Hyvä hybridityö on yhdistelmä vapautta ja vastuuta yhteisöllisyydestä

Hybridityö onnistuu, kun työyhteisön jäsenillä on tilannetajua. Se näkyy esimerkiksi työskentelypaikan valinnassa. Työkaverin auttaminen on yksi syy lähteä toimistolle.
Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.

Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta (kuva Nina Karlsson)

Etätyöloikka on tuonut aiempaa kirkkaammin näkyviin sen, että työhyvinvointi ja tuottavuus kietoutuvat toisiinsa, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta.

Ranki veti Työterveyslaitoksessa Hybridityö, etätyö ja läsnätyö (HELP) -projektia, jossa tarkasteltiin työn tuottavuutta ja työhyvinvointia monipaikkaisessa työelämässä. Projektin päättymisestä on kulunut vuosi.

Kysyimme Rankilta, miten hybridityötä tehdään työpaikoilla, miten se sujuu ja miten sitä voisi parantaa. Seitsemän nostoa hänen ajatuksistaan:

1. Etätyöloikka on muuttanut työelämää merkittävästi

Työolobarometrin mukaan 60 prosenttia työntekijöistä tekee lähityötä. Pelkkää etätyötä tekeviä on 12 prosenttia. Prosenttiluku voi kuulostaa pieneltä, mutta etätyöntekijöiden määrä on nelinkertaistunut pandemiaa edeltäneestä ajasta.

Etätyön määrä on nelinkertaistunut myös muualla maailmassa. Voidaan puhua historiallisesta muutoksesta.

Hybridityötä kertoo tekevänsä 28 prosenttia työntekijöistä. He työskentelevät työpaikalla 2–3 päivää viikossa. Muina päivinä he työskentelevät itse valitsemassaan paikassa, joka on useimmiten koti.

2. Etätyön tuomasta vapaudesta halutaan pitää kiinni

Etätyön vapautta arvostetaan. Euroopassa tehtyjen kyselyjen mukaan työntekijät kokevat, että etätyö parantaa heidän elämänlaatuaan. Työtä voi tehdä itsenäisesti, eikä työmatkoihin kulu aikaa. Työn ja muun elämän yhdistäminen helpottuu.

Etätyömahdollisuudesta on tullut myös valtti rekrytoinnissa. EK:n kyselyssä työntekijöitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–5, kuinka tärkeä asia etätyö on heille työpaikkaa hakiessa. Arvosanaksi tuli 4,7. Hybridityö on tullut jäädäkseen.

3. Työyhteisöt etsivät uusia, itselleen sopivia työnteon tapoja

Työpaikoilla keskustellaan nyt siitä, mitkä hybridityön käytännöt sopivat juuri omaan organisaatioon ja omalle tiimille.

Työnteon uudet tavat muotoutuvat parhaillaan, joten elämme mielenkiintoista ja tärkeää aikaa. Vielä emme tiedä, miten esimerkiksi työhyvinvointi, yhteisöllisyys ja tuottavuus tulevat kehittymään hybridityön oloissa.

4. Yhteisöllisyys voi rapautua, vaikka etätyöntekijät ovat tyytyväisiä

Vaikka etätyö sujuu hyvin ja työntekijät ovat siihen tyytyväisiä, yhteisöllisyys voi pitkällä ajalla rapautua. Se voi heikentää työyhteisön yhteistä oppimista ja lisätä yksinäisyyden kokemuksia. Erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointi on kärsinyt korona-aikana ja sen jälkeen.

Kun pandemian takia siirryttiin lähityöstä etätyöhön, parhaiten pärjäsivät ne tiimit, joilla oli hyvä yhteishenki ja keskinäinen luottamus. Yhteisöllisyys osoittautui voimavaraksi etätyöloikassa.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan työntekijöillä on taipumusta vetäytyä etätöihin, jos työyhteisössä ei voida hyvin, ilmapiiri on huono tai jos he itse ovat kuormittuneita eivätkä koe vahvaa työn imua. Etätyö näyttää myös etäännyttävän työkavereita toisistaan.

Yhteisöllisyyden rakentamisesta on tulossa käytännönläheistä tutkimustietoa. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeessa (Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä) tutkitaan monipaikkatyön yhteyksiä yhteisöllisyyteen ja työhyvinvointiin ja etsitään keinoja niiden vahvistamiseen.

5. Lähijohtamisesta on tullut entistä yksilöllisempää

Hybridityö on muuttanut esihenkilöiden työtä. Heidän on osattava kohdata työntekijöiden erilaisia, yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia sekä etä- että lähityöhön liittyen. Esihenkilö saattaa myös kokea, että etätyöntekijän jaksamisesta on hankala pysyä selvillä.

Esihenkilöt voivat itsekin kuormittua aiempaa useammin, kun johtamistyö on tullut entistä vaativammaksi.

Esihenkilö voi omalta osaltaan luoda edellytyksiä hyvälle vuorovaikutukselle ja kannustaa kasvokkaisiin kohtaamisiin. Niitä voi järjestää muuallakin kuin työpaikalla. Esimerkiksi kävelykokous on joskus hyvä vaihtoehto.

6. Hybridityön tekeminen vaatii joustavuutta ja tilannetajua

Hybridityö tarjoaa hienon mahdollisuuden sujuvaan ja mielekkääseen työntekoon. Etätyöstä ja toimistolla työskentelystä kannattaa ottaa irti niiden parhaat puolet.

Etätyö voi antaa hyvät puitteet esimerkiksi keskittymistä vaativaan yksilötyöhön. Kun työyhteisö ideoi yhdessä, kehittää uutta tai sopii seuraavista tavoitteistaan, kasvokkain kohtaaminen on usein tarpeen.

Työskentelypaikan valinta vaatiikin tilannetajua: milloin on hyvä työskennellä etänä ja milloin toimistolla?

Joillain työpaikoilla on sovittu, että yhteinen toimistopäivä pidetään kerran tai pari viikossa. Työ voi olla myös sen luonteista, että joinain jaksoina työkavereita tavataan tiuhaan. Sitten tulee aikoja, jolloin työskennellään enemmän etänä.

7. Työkaveri on hyvä syy lähteä toimistolle

Hyvä hybridityö on yhdistelmä vapautta ja vastuun kantamista. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää kohtaamisia, huolehtia työkavereistaan ja siitä, että työyhteisö oppii uutta yhdessä.

Vaikka itsellä ei olisi tarvetta lähteä toimistolle, siellä voi olla työkaveri, jolle ajatusten vaihtaminen, lounasseura tai mahdollisuus kysyä neuvoa olisi arvokasta. Voisiko toimistolle lähteä jotakuta toista varten?

Kun toimistolla käy usein ja eri viikonpäivinä, näkee todennäköisesti muitakin kuin oman tiiminsä jäseniä. Pelkässä etätyössä yhteydenpito rajoittuu helposti vain pieneen joukkoon ihmisiä.

 

Aiheesta lisää:

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) aloitti syksyllä 2023 Digiajan turvallinen ja terveellinen työ -viestintäkampanjan. Ensimmäisenä teemana oli etä- ja hybridityö. Seuraavaksi keskitytään alustatyöhön.

Miten Suomi voi? -tutkimushanke valaisee suomalaisen työelämän kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Sen pohjalta nostetaan esiin ratkaisuja ja suosituksia työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä – HYMY (tutkimushankkeen esittely)

Miten luottaa ilman kasvokkaisia kohtaamisia? (Janne Kaltiaisen blogikirjoitus)

Kaipuu työpaikan kahvihuoneeseen – saisiko ne kohtaamiset takaisin? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Jaa sisältö somessa!