Mielenterveyteen liittyvistä asioista puhutaan työpaikoilla aiempaa luontevammin. Puheenaihe on arkipäiväistynyt osittain sen myötä, kun uusi sukupolvi on aloittanut työelämässä. Nuoret ovat kasvaneet avoimempaan keskustelukulttuuriin kuin vanhemmat ikäluokat.
”Avoin vuorovaikutus on tuonut mukanaan paljon hyvää. Se helpottaa asioiden hoitamista ja puheeksi ottamista”, sanoo johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Hän johti kolmivuotista, hiljattain päättynyttä Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, jossa työpaikoille ja työterveyshuolloille kehitettiin toimintamalleja ja työkaluja mielenterveyden edistämiseen ja tukemiseen työpaikalla.
Paras mielenterveysteko on työ sinänsä. Väestötasolla työssäkäynti nimittäin on yhteydessä parempaan mielenterveyteen. Mutta pitäisikö työpaikalla puhua mielenterveydestä?
Mattila-Holappa lähestyy asiaa seitsemästä näkökulmasta:
1. Työnantajan on turvattava hyvän työn edellytykset
Avoimemman yhteiskunnallisen keskustelun ja monenlaisen kehittämistyön kautta olemme päässeet lähemmäksi tilannetta, jossa mielenterveys on luonnollinen osa työpaikkojen työkykyä koskevaa keskustelua.
Tähän kuuluvat sekä mielenterveyttä arjessa vahvistavat asiat että toimintamallit silloin, kun mielenterveyden haasteet vaikuttavat työkykyyn.
Hyvien työolojen lisäksi mielenterveyden huomioiminen työpaikalla on sitä, että ongelmiin tartutaan ja työntekijöitä tuetaan tarvittaessa. Ongelmien ja tuen tarpeiden tunnistaminen edellyttää, että työpaikalla pystytään puhumaan niistä.
Mikään työyhteisö ei ole täydellinen, ja ristiriitoja syntyy väistämättä. Tavoitteeksi kannattaakin ottaa riittävän hyvä työyhteisö. Työpaikan kulttuuri muovautuu jatkuvasti, ja myös sen kehittäminen on jatkuvaa työtä.
Toimivat työprosessit sekä pitkällä ajalla rakennettu luottamus ja arvostus kannattelevat tiukkojenkin vaiheiden yli.
2. Esihenkilön kannattaa olla kiinnostunut hyvinvoinnista
Mielen hyvinvointi tai mielenterveys on osa työpaikkojen työkykyjohtamista.
Esihenkilötyöhön kuuluu kiinnostus työntekijöiden hyvinvointia kohtaan myös silloin, kun kaikki sujuu hyvin. Se on organisaation inhimillisestä pääomasta huolehtimista ja työpaikan johdolle usein keskeinen asia.
Se, että esihenkilö kyselee kuulumisia säännöllisesti, luo välittävää keskustelukulttuuria. Silloin hankalistakin asioista on luontevampaa jutella.
Työpaikalla mielenterveydestä ei tarvitse puhua lääketieteen termeillä. Selkeästi terveyden alueelle menevissä asioissa työterveyshuolto on työntekijän ja työnantajan keskeinen kumppani.
Työpaikalla olennaista on, miten jokin asia vaikuttaa työhön. Työntekijän ja työnantajan keskustelussa voi käyttää työn tekemiseen liittyviä arkikielen sanoja, kuten keskittyminen, väsymys, aktiivisuus, ärtyneisyys tai vetäytyminen.
Kannattaa myös puhua siitä, mitkä asiat tuovat voimavaroja ja työn imua.
Toivon ylläpitäminen on yhä tärkeämpi mielenterveysasia työpaikalla. Sillä, miten yhteisestä työstä ja työpaikan tulevaisuudesta puhutaan, on väliä.
3. Jotkut kokevat avautumisen painetta työyhteisössään
Keskustelu mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista on lisääntynyt yhteiskunnassa ja myös työpaikoilla. Tämä helpottaa monen oloa: on huojentavaa tietää, että ei ole työpaikalla ainut mielenterveyden haasteita kohdannut.
Mielenterveyden käsittelyä työpaikalla koskevassa tutkimuksessamme tuli kuitenkin esille sekin, että työyhteisöissä voidaan kokea myös avautumisen painetta.
Jokainen saa vapaasti valita, minkä verran haluaa jakaa omia asioitaan, jotka eivät liity työhön.
