Jokaisen ihmisen työpanos on arvokas. Työkyvyn ongelmista huolimatta moni pystyy jatkamaan työntekoa, kun työtä muokataan työkykyä vastaavaksi. Koskaan ei voi tietää, milloin elämään tulee sairautta ja millainen itse kunkin työkyky on tulevaisuudessa, sanoo työterveyslääkäri Velimatti Pirilä.
Pirilä on toiminut työterveyslääkärinä parikymmentä vuotta. Seitsemän viime vuotta hän on työskennellyt Terveystalossa.
Terveystalolla on toistakymmentä työterveyshuollon toimipistettä Lapin seudulla. Siellä – Kemistä Utsjoelle ulottuvalla alueella – Pirilä toimii vastaavana työterveyslääkärinä. Puolet työajastaan hän tekee tavallista työterveyslääkärin työtä Rovaniemellä.
Pirilä on myös tulevien työterveyslääkärien kouluttajalääkäri. Hän tapaa viikoittain kahta erikoistuvaa lääkäriä ja ohjaa heitä kasvamaan työterveyslääkärin ammatillisella polulla.
Esitimme Pirilälle kymmenen kysymystä työterveyslääkärin työstä:
1. Millaisessa työterveyshuollon tiimissä työskentelet?
Moniammatilliseen ydintiimiimme kuuluvat minun lisäkseni työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Meillä on tukenamme vielä toinen työterveyslääkäri ja toinen työterveyshoitaja.
2. Miten kiteyttäisit sen, mitä työterveyslääkäri tekee?
Työterveyslääkärin tärkein tehtävä on auttaa työpaikkoja siinä, että ihmiset eivät sairastuisi työssään. Se on ennalta ehkäisevää toimintaa.
Toinen tärkeä tehtävä on miettiä, miten työntekijää voisi tukea jatkamaan työssä silloinkin, kun hänelle tulee ongelmia työkyvyn kanssa. Sairastuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työelämästä pitää jäädä pois.
3. Millaisia tehtäviä työviikkoosi esimerkiksi kuuluu?
Teen vastaanottotyötä, jossa tapaan työntekijöitä eli yksilöasiakkaitani. Ainakin 80 prosenttia heidän asioistaan koskee työkykyä ja siihen liittyviä haasteita.
Minulla on usein työkyky- eli työterveysneuvotteluja, joissa pohditaan työkykyä ja työssä selviytymistä tukevia toimia. Neuvottelussa ovat yleensä mukana työntekijä ja hänen esihenkilönsä sekä tarpeen mukaan muita työnantajan edustajia, työntekijän tukihenkilö ja muita työterveyden ammattilaisia.
Arvioin työpaikoilla terveysvaaroja ja mietin, millä keinoilla työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta voisi kohentaa.
Oman työterveystiimini kanssa kokoonnumme säännöllisesti käymään läpi asiakastyöpaikkojen asioita eri näkökulmista.
4. Millaisia työkyvyn ongelmia asiakastyöpaikoillasi on?
Minulla on kaksi isoa asiakasorganisaatiota, joissa on yhteensä 1200 työntekijää.
Nykyisin mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat yleisiä. Ne nousevat esiin myös minun asiakastyöpaikoillani. Taustalla voi olla sitäkin, että mielen hyvinvoinnin haasteet tunnistetaan aiempaa paremmin ja kynnys hakea apua on madaltunut.
5. Mikä on parasta työssäsi?
Parasta on se, että saan käyttää omaa asiantuntemustani työkyvyn edistämiseen. Pidän työkykyhaasteiden miettimisestä ja ratkaisujen etsimisestä yhdessä työpaikan kanssa.
Olen mieltynyt valmentavaan, sparraavaan työtapaan. Meistä jokainen voi vaikuttaa työhyvinvointiinsa ja työkykyynsä – omalta osaltaan. Siihen ajatteluun pyrin sparraamaan asiakkaitani.
6. Onko työterveyslääkärin työstä vääriä käsityksiä, joita joudut oikomaan?
Olen huomannut, että työterveyslääkärin työstä on monenlaisia käsityksiä. Yksi väärä käsitys on se, että minä vain hoitelen pikkuvaivoja ja perussairauksia sekä kirjoittelen sairauslomia.
7. Milloin tunnet onnistuneesi työssäsi?
Tunnen onnistuneeni, kun työkyvyn tukitoimet tuottavat tulosta. Ne ovat tilanteita, joissa työntekijä pystyy jatkamaan työssä tai palaa takaisin työelämään – työkykyongelmista tai sairastumisesta huolimatta.
On hienoa nähdä, kuinka palaset loksahtelevat kohdilleen, ihminen pärjää työssään ja on vielä tyytyväinenkin.
Tunnen onnistuneeni myös silloin, kun pystyn osoittamaan työterveysyhteistyön vaikuttavuuden numeroilla. Olen esimerkiksi ehdottanut työpaikalle tiettyjä toimenpiteitä, ja ne ovat datankin mukaan parantaneet tilannetta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sairauspoissaolojen vähenemistä.
8. Osaavatko työnantajat ottaa kaiken hyödyn irti työterveyshuollosta?
Monet työnantajat pitävät työterveyshuoltoa strategisena kumppaninaan. Luottamus vallitsee puolin ja toisin. Silloin pystymme tekemään yhdessä hienoja juttuja.
Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan tiedä, missä asioissa työterveyshuolto voisi auttaa. Yrityksellä saattaa myös olla ratkottavanaan monenlaisia haasteita samaan aikaan. Silloin työterveyshuolto ei välttämättä tunnu ykkösprioriteetilta.
9. Millaiset taidot ovat tärkeitä työterveyslääkärin työssä?
Työterveyslääkäri tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja. Yhteistyö työpaikkojen kanssa ja työkykyneuvottelut ovat iso osa työtä. Jos lääkäri kokee neuvottelut jotenkin epämukaviksi, tässä työssä ei pärjää.
Työterveyslääkäri on neutraali asiantuntija, jonka pitää esittää ja perustella ehdotuksensa hyvin ja ymmärrettävällä kielellä. Vuorovaikutustaidot korostuvat siinäkin.
10. Mihin haluaisit työpaikoilla erityisesti vaikuttaa?
Haluaisin lisätä tietoisuutta siitä, millaista työkuormitusta ihminen kestää ja mitä työssä ylipäätään voi vaatia. Jos vaatimukset ovat kohtuuttomia, ihmisen hyvinvointi kärsii. Ihannetilanteessa kukin saisi työskennellä itselleen sopivalla kuormitustasolla.
Tässä juttusarjassa esitellään työterveyshuollon ammattilaisten työtä. Lue työterveyshoitaja Tuija Turusen, työterveyspsykologi Kaisu Behmin ja työfysioterapeutti Raili Vartiaisen haastattelut.
Aiheesta lisää:
Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa
Työterveyshuollon Laatuverkosto
Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työterveyslääkäriksi erikoistumassa – ammattitautien tuntemus syveni (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön (oppimateriaali työntekijälle, esihenkilölle ja työterveyshuollolle)
Kommentointi