Miten Suomi voi?
Tavoitteet
Tietämättä keväällä 2020 Suomeen iskevästä koronapandemiasta Työterveyslaitos keräsi marraskuun 2019 ja tammikuun 2020 välillä tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista käynnissä olevassa tutkimushankkeessa (Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä). Koronapandemian ja siihen liittyvien poikkeustoimien alkamisen jälkeen tähän aiempaan kyselyyn vastanneet kutsuttiin osallistumaan tutkimukseen uudelleen touko-kesäkuussa 2020.
Tämän jälkeen Miten Suomi voi? -kyselyä on jatkettu puolivuosittain ja se jatkuu ainakin vuoden 2022. Kesällä 2021 mukaan kutsuttiin myös uusi vastaajaryhmä täydentämään alkuperäistä, pienenevää seurantajoukkoa. Myös tätä uutta vastaajajoukkoa seurataan puolivuosittain.
Vertaamalla kyselytuloksia ennen poikkeusajan alkamista ja tilannetta sen kestettyä muutaman kuukauden tutkimushanke tuottaa ainutlaatuista tutkimustietoa väestön työhyvinvoinnissa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista koronapandemian aikana.
Työpaikan vaihtoaikeet ennen koronaa ja korona-aikana
Päivitetty 22.12.2021
Etätöissä tylsistyminen kasvaa
Päivitetty 31.8.2021
Nuorten työhyvinvointi heikentyi korona-aikana
Päivitetty 20.4.2021
Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuodesta 2019 loppuvuoteen 2020
Päivitetty 8.2.2021
Oikeudenmukainen kohtelu, yhteisöllisyys ja varmuus tulevasta kannattelevat myös poikkeusaikana
Päivitetty 26.11.2020
Havaintoja etätyöhön siirtymisen vaikutuksista työhyvinvointiin
Päivitetty 17.9.2020
Ensimmäiset havainnot
Päivitetty 4.9.2020
Tutkimuksen tekijät
Tutkimus toteutetaan Työterveyslaitoksessa. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii tutkimusprofessori Jari Hakanen. Tutkijaryhmään kuuluvat myös Janne Kaltiainen (erikoistutkija), Maria Hirvonen (tilastoasiantuntija) ja Jaana-Piia Mäkiniemi (erikoistutkija, projektipäällikkö). Taloustutkimus Oy toteuttaa kyselyaineiston keruun Työterveyslaitoksen toimeksiannosta.
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa
Osallistu keskusteluun esimerkiksi Twitterissä aihetunnisteilla #MitenSuomiVoi ja #TyökykyinenSuomi
Aineistot ja menetelmät
Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen väestön kokemuksia työhyvin- ja pahoinvoinnista laaja-alaisesti (mm. työn imu, työuupumus, tyytyväisyys työhön, työssä tylsistyminen, työholismi, sairaana työskentely), työoloista ja työhön liittyvistä asenteista (mm. oikeudenmukaisuus, epävarmuus, yhteenkuuluvuus), muusta hyvinvoinnista (terveys, työkyky, masentuneisuus, elämäntyytyväisyys) ja yksityiselämän kielteisistä tapahtumista.
Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, missä määrin edellä mainitut kokemukset ja niissä tapahtuneet muutokset mahdollisesti eroavat eri väestö- ja työntekijäryhmissä.
Kysy hankkeesta
Jaana-Piia Mäkiniemi
Tutkimusryhmä
Jari Hakanen, Janne Kaltiainen, Maria Hirvonen