Sairastumisen tai vaikean elämäntapahtuman hetkellä työyhteisö voi olla merkittävä voimavara.
Yllättävässä tilanteessa voi kuitenkin tulla kerrottua enemmän kuin mihin jossain muussa hetkessä olisi valmis. Akuutin kriisin yhteydessä jaettu tieto saattaa joissain tapauksissa kaduttaa myöhemmin.
Siksi voi olla hyvä ottaa pieni aikalisä ja miettiä, mitä tietoa haluaa työpaikallaan kertoa.
Toisaalta kokemusten jakaminen on arvokasta. Se voi auttaa muita, jotka kohtaavat samanlaisia asioita.
4. Työkykyyn vaikuttavat asiat kuuluvat työpaikalle
Silloin kun esimerkiksi sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työn tekemiseen, se on myös työpaikan ja esihenkilön asia. Esihenkilön tehtävä on varmistaa, että työt sujuvat.
Työntekijä saattaa miettiä, uskaltaako sairaudesta kertoa ja voiko siitä olla haittaa.
Pääsääntöisesti kaikkien etu on se, että työnantaja tietää riittävällä tarkkuudella, mistä on kyse. Muuten syntyy helposti arvailuja, jotka voivat olla vääriäkin.
Asia ei välttämättä ole nykyisessä vaikeassa työllisyystilanteessa helppo kumminkaan puolin. Työntekijä miettii, pystyykö hän hankkimaan toimeentulon omalla työkyvyllään ja säilyykö työpaikka. Työnantajankin taloudelliset reunaehdot voivat olla tiukat.
5. Työhön liittyvien kokemusten käsittely työpaikalla jakaa mielipiteitä
Työyhteisössä voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, missä määrin mielenterveyttä, hyvinvointia ja työhön liittyviä tunteita on tarpeen käsitellä työpaikalla. Se voi aiheuttaa jännitteitä ja ristiriitoja.
Eri työpaikkojen kulttuureissa, puhumisen tavoissa ja sanojen käytössä on paljon eroja. Jossain työyhteisöissä puhutaan luontevasti mielenterveydestä, joissain taas mielen hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään esimerkiksi osana työturvallisuutta.
Eroja on myös työntekijöiden välillä. Osa työntekijöistä jakaa mielellään laajasti kokemuksiaan. Toiset saattavat ajatella, ettei työpaikka ole mikään ”terapiapaikka”.
Monenlainen kulttuuri voi olla toimivaa. Tärkeää on, että työn sujuvuus ja yhteinen tavoite pysyvät mielessä.
6. Stressi ja kuormitus kuuluvat työhön
Työn aiheuttamasta mielen kuormituksesta puhutaan paljon. Kuormitusta ja stressiä syntyy aina, kun työtä tehdään.
Joskus voi olla niinkin, että parhaita tuloksia ja onnistumisen kokemuksia syntyy työprojekteista, joissa on myös stressaavia vaiheita.
Johtamisen ja työn organisoinnin yksi päämäärä on kuormituksen hallinta. Kaiken kuormituksen poistaminen ei kuitenkaan ole tavoitteena järkevä.
Enemmän voitaisiin puhua mielenterveyttä vahvistavista tekijöistä: luottamuksesta, arvostuksesta ja asioiden aikaansaamisesta.
7. Mielenterveys-sanan alla puhutaan monenlaisista ilmiöistä
Kun puhutaan mielenterveydestä, voidaan puhua kovin monenlaisista asioista. Joillekin mielenterveys yhdistyy laajasti hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Toiselle tulevat heti mieleen vakavat mielenterveyden häiriöt tai ohimenevät lievemmät mielenterveyden haasteet.
Mielenterveys yhdistyy myös kokemuksiin kuormituksesta tai työkyvyn riittämisestä.
Seuraava askel mielenterveyskeskustelussa onkin täsmentää, mistä milloinkin puhutaan ja mitä asiaa milläkin keinoin ratkaistaan.
Aiheesta lisää:
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Hankkeen rahoitus tulee Suomen kestävän kasvun ohjelmasta EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Mielen hyvinvoinnin edistäminen työelämässä vaatii yhteistyötä ja kohdentamista (Työterveyslaitoksen uutinen 17.3.2026)
Toivo on työelämässä voimavara, joka saa meidät toimimaan (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työyhteisö voi vahvistaa työnsä mielekkyyttä yhteisvoimin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Puhutaan hyvää työelämästä – onnistumiset ja ilonaiheet esiin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi