Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä

Kun osaajista on pulaa, on tärkeää saada mahdollisimman monen työikäisen työpanos käyttöön. Työkyvyn tukemisen merkitys ymmärretään aiempaa paremmin. Tukea tarvitsevat sekä työssä käyvät että ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella.
-

Suunnataan katse työkyvyn rajoitteista siihen, millaista osaamista ihmisellä on. Mietitään, millä keinoilla työtä voi tehdä, vaikka työkyky ei olisi täydellinen. Tämä ajattelutapa hyödyttää lopulta meitä kaikkia. Tiedämme, että meitäkin autetaan, jos työkyvyn kanssa tulee ongelmia.

Tätä mieltä ovat johtava asiantuntija Nina Nevala ja erityisasiantuntija Kirsi Unkila Työterveyslaitoksesta. Molemmat ovat pitkän linjan työkykyasiantuntijoita.

Heidän mielestään työkyvyn tukeminen on viime vuosina kokenut jonkinlaisen arvonnousun. Se liittyy osaltaan huoleen eri alojen työvoima- ja osaajapulasta.

”Nyt nähdään, että kaikkien työpanosta tarvitaan. Muuten tämä hyvinvointiyhteiskunta ei pyöri”, Nevala sanoo.

Työ edistää terveyttä ja hyvinvointia

Työkyvyn tukeminen on tietysti tärkeää yksilön kannalta – ei vain työpaikan ja yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimusten mukaan työ edistää ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Se tuo elämään mielekkyyttä, rytmiä ja mahdollisuuksia oppia uutta.

”Kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä työtä oman osaamisensa ja työkykynsä mukaan”, Kirsi Unkila sanoo.

Vaikka suhtautuminen työkyvyn rajoitteisiin on vuosien kuluessa muuttunut myönteisemmäksi, asenteissa on yhä korjattavaa. Edelleen voi törmätä siihen käsitykseen, että ihmisen pitäisi olla täysin terve ollakseen töissä.

”Harva meistä on täysin työkykyinen. Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä. Työkyvyn tukea tarvitsevat niin työssä käyvät kuin ne, jotka ovat työelämän ulkopuolella”, Nevala sanoo.

Työkyvyn tueksi on luotu hyviä malleja

Työkyvyn tuen keinoja on paljon. Monella työpaikalla on omat toimintamallinsa siihen, miten esimerkiksi työssä pärjäämistä tai pitkän poissaolon jälkeistä paluuta työhön helpotetaan.

Nina Nevala ja Kirsi Unkila nostavat esiin kolme esimerkkiä onnistuneista tavoista tukea työkykyä:

  • Työn muokkaus tarkoittaa työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. Keinoja ovat muun muassa työaikajärjestelyt, työympäristön muutokset ja apuvälineet. Työn muokkaus voi auttaa pääsemään työhön tai jatkamaan työssä, vaikka työkyky olisi heikentynyt.
  • Työkykykoordinaattorit opastavat työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä asioissa. Heitä työskentelee esimerkiksi työpaikkojen HR:ssä, TE-palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä järjestöissä. Työkykykoordinaattoreita on koulututettu jo yli 1500. 
  • TYÖOTE-toimintamalli (Vastuullinen työkyvyn tuki) ehkäisee sairauspoissaolojen pitkittymistä. Malli tehostaa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä ja siirtää työkyvyn arviointivastuuta erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta työterveyshuoltoon.

Työpaikat tarvitsevat tietoa työkykypalveluista

Mitä pitäisi parantaa, jotta vielä useamman osatyökykyisen työpanos saataisiin käyttöön? Nina Nevalan ja Kirsi Unkilan mielestä työpaikat tarvitsevat lisää tietoa, osaamista ja konkreettista apua.

”Työnantajat eivät välttämättä tiedä, millaisia työkyvyn tuen palveluja on tarjolla ja mistä tukea voi saada”, Nevala sanoo.

Työn, palveluiden ja etuuksien yhteensovittamisessa on edelleen tehtävää. Olennaista on myös saada jo olemassa olevat, hyviksi todetut toimintamallit laajasti käyttöön. 

”Hyvinvointialueiden sote-keskuksiin perustetaan moniammatillisia ja monialaisesti toimivia työkyvyn tuen tiimejä. Näillä ammattilaisilla on tärkeä rooli, kun työkyvyn tuen toimintamalleja viedään käytäntöön.”

Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista

Työkyvyn tuen ammattilaiset voivat vahvistaa yhteistyötään esimerkiksi Työkyvyn tuki -koulutuksen avulla. Kaikille avoin verkkokoulutus on tehty osana Työkykyohjelmaa. Nina Nevala ja Kirsi Unkila ovat vastanneet koulutuksen kehittämisestä. Mukana on ollut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon on kuulunut myös kokemusasiantuntijoita.

Tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta. Koulutus auttaa rakentamaan verkostoja ja kehittämään palveluja. Hyödyllisintä olisi, että työyhteisön jäsenet kävisivät koulutusta läpi samaan aikaan.

”Palvelujärjestelmän eri osissa työskentelevät ammattilaiset kehittävät koulutuksessa yhteistä osaamista ja kieltä. Se on hyvä pohja yhteistyölle”, Nina Nevala sanoo.

Kirsi Unkila korostaa, että Työkyvyn tuki -koulutus sopii kaikille, jotka ovat työssään tekemisissä työikäisten kanssa. Hänen pääviestinsä on tämä:

”Aina kun kohtaat työikäisiä, ota puheeksi työelämä ja työhön suuntautuvat toimet – henkilön tilanne huomioon ottaen.”

 

Aiheesta lisää:

Työterveyspäivät 3.–4.10.2023, Helsinki (tapahtumasivu)

Työkyvyn tuki -koulutus

Hyvinvointialueilla tulee koordinoida vahvemmin työikäisten sotepalveluja (Työterveyslaitoksen mediatiedote 19.1.2023)

TYÖOTE-toimintamalli (oppimateriaali)

Toimintamalli madaltaa kynnystä työn muokkaukseen (Irmeli Pehkosen ja Nina Nevalan blogikirjoitus)

Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työhön kytkeytyvä kuntoutus -tietopaketti

Jaa sisältö somessa!