Työterveyspsykologi kulkee rinnalla työelämän myllerryksissä

Työelämän muutokset ja maailman kriisit näkyvät työterveyspsykologi Kaisu Behmin työssä. Hän tukee työntekijöitä, työyhteisöjä ja esihenkilöitä. Hänen mukaansa ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin ja tuntea siitä ylpeyttä.
Työterveyspsykologi Kaisu Behm

Työterveyspsykologi Kaisu Behm (kuva Nina Karlsson)

Nuoret työntekijät ovat tuoneet työpaikoille uudenlaista kulttuuria. He eivät välttämättä suostu millaisiin työoloihin tahansa. Jos vaikka johtaminen koetaan epäoikeudenmukaiseksi, he lähtevät hanakasti etsimään uutta työpaikkaa, sanoo työterveyspsykologi Kaisu Behm.

Tämä on yksi esimerkki muutoksista, jotka näkyvät Behmin työssä. Hän on toiminut työterveyspsykologina parikymmentä vuotta. Kun hän aloitti, ammattikunta oli paljon nykyistä pienempi.

Työuransa aikana Behm on työskennellyt useammassa työterveyshuollon yksikössä pääkaupunkiseudulla. Hän on myös toiminut työterveyshuollon kehittämis- ja johtamistehtävissä.

Helsingin Aavassa Behm on ollut puoli vuotta. Siellä hän tekee yhteistyötä työterveyshoitajien, työterveyslääkärien ja työfysioterapeuttien kanssa.

Esitimme hänelle kymmenen kysymystä työterveyspsykologin työstä:

1. Miten kiteyttäisit työsi tarkoituksen?

Teen työtä suomalaisten työkyvyn eteen. Haluan vaikuttaa siihen, että työpaikoilla työt sujuvat ja ihmiset jaksavat ja viihtyvät työssään hyvin.

2. Mikä on parasta työterveyspsykologin työssä?

Pidän työni vaihtelevuudesta. Teen työtä yksittäisten työntekijöiden, työyhteisöjen ja esihenkilöiden kanssa. Työelämä, ammatit, työ ja maailmantilanne muuttuvat koko ajan.

Pidän myös siitä, että työterveyshuollossa työpaikan asioita katsotaan kokonaisuutena – monesta suunnasta ja eri tasoilta.

3. Mitä esimerkiksi teet työyhteisöjen kanssa?

Jos työpaikalla sattuu jotain järkyttävää, autan työyhteisöä jäsentämään ja purkamaan sitä. Kyse voi olla esimerkiksi onnettomuudesta, työssä kohdatusta väkivallasta tai työkaverin äkillisestä kuolemasta.

Muutosneuvottelujen aikana pidän koulutuksia siitä, miten muutostilanne vaikuttaa ihmiseen ja mikä auttaa jaksamaan.

4. Missä merkeissä kohtaat yksittäisiä työntekijöitä?

Työntekijät tulevat vastaanotolleni usein silloin, kun he kokevat olevansa jumissa jonkin asian kanssa. Se voi liittyä esimerkiksi työyhteisön ristiriitoihin tai johonkin muutokseen työssä. Luokseni tullaan myös ahdistus-, masennus- ja työuupumusoireilun takia.

5. Millaista tukea esihenkilöt saavat sinulta?

Valmennan esihenkilöitä esimerkiksi siihen, että he osaavat havainnoida omaa porukkaansa ja tarttua työkyvyn ongelmiin riittävän ajoissa. Esihenkilötyö vaikuttaa paljon työyhteisön hyvinvointiin ja työn sujumiseen.

Esihenkilö on itsekin työterveyshuollon tuen piirissä. Hän voi tulla vastaanotolle omissa asioissaan, kuten jaksamisongelmien vuoksi.

6. Osataanko työterveyspsykologin ammattitaitoa hyödyntää?

Työterveyspsykologien tarve on ainakin kasvanut minun työvuosieni aikana. Asiantuntija- ja aivotyötä tehdään paljon, ja siinä painottuvat psykososiaaliset kuormitustekijät. Myös maailman epävarmuus ja kriisit kuormittavat ihmisiä.

Olen huomannut, että nuorilla on matalampi kynnys tulla työterveyspsykologin vastaanotolle kuin vanhemmilla ikäpolvilla. Varsinkin nuoria miehiä tulee vastaanotolle nyt selvästi enemmän kuin ennen. He kokevat sen luontevaksi.

7. Onko sinulla työterveyspsykologina jotain sydämenasiaa?

Organisaatiopsykologinen työ on lähellä sydäntäni. Organisaatiopsykologian keinot liittyvät esimerkiksi esihenkilötyön tukemiseen, työroolien selkeyttämiseen ja vuorovaikutuksen parantamiseen työpaikalla.

8. Liittyykö työhösi jotain väärää käsitystä, jota joudut oikomaan?

Jotkut näkevät työterveyspsykologin työn turhan kapeaksi, pelkästään vastaanottotyöksi. Ajatellaan, että tämä on lähinnä terapian tarjoamista työntekijöille.

Se on ilman muuta yksi osa työtäni, mutta työterveyspsykologi on paljon muutakin kuin terapia- tai mielenterveystyöntekijä.

9. Milloin tunnet onnistuneesi työssäsi?

Onnistumisen kokemuksia tulee eniten yksilötyössä. Siinä näkee nopeasti ja konkreettisesti, miten ihmiset pääsevät eteenpäin jumitilanteistaan. Itse he tietysti tekevät sen työn, mutta minä saan olla mukana kanssakulkijana.

Työyhteisön konfliktitilanteet ovat usein monimutkaisia. Tuntuu onnistumiselta, kun niiden selvittäminen nytkähtää eteenpäin.

10. Minkä asian haluaisit muuttaa työpaikoilla?

Haluaisin lisätä ymmärrystä siitä, että useimmiten ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. He haluavat onnistua, tuntea ylpeyttä omasta työstään ja olla siinä ikään kuin kuskin paikalla. Sellaista hallinnan tunnetta ja vaikutusmahdollisuuksia kannattaa tukea.

Tässä juttusarjassa esitellään työterveyshuollon ammattilaisten työtä. Lue työterveyshoitaja Tuija Turusen, työterveyslääkäri Velimatti Pirilän ja työfysioterapeutti Raili Vartiaisen haastattelut.

 

Aiheesta lisää:

Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa

Työterveyshuollon Laatuverkosto

Työterveyshuollon osaajaksi (työterveyshuollon pätevöittävät koulutukset Työterveyslaitoksessa)

Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Jaa sisältö somessa!