Työikäisen muistiongelmat – ohimeneviä lipsahduksia vai alkava muistisairaus?

Kun työikäinen unohtelee tai keskittyminen on vaikeaa, kyse on usein ohimenevästä ongelmasta. Taustalla voi olla myös terveydellisiä syitä, joskus jopa etenevä muistisairaus. Sen tunnistaminen varhain on tärkeää.
-

Tutkimusten mukaan 15–30 prosentilla työikäisistä on jonkinlaisia muistioireita. Suurin osa niistä on ohimeneviä. Kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi mielialan alavireisyyteen, ahdistukseen, työuupumukseen tai unettomuuteen.

Vaikka ihmisen tiedonkäsittelyssä ei olisi mitään vikaa, unohduksia ja lipsahduksia saattaa tulla stressin, työympäristön hälyn, keskeytysten ja tietotulvan takia.

”Muistioireet ja keskittymisvaikeudet kertovat aina, että on hyvä pysähtyä. Kannattaa miettiä, voisivatko ongelmat johtua esimerkiksi työkuormituksesta tai siitä, että nukkuu huonosti”, sanoo johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.

Jos tiedonkäsittelyn ongelmat huolestuttavat, vaikuttavat työhön tai haittaavat elämää muuten, on syytä hakeutua työterveyshuoltoon tai perusterveydenhuoltoon asian selvittämiseksi.

Muistisairauden ensioire voi olla muu kuin unohtelu

Tiedonkäsittelyn ongelmien taustalla voi olla myös muistisairaus. Arvioidaan, että työikäisistä suomalaisista noin 7000:lla on jokin etenevä muistisairaus. Niistä yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeuma, aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti.

”Näiden sairauksien varhainen tunnistaminen voi olla erityisesti työikäisillä vaikeaa. Monesti keskitytään liikaa muistiin, vaikka muistisairauden oireet voivat liittyä käyttäytymiseen, toiminnanohjaukseen, näönvaraiseen hahmottamiseen, puheeseen tai motoriikkaan”, Teemu Paajanen sanoo.

Muistisairauden varhainen toteaminen olisi tärkeää. Vaikka esimerkiksi Alzheimerin tautia ei voi parantaa, on olemassa lääkkeitä, jotka lievittävät oireita ja tukevat toimintakykyä.

Oikean diagnoosin avulla työpaikalla pystytään tarvittaessa muokkaamaan työtä niin, että työntekijä pärjää siinä paremmin. Turvallisuuden kannalta kriittisissä töissä ei muistisairauden toteamisen jälkeen kuitenkaan voi yleensä toimia.

Työelämä vaatii ihmisen tiedonkäsittelyltä paljon

Vielä 20 vuotta sitten alle puolet työntekijöistä käytti työssään tietokonetta. Sen jälkeen työelämä on muuttunut niin, että yhä useampaan ammattiin kuuluu tiedolla työskentelyä ja viestintäteknologian käyttöä.

”Myös perinteisissä fyysisissä ammateissa pitää tehdä hallinnollista työtä, kirjata ja raportoida kaikenlaista”, Teemu Paajanen huomauttaa.

Työ siis asettaa ihmisen tiedonkäsittelylle aiempaa kovemmat vaatimukset. Se hankaloittaa työssä selviytymistä silloin, kun esimerkiksi muistin ja keskittymisen kanssa on ongelmia.

Paajasen mielestä tämä on yksi syy siihen, että tiedonkäsittelyn ongelmat tulee tunnistaa ajoissa.  Työikäisten muistisairauksia ja niiden tunnistamista on tähän mennessä tutkittu melko vähän.

”Lisäksi myös monet muut syyt, kuten masennus, aivoverenkiertohäiriöt tai hoitamaton uniapnea voivat aiheuttaa tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka heikentävät työkykyä.”

Työterveyshuolto ohjaa jatkotutkimuksiin hyvästä syystä

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky -tutkimuksessa Teemu Paajasen vetämä tutkimusryhmä tarkasteli ja kehitti menetelmiä, joilla esimerkiksi työterveyshuolto voi arvioida kognitiivisia vaikeuksia. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne työikäiset, jotka olivat ohjautuneet erikoissairaanhoidon muistipoliklinikoille selvittelyihin.

Tutkimukseen osallistui kahden vuoden aikana yhteensä 210 henkeä. Valtaosa heistä oli lähetetty jatkotutkimuksiin työterveyshuollosta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden kanssa.

Tutkittavista neljänneksellä todettiin muistisairaus. Neljäsosalla oireiden taustalla oli jokin psykiatrinen tai mielialaan liittyvä syy. Muita syitä olivat muun muassa unihäiriö, fyysinen sairaus, kiputila tai päihdeongelma. Yksittäisiä diagnooseja tiedonkäsittelyn vaikeuksien taustalla löydettiin noin 30.

”Jos mietitään tiedonkäsittelyn vaikeuksista kärsivien ohjautumista hoitoon, niin valtaosa oli lähetetty muistipoliklinikalle perustellusta syystä. Lähes kaikilla havaittiin neuropsykologisessa tutkimuksessa kognitiivisia heikentymiä”, Teemu Paajanen sanoo.

”Pikemminkin voi miettiä, jääkö osa ihmisistä ohjaamatta tutkimuksiin.”

Haastattelu ja kysely auttavat selvittämään muistioireiden syytä

Teemu Paajanen pitää huolellista haastattelua ensisijaisena menetelmänä tiedonkäsittelyn vaikeuksien alkuvaiheen arvioinnissa. Haastattelussa on syytä selvittää laajasti erilaisia oireita, niiden alkamista ja etenemistä.

Kognitiivisten vaikeuksien kartoittamiseen sopii Työterveyslaitoksen Työssä muistaminen -kysymyssarja. Se sisältää tämäntyyppisiä kysymyksiä:

  • Muistatko muiden kanssa sovitut tapaamiset?
  • Pysyvätkö työkalujen ja esineiden paikat mielessäsi?
  • Onnistuuko työtehtävien jatkaminen keskeytyksen jälkeen?
  • Pystytkö keskittymään yksitoikkoisiin, samanlaisina toistuviin tehtäviin?
  • Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia?

Myös potilaan läheiseltä saa hyödyllistä tietoa. Alkavasta muistisairaudesta kärsivä ihminen ei nimittäin aina itse tiedosta tilannettaan. Läheistä kannattaa haastatella, jos potilas antaa siihen luvan.

Uusia testejä toiminnanohjauksen häiriöiden seulontaan

Työelämän vaatimukset haastavat muistin lisäksi ihmisen toiminnanohjausta. Sen avulla pystymme toimimaan suunnitelmallisesti, tavoitteellisesti ja joustavasti. Myös toiminnanohjaus voi häiriintyä monesta syystä.

Perinteiset muistisairauksien seulontatestit keskittyvät muistivaikeuksien tunnistamiseen. Teemu Paajasen tutkimushankkeessa tutkittiin uusia testejä, jotka sopivat toiminnanohjauksen häiriöiden seulontaan. Testejä voi tehdä paperilla ja tietokoneella.

”Alustavien tulosten perusteella nämä testit vaikuttavat lupaavilta tiedonkäsittelyn vaikeuksien selvittelyssä. Erityisesti alkavista muistisairauksista kärsivät pärjäsivät testeissä muita ryhmiä heikommin. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan.”

 

Aiheesta lisää:

Tiedonkäsittelyn heikentymät ja työkyky (tutkimushankkeen esittely)

Aivotyö kannattaa suunnitella ihmisen mittaiseksi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Ratkaisuja sujuvampaan aivotyöhön

Jaa sisältö somessa!