Hyvä työyhteisö ymmärtää, ettei kenenkään mielenterveys ole täydellinen

Ihmisen mielenterveys on jatkumo, ja hyvässä työyhteisössä voimavarojen vaihtelu sallitaan. Sairauslomalta palaava työkaveri kannattaa ottaa vastaan samoin kuin itsekin toivoisi tulevansa kohdatuksi. Paluuta voidaan helpottaa työn muokkauksella.
-

Kun työkaveri on ollut sairauslomalla mielenterveyden häiriön vuoksi ja palaa töihin, työyhteisö voi helpottaa paluuta ihan tavallisella ystävällisyydellä.

"Työhönpaluu saattaa jännittää molempia osapuolia, mutta mitään ihmeellisiä taitoja siinä ei tarvita. Sanotaan tietysti, että kiva kun tulit töihin, ja kerrotaan asioista, joita poissaolon aikana on tapahtunut", sanoo tutkija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työkaveri kannattaa ottaa vastaan sillä tavalla kuin itsekin toivoisi tulevansa kohdatuksi vastaavassa tilanteessa. Sen suurempaa numeroa paluusta ei tarvitse tehdä.

”Pyydä työkaveria mukaan lounaalle tai kahville. Jos hänen on alussa vaikea tarttua hommiin tai asiat ovat muuttuneet, voit tarjota apuasi. Katsokaa ja ihmetelkää niitä yhdessä”, Mattila-Holappa vinkkaa.

Mielenterveyden häiriöt ovat suhteellisen yleisiä varsinkin pitkien sairauslomien syynä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista 42 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Suurin yksittäinen syy on masennus. Sen sairastaa elämänsä aikana joka viides suomalainen, ja suurin osa masennusta sairastavista on mukana työelämässä.

Unohtelua, vetäytymistä, väsymistä

Mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa työkykyyn jo ennen sairauden toteamista. Ne voivat näkyä esimerkiksi ajattelun ja tiedonkäsittelyn ongelmina:

Virheet ja unohtelu saattavat tilapäisesti lisääntyä. Työntekijä ehkä väsyy aiempaa nopeammin, ja hänen on hankala seurata nopeatempoista keskustelua. Työhön keskittyminen ja itsenäisten päätösten tekeminen voivat vaikeutua.

Myös vuorovaikutus työkaverien tai asiakkaiden kanssa saattaa tuntua raskaalta. Työntekijä esimerkiksi vetäytyy seurasta tai hänen on aiempaa vaikeampi olla tilanteissa, joissa omaan toimintaan kohdistuu ristiriitaisia odotuksia.

Tunne-elämän ongelmat puolestaan voivat ilmetä esimerkiksi alakuloisuutena, nopeana ärtymisenä tai kyvyttömyytenä ottaa vastaan kritiikkiä.

Pauliina Mattila-Holappa muistuttaa, että ihmisen mielenterveys on jatkumo.

”Terveyden ja sairauden väliin sijoittuu paljon erilaista oirehdintaa. Se on yleistä eikä välttämättä johda pidempiaikaiseen sairastumiseen. Sairastumisen tuomat muutoksetkaan eivät monesti ole pysyviä.”

Työ muokataan työkykyä vastaavaksi

Pauliina Mattila-Holappa kollegoineen laatii työpaikoille ohjeistusta siihen, miten työtä voi muokata, kun mielenterveyshäiriö vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Työn muokkaus tarkoittaa, että työ sovitetaan työkykyä vastaavaksi. Se on yksi keino tukea työntekijää ja mahdollistaa työnteon jatkuminen tai töihin palaaminen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työajan lyhentämisestä, tehtävien räätälöinnistä tai siirtymisestä rauhallisempaan työtilaan. Joskus henkilö voi jäädä määräaikaisesti pois asiakastyöstä tai esimiestehtävästä.

”Jos sosiaaliset tilanteet ahdistavat, voidaan sopia niiden vähittäisestä harjoittelusta ja esimerkiksi mahdollisuudesta poistua kokouksesta, jos tilanne käy ylivoimaiseksi. Tällainen muokkaus on toki helpompaa toimistotyössä kuin kaupan kassalla”, Mattila-Holappa huomauttaa.

Myös suurissa organisaatioissa työn muokkauksen mahdollisuudet ovat paremmat kuin pienillä työpaikoilla, joissa yhden ihmisen työpanos on merkittävä.

”Ei työnantajakaan aina kovin helpossa raossa ole. Se, miten työn muokkausta tuettaisiin pienissä yrityksissä, on iso kysymys.”

Kukaan ei saa kuormittua liikaa

Esimies ei saa kertoa työyhteisölle työntekijän sairausloman syytä, ellei työntekijä sitä nimenomaan pyydä. Työntekijä valitsee, paljonko hän tilanteestaan kertoo.

”Työn muokkaus lähtee työn tarkastelusta ja siitä, mitkä tehtävät tai tilanteet ovat työntekijälle erityisen kuormittavia. Työtä ei voida muokata pelkän diagnoosin perusteella, ja toisaalta tieto diagnoosista ei ole työn muokkauksen kannalta välttämätön”, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Esimiehen tulee kertoa työn muokkauksen järjestelyistä muille tarpeellisin osin. Hän voi myös tuoda esiin, miten työyhteisön jäsenet voivat tukea muokkauksen onnistumista.

Kun yhden työntekijän työtä muokataan, se vaikuttaa usein myös työkavereiden työhön. Tämä saattaa synnyttää työyhteisössä epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja kateutta. Mattila-Holapan mukaan esimiehen tehtävä on järjestellä työt niin, ettei kukaan kuormitu kohtuuttomasti.

”Hyvässä organisaatiokulttuurissa voimavarojen vaihtelu on hyväksyttävää. Kaikkien työkykyä pyritään tukemaan ja sairauslomalta kannustetaan palaamaan heti kun se on mahdollista, vaikkei työkyky olisikaan sataprosenttinen.”

 

Aiheesta lisää:

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn (Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön opas, 2018)

Kymmenen kysymystä työn muokkauksesta (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden juttu)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

mielenterveys
työyhteisö
työn muokkaus

Jaa sisältö somessa!