealainen STX Shipbuilding. Norjalaiset olivat työturvallisuudessa ehkä vuosikymmenen edellä suomalaisia, mikä vauhditti kehitystä Turussakin.

Työsuojeluvaltuutetulle oli eri yhteyksissä hyötyä kielitaidostaan, joka on peräisin lukion kielilinjalta. Hän istui kymmenen vuotta yhtiön hallituksessa henkilöstön edustajana.

”Siinä tuli nähtyä yritysmaailmaa, eri johtaja ja kansallisuuksia. Hallituspaikka antoi selkänojaa myös työsuojelutyölle.”

Oman työpaikkansa lisäksi Ari Rajamäki on edistänyt työturvallisuutta esimerkiksi metallialan työalatoimikunnassa ja Työterveyslaitoksen koordinoimassa Nolla tapaturmaa -foorumissa eli Nolliksessa. Verkostoon kuuluu 450 jäsentyöpaikkaa.

”Nolliksessa saa tavata ihmisiä eri toimialoilta ympäri Suomen. Sitä parempaa oppimisympäristöä ei olekaan. Jos Nollista ei olisi, se pitäisi keksiä uudelleen.”

Ihmisiin tutustuminen parasta työssä

Vaikeimmat ajat Ari Rajamäen uralla liittyvät henkilöstön isoihin irtisanomisiin ja lomautuksiin:

”Joskus 2010-luvun alussa telakalla ei ollut muuta toimintaa kuin se, että naakat ja varikset tappelivat parhaista räystäspaikoista. Meitä ei ollut töissä kovin paljon muita kuin pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.”

Parasta työssä ovat aina olleet ihmiset. Enimmillään Rajamäki toimi noin 1700 työntekijän valtuutettuna. Uusiin laivanrakentajiin pääsi tutustumaan jo heidän koulutusaikanaan:

Telakalla on oma Laivanrakennusoppilaitos, jossa työsuojeluvaltuutettu kävi puhumassa työturvallisuudesta ja työsuojelutoiminnasta. Se oli hyvä tilaisuus vaikuttaa seuraavaan sukupolveen.

Joskus Rajamäki kiinnitti huomiota nuorten tulokkaiden totisuuteen. Hänen mottonsa on ”tosissaan mutta huumorilla”: asialliset hommat tehdään tosissaan, mutta ei unohdeta huumoria.

”Minusta työelämässä on vakava tilanne, jos huumori loppuu.”

Puheet ja teot samassa linjassa

Ari Rajamäki ei ole katunut päivääkään, että tuli aikoinaan lähteneeksi työsuojelutehtäviin. Hänestä työturvallisuuden yhteinen edistäminen perustuu luottamukseen:

Luottamuksen voi menettää vain kerran. Puheiden ja tekojen pitää vastata toisiaan. Jos jotain luvataan, se pidetään – tai sitten selitysten pitää olla erittäin hyvät.

Hiljattain Rajamäki käveli viimeistä kertaa ulos Turun telakan portista. Omien sanojensa mukaan hän on nyt huoltosuhteen kuluttajapuolella.

”Horisontti ei ole kadonnut, vieroitusoireita ei ole tullut, mutta ihmisiä on ikävä.”

Kuva: Lavea Media

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Aiheesta lisää:

Ari Rajamäki on yksi puhujista Nolla tapaturmaa -foorumin verkkoseminaarissa Turvallisuuden myytinmurtajat. Se järjestetään 17.–18.8.2021. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Nolla tapaturmaa -foorumi on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen.

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (2)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (2)

Sari |

Huumoria tulee viljellä ja nauru vahvistaa. Eri organisaatioissa on henkilöstönkin osalta haastavaa pohtia kuinka nähdä kaikki työntekijät oikealla tavalla?

Ari Rintala |

Yhteistyö on avain menestykseen. Se tulee rakentaa. Siinä tarvitaankin ripaus huumooria ja samaanaikaan jämäkkyyttä sekä hyvää ihmistuntemusta

Tuoreimmat jutut

Työyhteisön kannattaa varata aikaa ja pysähtyä miettimään, mikä omassa työssä kuormittaa aivoja. Helposti vain paahdetaan eteenpäin niin, ettei työtä tarkastella yhdessä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tuovi Pasma.

Hän on yksi aivotyöagenteista työpaikallaan Koulutuskuntayhtymä OSAOssa, joka järjestää ammatillista koulutusta. Koulutusyksiköt sijaitsevat Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.

Pasma osallistui aivotyöagenttien valmennukseen Työterveyslaitoksen ja OSAOn kehittämishankkeessa ”Askeleet sujuvaan aivotyöhön”.

”Kun aivotyötä lähdetään kehittämään, arjen pienet teot ja yhteiset päätökset ratkaisevat”, Pasma sanoo.

Aivotyöagentti edistää sujuvaa aivotyötä

Erityisasiantuntija Kirsi Luokkala Työterveyslaitoksen aivotyöpalveluista on kouluttanut kymmeniä aivotyöagentteja. He edistävät työpaikoillaan sujuvaa aivotyötä ja hyvää kognitiivista ergonomiaa.

”Aivotyöagentti toimii esihenkilön ja työntekijöiden tukena. Hänellä on työkalut aivotyön yhteiseen kehittämiseen”, Luokkala sanoo.

Aivotyöagentit itse ovat kuvailleet rooliaan näin: tarkkailija, selvittäjä, hyvien käytäntöjen jakaja, viestin välittäjä, muutoksen tukija, muistuttaja, näkyväksi tekijä, tulkki, toimeenpanija.

Työsuojeluvaltuutettu Tuovi Pasma sanoo, että myös aivotyöagenttina hän on jokaisen työyhteisön käytettävissä. Hän auttaa, tukee, sparraa ja on mukana viemässä hyvän aivotyön käytäntöjä arkeen.

Miten turvaamme keskittymisrauhan?

Ammatillisessa koulutuksessa on ollut viime vuosina isoja muutoksia, jotka ovat kuormittaneet myös OSAOn henkilöstöä. Päivittäisessä työssä aivokuormaa kasvattavat varsinkin keskeytykset, häiriöt ja tietoon liittyvät haasteet – niin tietotulva kuin tiedon puutekin.

Sujuvan työn käytäntöjä luodaan niin sanotuissa aivotyöpajoissa. Työyhteisön kesken sovitaan esimerkiksi, miten kokouskäytäntöjä parannetaan, mitä viestintäkanavaa käytetään missäkin tilanteessa ja miten turvataan keskittymisrauha.

Tuovi Pasma tuo kognitiivisen hyvinvoinnin näkökulmaa myös lounas- ja kahvitaukokeskusteluihin – jos se tuntuu luontevalta.

”Puhun mielelläni esimerkiksi taukojen merkityksestä. Muistuttelen aivojen virkistämisestä, happihyppelyistä ja luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta.”

Työsuojeluvaltuutettu sopii aivotyöagentiksi

Tuovi Pasman organisaatiossa toimii parikymmentä aivotyöagenttia – henkilöstömääräkin on noin 900. Agenttien joukossa on muun muassa työsuojeluihmisiä, koulutuspäälliköitä, rehtori ja henkilöstöjohtaja.

”Jaamme kokemuksia, ideoimme ja mietimme, miten viestisimme aivotyön asioista muille.”

Aivotyöagentin rooli sopii hyvin työsuojeluvaltuutetulle. Jos Pasma ei itse olisi aivotyöagentti, hän tekisi yhteistyötä agenttien kanssa.

Nimikkeeseen ”aivotyöagentti” on työpaikalla suhtauduttu ihan myönteisesti:

”Ehkä se on herättänyt hieman hilpeyttä ja hyväntuulisuutta”, Pasma sanoo.

Siinä olisi työyhteisö, jossa voisit viihtyä. Tämä vinkki sai Pauliina Mattila-Holapan hakeutumaan Työterveyslaitokseen jo opiskeluaikana. Hän opiskeli psykologiaa ja sai vinkin harjoittelun ohjaajalta yliopistossa.

”Minulla oli tapana paneutua perusteellisesti kaikenlaisiin ilmiöihin. Ehkä siksi tutkimustyön nähtiin sopivan minulle.”

Ohjaaja oli oikeassa. Vanhempi asiantuntija Mattila-Holappa on viihtynyt työpaikassaan yhteensä 15 vuotta, eri jaksoissa. Hänelle on ominaista jäsentää monimutkaisia, vaikeaselkoisia ilmiöitä, jotka liittyvät työelämään ja mielenterveyteen.

Tavoitteena on tarjota työpaikoille keinoja, jotka edistävät sekä mielen hyvinvointia että työn sujumista. Sitä työtä hän tekee usein psykologi Elisa Valtasen kanssa.

Yhteistyö alkoi työn muokkaus -oppaasta

Ensimmäisenä opiskeluvuotena kauppakorkeakoulussa Elisa Valtaselle kirkastui, mikä häntä kiinnostaa: työhyvinvointi ja hyvä johtaminen. Hän opiskeli sekä kauppatieteiden maisteriksi että psykologiksi.

Työterveyslaitoksessa hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa konsultointia, koulutusta, sparrausta ja valmennusta.

Työparin yhteistyö alkoi hankkeesta, jossa tehtiin opas työn muokkaukseen. Se keskittyy tilanteeseen, jossa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Nyt meneillään on neljäs yhteinen projekti.

