Työelämän koveneminen näkyy myös minun vastaanotollani. Pöydällä on paketti nenäliinoja, koska työstä jutellessa ei ole harvinaista, että asiakkaalle tulee itku. Kehon ja mielen asiat kietoutuvat monesti toisiinsa, sanoo työfysioterapeutti Raili Vartiainen.
Vartiainen on työskennellyt työfysioterapeuttina Mehiläisessä yli 20 vuotta. Hän on toiminut siellä aiemmin myös kehittämispäällikkönä ja esihenkilönä.
Vartiaisen toimipiste on Helsingissä, Forumin yksikössä. Hän kuuluu useampaan työterveyshuollon moniammatilliseen tiimiin, joissa hän tekee yhteistyötä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan ja työterveyspsykologin kanssa.
Esitimme Vartiaiselle kymmenen kysymystä työfysioterapeutin työstä:
1. Millaisia asiakasyrityksiä sinulla on?
Nykyiset yritykseni ovat isoja, ja niitä on kolmisenkymmentä. Eniten on kaupan alan ja terveydenhuollon työpaikkoja sekä sellaisia yrityksiä, joissa tehdään asiantuntijatyötä näyttöpäätteen ääressä.
Vuosien varrella olen työskennellyt muun muassa rakennusalan sekä logistiikka- ja kuljetusalan työpaikkojen kanssa.
2. Mitkä tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat tyypillisiä eri aloilla?
Kaupan alalla esiintyy tavallista enemmän alaraajavaivoja siksi, että työntekijät ovat suurimman osan työpäivästään jalkojen päällä. Myös alaselän kivut ovat tyypillisiä seisomatyössä.
Näyttöpäätetyötä tekevillä rasittuvat niska ja hartiat. Heillä myös tenniskyynärpää ja hiirikäsi ovat tavallisia vaivoja.
Rakennusalalla työtä tehdään muun muassa seisten, polvillaan ja kädet hartiatason yläpuolella. Voiman käyttöä, kantamista ja nostamista on paljon. Niissä ammateissa on tyypillisesti polvi-, olka- ja yläraajavaivoja.
3. Millaisia tehtäviä työviikkoosi esimerkiksi kuuluu?
Viikkooni kuuluu esimerkiksi yhteistyötä yritysten kanssa ja vastaanottotyötä. Vastaanottotyöhön sisältyy toisinaan työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn arviointia. Fyysisen kunnon testit liittyvät esimerkiksi määräaikaistarkastuksiin.
Käyn työpaikoilla ja tapaan ihmisiä työnsä äärellä, luennoilla ja valmennuksissa.
Kerran viikossa vastaan asiakkaiden kysymyksiin chattipalvelussamme. Annan ensihoito-ohjeita, arvioin jatkohoidon tarvetta ja ohjaan kysyjän tarvittaessa kollegan tai lääkärin vastaanotolle.
4. Miten työfysioterapeutin työ eroaa fysioterapeutin työstä?
Suurin ero on se, että me työfysioterapeutit emme hoida pelkästään yksilöasiakkaita. Hoidamme koko asiakasyritystä ja pyrimme vaikuttamaan koko työyhteisön hyvinvointiin.
Iso osa työstämme keskittyy työkyvyn tukemiseen. Meidän osaamistamme käytetään myös esimerkiksi työtilojen, kalusteiden ja työvälineiden ergonomiaan liittyvissä asioissa.
5. Ketkä ovat keskeisiä yhteistyökumppaneitasi?
Asiakasyrityksissä on työterveyshuollon yhteyshenkilö, jonka kanssa olen tekemisissä. Isoissa yrityksissä hän on yleensä HR-päällikkö.
Esihenkilöiden kanssa teen yhteistyötä varsinkin silloin, kun mietitään, miten tukea yksittäisen työntekijän työssä jatkamista.
Yhteistyökumppaneitani ovat myös työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt työpaikoilla ja liikuntapalveluja tarjoavat yritykset, joilla on sopimus asiakasyritykseni kanssa.
6. Mikä on parasta työfysioterapeutin työssäsi?
Olen unelma-ammatissani. Parasta on työn vaihtelevuus. Työpaikkaselvityksiä tehdessäni olen päässyt näkemään monenlaisia työpaikkoja ja työoloja.
Kaikki työt ovat arvokkaita. Niissä tarvitaan hyvin erilaisia taitoja ja vahvuuksia. Se, että työntekijä kokee oman työnsä tärkeäksi ja innostavaksi, tekee minuun aina vaikutuksen.
Pidän työssäni myös uuden oppimisesta. Olen vaihtanut toimipistettä ja asiakasyrityksiä aika ajoin, koska sillä tavalla säilytän uuden oppimisen vireen.
7. Tulevatko ihmiset työfysioterapeutin luokse riittävän varhain?
Harmittavan usein ihmiset antavat vaivojensa muhia turhan pitkään.
Mitä aiemmin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin kysyy neuvoja, sitä paremmin pystyn auttamaan. Ei tarvitse odottaa sitä, että on ”pää kainalossa”. Työterveyshuollon tärkeä tehtävä on ehkäistä terveysongelmia.
8. Työfysioterapeutit ovat nykyisin työterveyshuollon ammattihenkilöitä – onko se vaikuttanut työhösi?
Pari vuotta sitten työterveyshuoltolakia tosiaan muutettiin niin, että meistä työfysioterapeuteista tuli työterveyshuollon ammattihenkilöitä. Ennen olimme asiantuntijoita.
Lakimuutoksen jälkeen työfysioterapeutin vastaanotolle on voinut varata ajan suoraan, ilman työterveyslääkärin tai -hoitajan lähetettä. Ihmiset ovat nyt alkaneet löytää sitä mahdollisuutta. Uskon, että se nopeuttaa vastaanotolle tuloa.
Uutta on myös se, että nykyisin voin itsekin lähettää asiakkaan työterveyspsykologin tai työvalmentajan luokse.
9. Miten työelämän muutokset näkyvät sinun työssäsi?
Työtilat ja kalusteet ovat muuttuneet valtavasti. Ennen ihmisillä oli toimistoissa omat työhuoneet, jotka oli usein sisustettu ”omaksi pesäksi”.
Nyt monitilatoimistoissa ei välttämättä ole omia työpisteitä, mutta kalusteet ovat onneksi helposti säädettäviä. Tämä haastaa työntekijöiden ergonomiaosaamisen, kun työpiste pitää osata säätää joka aamu itselle sopivaksi.
Toinen mullistus on ollut etätyön lisääntyminen. Niille, joille työmatkat ovat olleet pääasiallinen liikkumismuoto, se tarkoittaa liikunnan vähenemistä dramaattisesti. Kotona työskennellessä päivittäiset askelmäärät saattavat jäädä muutamaan sataan. Se on terveyden kannalta ehdottomasti liian vähän.
Työmäärän kasvu, työtahdin kiihtyminen ja jaksamisen ongelmat näkyvät myös työfysioterapeutin vastaanotolla.
10. Onko sinulla työfysioterapeuttina jotain sydämen asiaa?
Ajattelen, että meillä kaikilla on oikeus työhön. Kun työtä muokataan työkykyä vastaavaksi, ihmisellä on mahdollisuus pysyä työelämässä vaivoista ja rajoitteista huolimatta. Melkein aina työkykyä on jäljellä.
Työpaikoilla olisi nykyistä paremmin hyväksyttävä se, ettei työntekijä välttämättä ole aina täydessä iskussa. Työterveyshuolto yhdessä työntekijän ja esihenkilön kanssa pystyy yleensä löytämään toimivat ratkaisut, jos tahtoa on.
Minulla itsellänikin on kokemusta hankalista selkäkipujaksoista, ja selkäni on jouduttu leikkaamaan. Kenelle tahansa voi tulla elämässä tilanne, ettei olekaan täysin työkykyinen.
Vaivoista voi kuitenkin kuntoutua. On tärkeää, että toipilasaikana työssä on jouston mahdollisuuksia.
Tässä juttusarjassa esitellään työterveyshuollon ammattilaisten työtä. Lue työterveyshoitaja Tuija Turusen, työterveyslääkäri Velimatti Pirilän ja työterveyspsykologi Kaisu Behmin haastattelut.
Aiheesta lisää:
Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa
Työterveyshuollon Laatuverkosto
Työterveyshuollon osaajaksi (työterveyshuollon pätevöittävät koulutukset Työterveyslaitoksessa)
Hyvä työterveysyhteistyö perustuu siihen, mitä työpaikka tarvitsee (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Monenlaisella työkyvyllä voi olla mukana työelämässä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi