Myös tekoälyaikana pitää varmistaa, että aivotyö on ihmisen mittaista

Sopiiko, että aloitamme vasta kymmenen minuutin kuluttua? Havahduin vasta nyt tauon tarpeeseen. Voisin vähän hengähtää ennen haastattelua.”

Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikön Virpi Kalakosken viesti kertoo, että hän tuntee taukojen merkityksen ajattelulle ja muistille. Hän on tutkinut aivotyötä ja kehittänyt kognitiivista ergonomiaa työpaikoilla 20 vuoden ajan.

Aivotyö on tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä. Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa keinoja, jotka vähentävät turhaa kuormittumista ja tekevät aivotyöstä sujuvaa. Siinä otetaan huomioon, että ihmisen lajityypillinen kyky käsitellä tietoa on rajallinen.

Nykyisin Kalakoski tutkii tekoälyn käyttöä työpaikoilla työn sujuvuuden, johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimushankkeet ovat vieneet hänet muun muassa teollisuuden ja hoitoalan työpaikoille, niin mikroyrityksiin kuin isoihin organisaatioihin.

Tekoälymurros tekee kognitiivisesta ergonomiasta yhä tärkeämpää

Aiemmin aivotyön tyypillisiä kuormitustekijöitä olivat puhehäly ja muut häiriöt, työn keskeytyminen ja tietotulva. Ratkaistavat ongelmat liittyivät paljolti fyysiseen työympäristöön, kuten avotiloihin.

”Tietotulva nousee työpaikoilla esiin edelleen, se on tosin hieman muuttanut muotoaan. Tekoälyn yhteydessä häiriöitä ja keskeytyksiä ei juuri mainita. Ihmiset puhuvat enemmän työn muutoksista”, Virpi Kalakoski sanoo.

Muutos näkyy esimerkiksi siinä, että ihminen ei tee kaikkea itse, vaan tarkistaa, arvioi ja korjaa tekoälyn tuotoksia. Hänen on pohdittava, millainen tekoälyn käyttö on turvallista, työpaikan käytäntöjen mukaista ja eettisesti oikein. Tämä kaikki vaatii paljon tarkkuutta, harkintaa ja aikaa.

”Vaikka tekoäly helpottaa ja nopeuttaa työtä, se voi myös kuormittaa työntekijää uudella tavalla. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaisen aivotyön ymmärrystä. Voikin sanoa, että elämme kognitiivisen ergonomian kulta-aikaa.”

AI brain fry eli aivokärähdys kertoo tekoälyn huonosta käyttöönotosta

Hiljattain keskustelua on herättänyt tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä kognitiivinen kuorma ja psykologinen uupumus. Yhdysvaltalaisen Harvard Business Review -lehden julkaisemassa artikkelissa ilmiöstä käytetään nimeä AI brain fry.

Artikkelissa esitellään kyselytutkimus, jossa oli 1500 vastaajaa. Voimakkaaseen kuormituksen kokemukseen liittyi tekoälyn käyttöä, jossa ihmisen roolina oli valvoa useiden tekoälyjen tekemisiä.

Tekoäly helpottaa työtä, mutta työntekijät raportoivat, ettei se suinkaan yksinkertaistu, vaan muuttuu intensiivisemmäksi. Aikaa ei vapaudu mielekkäisiin tehtäviin, koska työ on yhtä monitekemistä.

Virpi Kalakoski suosii AI brain fry -termin suomennoksena aivokärähdystä (kääntäjä Antero Tiittula). Se on tekoälyn ylenmääräiseen, ihmisen omat kognitiiviset rajat ylittävään käyttöön tai valvontaan liittyvää psyykkistä kuormitusta.

”Kyse on psykologisesta ja kognitiivisesta ilmiöstä, ei varsinaisesti aivoista. Tekoäly itsessään ei ole paha tai huono ihmiselle tai aivoille. Aivokärähdys liittyy pikemminkin vaikutuksiin, joita seuraa huonosti suunnitellusta tekoälystä ja sen käyttöönoton ongelmista työpaikalla.”

Työpaikan valinnat ratkaisevat, tukeeko vai kuormittaako tekoäly työntekijää

Miten työpaikalla sitten voidaan vähentää tekoälyn käyttöönottoon ja käyttöön liittyvää turhaa kognitiivista kuormaa? Virpi Kalakoski nostaa esiin nämä keinot:

Ennen tekoälyn käyttöönottoa

• Varmistakaa, että tekoälysovellus on helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen: onko ratkaisu sopiva meidän tarpeisiimme ja meidän ihmisillemme?
• Tunnistakaa, missä ja miten tekoälyä kannattaa hyödyntää. Siitä ei ole apuriksi kaikissa tehtävissä.
• Varatkaa työaikaa tekoälykokeiluihin ja uuden oppimiseen.

Tekoälyn käyttöönoton aikana

• Tarjotkaa perehdytystä ja jatkuvaa tukea tekoälysovelluksen käyttöön, jotta oppimiselle ei ole turhia esteitä.
• Järjestäkää tilanteita, joissa työntekijöiden on luontevaa jakaa kokemuksiaan ja vinkkejä tekoälyn käyttöön. Yhteiset toimintamallit kehittyvät yhdessä oppimalla.
• Tekoälystä saa hyötyjä, kun tunnistatte, miten ihmisen ja koneen työnjako kannattaa järjestää ja miten työtä ja toimintatapoja tulee kehittää.

Tekoälyn käytön edetessä

• Tunnistakaa tekoälyn käyttöönoton vaikutuksia: Onko työstä tullut sujuvampaa vai onko työkuorma lisääntynyt? Syntyykö tekoälystä uutta aivotyötä? Miten kuormittuminen pysyy kohtuullisena?
• Tekoälytyökalut kehittyvät jatkuvasti. Jalostakaa käyttötapoja ja pysähtykää säännöllisesti yhdessä aivotyön kehittämisen äärelle.
• Ottakaa teknologia aidosti sujuvoittamaan työtä, ei tuomaan uutta kognitiivista kuormaa, mikä hukkaa hyödyt. Varmistakaa, että työ pysyy ihmisen mittaisena.

Aiheesta lisää:

Hyvinvointia tekoälymurrokseen Työpuntarista (Työpuntari on Työterveyslaitoksen yhteiskunnallinen foorumi, joka keskittyy yhteen työelämän kysymykseen. Vuonna 2026 kysymme: Miten luomme hyvinvointia tekoälymurrokseen?)

Tekoäly työelämässä

Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla (AI-askelia) (ESR+-rahoitteisen kehittämishankkeen esittely)

Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena – TEIJO (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)

Tekoälyratkaisut hoivassa (Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimushankkeen esittely)

Algoritminen johtaminen työelämässä - ALGOSH (Forten rahoittaman tutkimushankkeen esittely)

Miten tekoäly vaikuttaa työn merkityksellisyyteen? Neljä tutkijaa vastaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)