Kaksikko on lähestynyt mielen hyvinvoinnin teemaa monesta näkökulmasta. Esimerkiksi Hyvän mielen työpaikka -verkkomateriaali antaa esihenkilöille keinoja mielenterveyden edistämiseen työpaikalla.

Työpariin voi luottaa kaikissa tilanteissa

Pauliina Mattila-Holapan toimipaikka on Helsingissä, Elisa Valtasen Turussa. He ovat myös eri yksiköistä. Kiinnostuksen kohteissa on paljon samaa, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutus.

Työparin yhteistyö perustuu luottamukseen:

”Uusissakin tilanteissa voin luottaa siihen, että työskentelemme samaan suuntaan. Pauliina edustaa tutkijan näkökulmaa, minä olen enemmän kehittäjä. Täydennämme toisiamme.”

”Minulle tulee Elisan kanssa aina turvallinen olo. Hänellä on myönteistä energiaa ja taitoa viedä asioita käytäntöön.”

Mattila-Holappa toimii usein projektipäällikkönä. Työkaveri tuntee hänet siinäkin roolissa:

”Pauliinan tapa vetää projekteja on selkeä ja levollinen. Asiat edistyvät ilman turhaa hötkyilyä. Kaikki tietävät, missä mennään”, Valtanen kuvailee.

Voimistelu irrottaa ajatukset työstä

Työpari suhtautuu työhönsä tavoitteellisesti, mutta rennon luottavaisesti. Molemmat pystyvät elämään sen kanssa, että jokin asia on keskeneräinen, ennen kuin kokonaisuus hahmottuu. Haasteet virittävät, mutta onnistumisen pakkoa he eivät koe. Urheilutaustalla on osuutta asiaan.

Voimistelu on kuulunut Pauliina Mattila-Holapan elämään siitä lähtien, kun hän kolmevuotiaana meni satujumppaan. Se vaihtui ensin telinevoimisteluun ja sitten tanssilliseen voimisteluun.

”Nykyisin esiinnyn tanssillisen voimistelun näytöksissä. Joskus kilpailenkin ja osallistun voimistelun kansainvälisiin suurtapahtumiin. Olen mukana pitkän linjan voimistelijoiden ryhmässä.”

Harrastus auttaa häntä irrottautumaan työstä – niiden monimutkaisten ilmiöiden pohtimisesta. Siihen ei riittäisi pelkkä metsässä kävely.

”Voimistelumaailmassa minun ei tarvitse vastata kokonaisuudesta. Olen koreografin materiaalia ja saan eläytyä erilaisiin rooleihin.”

Juoksemiseen tuli fyysinen kaipuu

Elisa Valtanen harrasti lapsena ja nuorena pika- ja aitajuoksua. Yhdeksän vuotta sitten hän palasi lajien pariin, aikuisyleisurheilijaksi.

”Minulla oli pitkään sellainen olo, että pitäisi päästä juoksemaan kovaa. Siihen tuli oikein fyysinen kaipuu.”

Varsinkin aitajuoksu auttaa stressinhallinnassa. Laji vaatii täydellistä keskittymistä siihen, mitä on tekemässä. Urheilijoiden porukassa Valtanen nauttii liikunnan riemusta ja kehon haastamisesta.

”Toisia tsempataan ja myös pettymykset jaetaan. Kaikki treenaavat tosissaan, mutta se ei kuitenkaan ole liian vakavaa.”

Lisää työkaluja mielenterveyden tueksi

Syksyllä 2021 julkaistaan Mielenterveyden tuen työkalupakki, joka tarjoaa mielen hyvinvointia vahvistavia työkaluja työpaikoille ja työterveyshuolloille. Se on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa.

Työkaluja on yhdeksän. Elisa Valtanen on mukana niistä kahdessa: Hyvän mielen työpaikka -esihenkilövalmennuksessa sekä Liike ja mieli -osiossa. Vapaa-ajallaan hän toimii psyykkisenä valmentajana urheilijoille ja valmentajille.

”Liikunta ja mielenterveys ovat yksi asia, jota haluan työelämässä edistää”, Valtanen sanoo.

Pauliina Mattila-Holappa tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöistä johtuvaa nuorten aikuisten työkyvyttömyyttä. Nyt hän on mukana muun muassa tutkimushankkeessa Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?. Sekin liittyy nuoriin aikuisiin.

”Minua kiinnostaa, miten pinnalle noussut keskustelu mielenterveydestä heijastuu työpaikolle ja esimerkiksi siihen, mitä esihenkilöiltä odotetaan.”

Kuva: Sirpa Levonperä

Tunnistatko oman ammattisi vaatimukset? Tiedätkö, mikä työssäsi kuormittaa? Otatko nämä tiedot huomioon? Toimitko terveyttä ja työkykyä vahvistavalla tavalla niin töissä kuin vapaalla?

