Kuumat aallot, unihäiriöt, mielialan muutokset, nivel- ja lihaskivut sekä muut vaihdevuosiin liittyvät oireet voivat heikentää työhyvinvointia ja työkykyä.
Oireita on 70–80 prosentilla vaihdevuosi-ikäisistä naisista, mutta niiden voimakkuus vaihtelee paljon.
Vaihdevuosista ei juurikaan puhuta työpaikalla. Ne koetaan henkilökohtaiseksi, yksityiselämään kuuluvaksi asiaksi. Vaihdevuosiin liittyy edelleen myös häpeää.
”Vaikenemisen kulttuurin taustalla voi vaikuttaa nuoruuden ihannointi yhteiskunnassa. Omaa ikääntymistä ja siihen liittyviä oireita ei haluta tuoda esiin ainakaan työelämässä”, pohtii työterveyshuollon erikoislääkäri Tuulia Varanka-Ruuska Työterveyslaitoksesta.
Poikkeuksen muodostavat sellaiset naisvaltaiset työpaikat, joissa on läheiset suhteet työkavereihin ja useampia vaihdevuosi-ikäisiä kollegoja.
”Sellaisessa työyhteisössä naiset saattavat keskustella asiasta keskenään. Silloinkin voi olla kynnystä ottaa työkykyhaasteet esille esihenkilön kanssa.”
Vaihdevuosi-ikäisten työkykyä ei tueta järjestelmällisesti
Vaihdevuodet mainitaan hallitusohjelmassa. Sinne on kirjattu, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Työterveyslaitos selvitti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta, miten vaihdevuosi-ikäisten työkykyä tuetaan työpaikoilla ja työterveyshuolloissa.
Selvitystä varten haastateltiin esihenkilöitä ja HR-ammattilaisia sekä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä. Kaikkiaan haastateltavia oli 14.
Erityisasiantuntija Mari Kupiainen Työterveyslaitoksesta sanoo, että työterveyshuolloilta puuttuivat järjestelmälliset käytännöt vaihdevuosioireiden tunnistamiseksi.
Työpaikoilla ei ollut erillisiä työkyvyn tuen käytäntöjä, joissa huomioidaan nimenomaan vaihdevuodet.
”Työpaikkojen edustajat olivat sitä mieltä, että vaihdevuosi-ikäisten tukikeinot voidaan nivoa jo olemassa oleviin käytäntöihin. Työpaikoilla on esimerkiksi varhaisen tuen ja ikäjohtamisen malleja, työkyky otetaan puheeksi kehityskeskusteluissa ja työtä voidaan tarvittaessa muokata.”
Työpaikat ja työterveyshuollot tarvitsevat tietoa vaihdevuosista
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan tietoa vaihdevuosista, niiden vaikutuksista työkykyyn ja siitä, miten työkykyä voidaan tukea ja miten asiasta olisi hyvä puhua.
Joissain tilanteissa esimerkiksi työajan joustot tai mahdollisuus tehdä etätyötä voi auttaa työntekijää jaksamaan paremmin.
Helpotusta voivat tuoda myös työn tauottaminen, työtilojen lämpötilan säätely ja se, että työvaatteisiin valitaan hengittäviä materiaaleja.
Myös työterveyshuolloissa kaivataan lisää tietoa vaihdevuosista ja koulutusta niiden hoitoon. Työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimat käytännöt helpottaisivat vaihdevuosioireiden tunnistamista, hoitoa tai hoitoon ohjaamista.
”Varsinkin vaikeiden oireiden tunnistaminen on tärkeää, jottei kukaan joutuisi sinnittelemään niiden kanssa. Oireista kärsivä ei aina itsekään osaa yhdistää niitä vaihdevuosiin. Onneksi tehokasta hoitoa on saatavilla”, Tuulia Varanka-Ruuska sanoo.
Työterveyslääkäri voi aloittaa vaihdevuosioireiden hoidon
Vaihdevuosia koskeva Käypä hoito -suositus julkaistiin viime syksynä. Työterveyslääkäri Tuulia Varanka-Ruuska pitää suositusta jopa käänteentekevänä hoitokäytäntöjen kannalta.
Suosituksessa sanotaan, että työterveyshuollon yksilöön kohdistuvassa toiminnassa on oleellista vaihdevuosioireiden tunnistaminen sekä ohjaus hoitoon tai oireiden hoitaminen työterveyshuollossa, jos työterveyshuoltosopimus sen sallii.
Perinteisesti on ajateltu, että vaihdevuosioireiden hoito kuuluu erikoislääkärille. Uuden suosituksen mukaan oireisen potilaan hormonihoidon voi aloittaa yleis- tai työterveyslääkäri, eikä gynekologin kannanottoa pääsääntöisesti tarvita.
”Meidän työterveyslääkäreiden tehtävänä on parantaa ihmisten elämänlaatua ja työkykyä, oli vaiva mikä tahansa”, Varanka-Ruuska sanoo.
”Hankalien vaihdevuosioireiden hoito voidaan usein aloittaa jo ensimmäisellä käynnillä, jos hoidolle ei ole vasta-aiheita. Yksi käynti voi riittää siihen, että henkilö saa apua eikä lisätutkimuksia tai toistuvia käyntejä tarvita.”
Avoin keskustelukulttuuri auttaa kaikenikäisiä työntekijöitä
Vaihdevuodet ja työkyky -selvityksen tekijät Mari Kupiainen ja Tuulia Varanka-Ruuska toivovat, että vaihdevuosi-ikäisten työkyvyn tukeminen nousee keskusteluun niin työpaikoilla kuin työterveyshuolloissa.
Miten vaihdevuosista sitten pitäisi puhua? Neutraalisti, hienotunteisesti, yhtenä monista asioista, jotka voivat vaikuttaa työkykyyn.
Ruuhkavuosien keskellä elävä työntekijä saattaa mainita töissä, että lapsen sairastelu valvottaa häntä öisin ja siksi aamut ovat vaikeita. Toinen työntekijä nukkuu huonosti, koska kuumat aallot pitävät häntä hereillä.
Oleellista ei olekaan se, mikä työkykyä heikentää, vaan se, miten kaikkien työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista voidaan tukea erilaisissa elämänvaiheissa.
Aiheesta lisää:
Mari Kupiainen, Kirsi Unkila, Tuulia Varanka-Ruuska ja Mervi Ruokolainen: Vaihdevuodet ja työkyky – Vaihdevuosi-ikäisten työkyvyn tukeminen työpaikoilla ja työterveyshuollossa (Työterveyslaitoksen selvitys, 2025, Julkarissa)
Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä (2025)
Kommentointi