Suomen työaikalaissa yötyöksi määritellään työ, jota tehdään iltayhdentoista ja aamukuuden välillä. Yötyö liittyy yleensä vuorotyöhön. Vuorotyötä tekee säännöllisesti parikymmentä prosenttia suomalaisista. Monilla heistä on vain aamu- ja iltavuoroja.
Yötyötä tekeviä on kymmenisen prosenttia väestöstä, mutta pelkkää yötyötä tekee vain pari prosenttia. Heidän joukossaan on esimerkiksi yövartijoita ja yöhoitajia.
”Nykyisin vuoro- ja yötyötä tehdään eniten palvelualalla, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös matkailu- ja ravintola-alalla sekä kaupassa on paljon vuorotyötä. Teollisuuden yötyö on vähentynyt, kun teollisuutta on siirtynyt pois Suomesta”, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Härmä on tutkinut työaikoja 40 vuotta. Hän on taustaltaan lääkäri ja unitutkija. Hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty niin työaikalain kuin työturvallisuuslain muutoksissa.
Esitimme Härmälle yhdeksän kysymystä siitä, mitä yötyön ja terveyden yhteyksistä tiedetään:
1. Miksi yötyöhön liittyy terveyshaittoja?
Yötyössä terveyshaittoja aiheuttaa varsinkin se, että ihmisen luontainen vuorokausirytmi häiriintyy. Toinen tärkeä syy on univaje.
2. Mitkä ovat yötyön keskeiset terveyshaitat?
Pitkällä ajalla yötyö kasvattaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien, rintasyövän ja diabeteksen riskiä. Yötyö voi lisätä myös keskenmenon ja liian aikaisen synnytyksen riskiä.
Väsymykseen ja unettomuuteen liittyvät oireet ovat yötyöläisillä yleisiä.
Univaje haittaa ihmisen kognitiivista suoriutumista eli kykyä käsitellä tietoa. On todettu, että 24 tunnin valvomisen aiheuttama väsymys vaikuttaa ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn samoin kuin 0,5–1 promillen humalatila.
Työtapaturmien riski kasvaa myöhäisissä ja pitkään kestävissä työvuoroissa. Varsinkin ammattiliikenteessä tarkkaavaisuuden pienikin herpaantuminen voi olla kohtalokasta.
3. Sopeutuvatko jotkut ihmiset yötyöhön muita paremmin?
Kyllä, yksilöiden sopeutumisessa yötyöhön on huomattavia eroja. Usein nämä erot tulevat esiin jo työuran alkupuolella. Ne, jotka eivät sopeudu, siirtyvät usein toisiin töihin.
Jotkut kestävät yötyötä hyvin ja jopa haluavat tehdä paljon yövuoroa. Iltatyyppiset ihmiset eli iltavirkut sopeutuvat yövuoroon yleensä aamuvirkkuja helpommin, mutta kolmivuorotyössä iltaihmisten terveysriskit kasvavat eniten.
Yötyötä pitkään tehneet ovat yleensä valikoitunutta joukkoa, aikamoisia teräsnaisia ja -miehiä. Heille yötyö sopii usein luontaisesti. Terveyshaittoja ja sairauspoissaoloja on jatkuvassa yötyössä silti enemmän kuin säännöllisessä päivätyössä.
4. Miten ikä vaikuttaa yötyössä pärjäämiseen?
Kun ihminen ikääntyy, hänen vuorokausirytminsä kyky tahdistua yövuoroihin heikkenee. Unen pituus ja laatu kärsivät yövuorojen jälkeen, ja palautuminen raskaiden työvuorojen jälkeen kestää pitempään.
Siksi suosittelemme, että yli 50-vuotiaille tarjottaisiin mahdollisuus vähentää tarvittaessa yötyötä ja pitkiä työaikoja.
5. Kuinka merkittävä terveysriski yötyö on?
Yötyötä voidaan pitää nykyään yhtenä keskeisenä vakavia terveysriskejä aiheuttavana työympäristön riskitekijänä. Monet perinteiset fyysiset ja kemialliset altisteet työpaikoilla ovat käyneet harvinaisemmiksi työsuojelun tehostumisen ja toimialamuutosten myötä.
Yötyötä tekee edelleen kymmenen prosenttia suomalaisista, ja yötyö lisää riskiä sairastua moniin yleisiin ja vakaviakin terveyshaittoja aiheuttaviin sairauksiin.
6. Miten työpaikalla voi vähentää yötyön terveyshaittoja?
Vuoro- ja yötyön haittoja voi vähentää parantamalla vuorojärjestelmää. Ensimmäiseksi työpaikalla kannattaa arvioida vuorojärjestelmien kuormittavuus. Työterveyslaitoksella on siihen hyviä työkaluja:
Työaikojen liikennevalomallin avulla voi arvioida työaikoihin liittyvää kuormitusta varsinkin jaksotyössä. Jaksotyö perustuu jaksokohtaiseen työaikaan, joka tasoittuu kahden tai kolmen viikon aikana. Toimivat työaikajärjestelyt -opas sisältää suositukset vuorotyön kuormittavuuden arvioimiseksi teollisuudessa.
Palautumislaskuri-työkalun avulla voi arvioida myös vuorotyön kuormittavuutta ja organisaation työaikoihin ja palautumiseen liittyviä käytäntöjä.
Arvioinnin jälkeen työpaikalla kannattaa miettiä yhdessä, miten vuorojärjestelmiä voidaan kehittää palautumisen ja työterveyden tukemiseksi.
7. Mikä on työterveyshuollon rooli työpaikalla, jossa tehdään yötyötä?
Työterveyshuolto seuraa ja ehkäisee yötyön mahdollisia terveyshaittoja esimerkiksi terveystarkastusten kautta.
Jos terveyshaitat johtuvat yötyöstä, työterveyshuollon tulee puuttua asiaan ja yötyölle altistumista tulee vähentää yhteistyössä esihenkilön ja työntekijän kanssa.
Työnantaja voi käyttää työterveyshuoltoa asiantuntijana vuorojärjestelmiä muutettaessa.
8. Mitä työpaikalla kannattaa miettiä, jos harkitaan yötyöhön siirtymistä tai sen lisäämistä?
Sähkön hinnan ja yötyölisien välisen suhteen ohella kannattaa arvioida, millaisia vaikutuksia yötyöllä on työhyvinvointiin: Voiko yötyön aloittaminen johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen? Mitkä ovat yötyön riskit terveydelle ja työturvallisuudelle?
9. Millaista olisi hyvä tai terveellinen yötyö?
Täysin terveellistä yötyömallia ei taida olla olemassa. Ihminen on luontaisesti päiväeläin, jonka uni-valverytmiä ohjaa ympäristön valo-pimeärytmi.
Vuorojärjestelmissä on kuitenkin suuria eroja. Terveyttä tukevassa vuorotyömallissa on vähän yötyötä ja lyhyitä vuorovälejä, jolloin palautuminen yötyöstä on nopeampaa. Pitkät ja toistuvat yövuoroputket saavat elimistön vuorokausirytmit sekoamaan.
Aiheesta lisää:
Työaikojen liikennevalomalli eli suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi
Palautumislaskuri-työkalun avulla voi arvioida, tukevatko työpaikan toimintamallit palautumista
Yli 50-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus yötyön ja pitkien työaikojen vähentämiseen (Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.6.2022)
Hyvinvointia vuorotyöhön : Työntekijän opas vuorotyön hallintaan (Työterveyslaitos 2017, Julkarissa)
Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä
Toimivat työaikajärjestelyt -opas sisältää Työterveyslaitoksen suositukset vuorotyön kuormittavuuden arvioimiseksi teollisuudessa (pdf)
Kommentointi