Jos vastasit kysymyksiin ”kyllä”, sinulla on hyvä työkyvyn lukutaito.

Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen suhdetta työn vaatimuksiin. Työkyvyn lukutaito on uudempi käsite.

Muutama vuosi sitten Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen ehdotti, että työkyvyn lukutaito otettaisiin mukaan hänen tutkimusryhmänsä silloiseen hankkeeseen.

Lähtökohtana oli terveyden lukutaito -käsite, joka on kehitetty terveyden edistämiseen. Laitinen kollegoineen määritteli, että työkyvyn lukutaito on laajempi käsite. Se sisältää myös työn, ammatin, niiden vaatimukset työkyvylle, työolot ja ihmisen toiminnan työkykynsä ylläpitämiseksi.

Unen vaaliminen on työkykyteko

Mitä työkyvyn lukutaito käytännössä tarkoittaa vaikkapa asiantuntijan työssä?

Jaana Laitisen mukaan asiantuntijatyö vaatii esimerkiksi virkeyttä, hyvää keskittymiskykyä, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja uuden oppimista. Aikapaine, keskeytykset ja tietotulva kuormittavat ja stressaavat.

Aivot pysyvät virkeinä, kun nukkuu riittävästi. Stressi häiritsee unta. Jos ihminen jatkuvasti nukkuu huonosti, hänen luovuutensa ja toimintakykynsä eivät ole parhaimmillaan.

”Työkyvyn lukutaidon kannalta tärkein juttu asiantuntijalle voi olla se, että hän panostaa uneen – antaa sille aikaa, rentoutuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja rauhoittaa myös työpäiviään”, Laitinen sanoo.

Keinoja työpäivän rauhoittamiseen ovat taukojen pitäminen, yhden asian tekeminen kerrallaan ja se, että pyytää tarvittaessa apua työkavereilta.

Vahvista niitä lihaksia, joita työ vaatii

Fyysisesti raskaassa työssä työkyvyn lukutaito voi liittyä esimerkiksi siihen, millaista liikuntaa harrastaa.

”Tutkimusten mukaan fyysisesti raskaan työn tekijät hyötyvät eniten sellaisesta liikunnasta, joka on räätälöity heille työn ja ammatin vaatimusten mukaan. Kannattaa vahvistaa niitä lihaksia, joita kyseinen työ vaatii”, Jaana Laitinen kiteyttää.

Kätilö tarvitsee voimaa varsinkin yläraajoihin ja yläselkään. Siivoojan on hyvä vahvistaa lihaksia ja kestävyyskuntoa. Rakennustyöntekijä hyötyy tasapainon treenaamisesta ja käsivoimien vahvistamisesta.

Työkyvyn lukutaidossa ei ole kyse pelkästään elintavoista. Sosiaali- ja terveysalalla ja opettajan työssä on paljon psykososiaalista kuormitusta. Silloin ”lihaksien” vahvistaminen voi tarkoittaa, että käsittelee säännöllisesti tunteitaan.

Työn näkökulma terveystarkastuksiin

Jaana Laitinen korostaa työterveyshuollon roolia työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuollon terveystarkastuksissa työn näkökulma saisi olla punaisena lankana.

”Ajatellaan vaikka ammattikuljettajaa, jonka verenpaine on koholla. Motivaatio painon pudottamiseen tai suolan käytön vähentämiseen voi tulla siitä, että korkea verenpaine on pahimmillaan liikenneturvallisuusriski”, Laitinen sanoo.

Työn kautta puhuminen auttaa sekä työterveyshoitajaa että vastaanotolla olevaa työntekijää keskittymään oleellisiin asioihin. ”Millaista työtä teet?” on hyvä aloitus keskustelulle.

Elintapa-asiat eivät ole vain kansanterveysongelmia, vaan ne vaikuttavat ihmisen päivittäiseen jaksamiseen ja työstä palautumiseen. Terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa.

Työkyvyn lukutaitoa tarvitsevat kaikki

Työkyvyn lukutaito on yhdistelmä tietoa, ymmärrystä, motivaatiota ja käytännön valintoja, joita teemme. Se on uudenlainen näkökulma työkyvyn edistämiseen.

”Työkyvyn lukutaitoa tarvitsevat kaikki, ammatista riippumatta”, Jaana Laitinen sanoo.

Hän uskoo, että ajattelutapa voi auttaa rajaamaan liiallista työntekoa. Parhaimmillaan oivallus on tämä:

Kun työskentelen kohtuullisesti ja huolehdin hyvästä palautumisesta, pystyn myös tekemään tärkeää työtäni paremmin, terveempänä ja pidempään.