Aivotyö kannattaa suunnitella ihmisen mittaiseksi

Mistä tietää, että aivotyön ergonomia on kunnossa? Esimerkiksi siitä, että muistikuorma on kohtuullinen, sovitut asiat pysyvät mielessä ja uuden oppiminen onnistuu.
Virpi Kalakoski

Tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta (kuva Annukka Pakarinen)

Aivotyö kannattaa suunnitella ihmisen mittaiseksi. Emmehän suunnittele sellaistakaan työtä, jossa ihminen tarvitsisi kymmenen kättä, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.

Aivotyöllä tarkoitetaan tiedolla työskentelyä. Se on ajatustyötä, jossa pitää esimerkiksi hahmottaa, muistaa ja muokata tietoa. Aivotyössä käytetään tietojärjestelmiä ja otetaan jatkuvasti haltuun uusia asioita.

Aivotyön tehtävissä korostuvat ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot, niin sanotut kognitiiviset taidot. Siinä, että työ vaatii tällaisia taitoja, ei ole mitään pahaa. Aivotyö tuottaa paljon iloa ja innostusta. Työn suunnittelussa pitää kuitenkin ottaa huomioon, mihin aivomme kykenevät.

”Koko ajan tulee uusia työvälineitä, työympäristöjä ja työtapoja. Vaikka työelämä muuttuu, ihmisen aivot ovat pysyneet ennallaan ainakin 30 000 vuotta”, Kalakoski huomauttaa.

Ihmisen tiedonkäsittelykyvyllä on rajansa

Ihmisen tiedonkäsittelyn rajat tulevat vastaan esimerkiksi tarkkaavaisuudessa ja muistin toiminnassa. Tehokkaimmillaan ihminen on silloin, kun hän pystyy kohdistamaan tarkkaavaisuutensa yhteen asiaan.

”Kaiken kognitiivisen toiminnan ydin on työmuisti. Se on muistamisen järjestelmä, jossa pidämme asioita mielessä tässä ja nyt. Sekin on hyvin rajallinen – työmuistissa voi olla kerrallaan vain pari kolme asiaa”, Virpi Kalakoski sanoo.

”Tällaiset lajityypilliset rajoitukset pitää tuntea, kun mietitään, onko aivotyön aiheuttama kuorma järkevä.”

Kun aivotyö sujuu, muisti ei kuormitu kohtuuttomasti, sovitut asiat pysyvät mielessä ja uuden oppiminen onnistuu. Hyvä aivotyö mahdollistaa myös laadukkaan päätöksenteon.

Tavoitteena on, että työt sujuvat ja työkyky säilyy

Kiire, keskeytykset ja tietotulva kuormittavat työntekijää. Myös ohjeiden epäselvyys ja jatkuva vaihtaminen tehtävästä toiseen rasittavat. Taistelu hankalien olosuhteiden kanssa vie aikaa ja energiaa itse työn tekemiseltä.

Tutkimusten mukaan kuormittavat työolot ovat yhteydessä korkeampaan stressitasoon ja siihen, että muisti pätkii ja tarkkaavaisuutta on vaikea pitää yllä. Liiallinen kuormitus lisää työtapaturmien riskiä ja haittaa työstä palautumista. 

Turhaa aivokuormaa voi keventää kognitiivisen ergonomian keinoin. Se on yksi ergonomian osa-alue. Tavoitteena on, että työt sujuvat ja ihmisten työkyky säilyy.

”Aivotyöolojen parantaminen on sitä, että muutetaan työn järjestelyjä, sisältöjä ja käytäntöjä”, Virpi Kalakoski sanoo.

Uudet toimintatavat keventävät aivokuormaa

Kognitiivista kuormaa voi keventää esimerkiksi sopimalla yhdessä, miten työtiloja käytetään. Avotilassa varsinkin puhehäly kaappaa nopeasti huomion ja täyttää työmuistin, jota tarvitaan lukemiseen ja kirjoittamiseen.

”Työtilat ovat aivotyöläisen työvälineitä. Vasaraakin käytetään tiettyyn tarkoitukseen. Harvoin yritämme iskeä sahalla nauloja seinään. Samalla tavalla työpaikallakin tarvitaan omat tilat keskittymistä vaativaan työhön ja keskusteluun.”

Olennaista on tunnistaa kuormittavat asiat ja kehittää arjen toimintatapoja fiksummiksi. Työyhteisö voi vähentää häiritseviä keskeytyksiä esimerkiksi näin:

  • Varatkaa kalenterista aikaa keskittymistä vaativaan työhön.
  • Sopikaa merkeistä, jotka kertovat, että työkaveria ei nyt saa keskeyttää.
  • Sopikaa ajoista, jolloin keskeyttäminen ja keskustelu ovat sallittuja.
  • Kun tulee tarve keskeyttää, odottakaa hetki ja antakaa työkaverin ensin lopettaa se, mitä hän on tekemässä.
  • Opetelkaa merkitsemään, mihin kohtaan meneillään oleva, keskeytynyt työ jäi. Se auttaa jatkamaan työskentelyä keskeytyksen jälkeen. 

 

Aiheesta lisää:

Ratkaisuja sujuvampaan aivotyöhön työpaikoilla

Sujuva aivotyö -verkkovalmennus

Millainen on hyvä ohje? Kahdeksan vinkkiä ohjeiden tekemiseen työpaikalla (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Mitä aivotyöagentti tekee työpaikalla? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? (Työsuojeluhallinnon verkkosivuilla)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

aivotyö
kognitiivinen ergonomia

Jaa sisältö somessa!