Pidetäänkö työuupumusta sairautena muissa maissa?

Suomessa työuupumusta ei pidetä sairautena. Luokitellaanko se sairaudeksi muissa maissa?

Työuupumukselle ei ole varsinaista diagnoosia kansainvälisessä tautiluokituksessa. Se mainitaan luokituksessa terveydentilaan vaikuttavana tekijänä, joka voidaan kirjata diagnoosiin lisätietona.

Käytännöt työuupumuksen kirjaamisesta vaihtelevat jonkin verran eri maissa:

Ruotsalaisessa luokituksessa on otettu varsinaisena diagnoosina käyttöön exhaustion disorder, johon työuupumus kirjataan, mikäli se täyttää määritellyt kriteerit tilan luonteesta ja vakavuudesta. Hollannissa puolestaan käytetään diagnoosia work-related neurasthenia vastaavasta tilasta.

Sen sijaan Amerikassa stressiin liittyvät tilat on perinteisesti nähty pitkälti yksilön ongelmana, joka voi johtua huonosta soveltuvuudesta, osaamisen puutteista tai heikoista resursseista.

Toisin sanoen on maita, joissa vakavaa työuupumusta pidetään sairauteen rinnastettavana tilana. Useimmissa maissa sitä ei pidetä sairautena.

Psykologiassa työuupumusta tarkastellaan prosessina, jossa työntekijän voimavarat vähitellen ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. Työlääketieteessä tämän prosessin toista ääripäätä, jossa ilmenee voimakkaita, jatkuvia ja työkykyä heikentäviä oireita, pidetään yksilön ja ympäristön välisenä häiriötilana.

Pitkittäistutkimuksissa on todettu, että työuupumuksen oireiden ja sairauksien – muun muassa masennuksen – välillä on yhteys molempiin suuntiin: työuupumuksen oireet lisäävät sairauksien riskiä, ja sairastuminen puolestaan lisää todennäköisyyttä kokea työuupumuksen oireita.

Ensin mainittu polku, työuupumuksen oireista sairastumiseen, on huomattavasti yleisempi kuin jälkimmäinen. Työuupumuksen on todettu lisäävän sairastumisen ja työkyvyttömyyden riskiä. Kun tarkastellaan työuupumusta prosessina, lievä työuupumus muistuttaa kuormitus- tai stressitilaa ja vakava työuupumus sairaustilaa.

Suomessa on hyvä työturvallisuuslaki. Sen mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työ ei aiheuta vaaraa työntekijän fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle. Liiallinen työkuormitus ja epäasiallinen kohtelu on nostettu erikseen pykäliin 25 ja 27, jotka ohjaavat esimiestä selvittämään tällaista tilannetta ja ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Suomalaisessa terveydenhuollossa yksilön diagnoosi määritellään oireiden perusteella. Työelämän kannalta on keskeistä, mitkä oireet aiheuttavat työkyvyttömyyttä.

Työuupumus voi liittyä monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin. Tutkimusten mukaan vakavasti työuupuneista 47 prosentilla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus, 45 prosentilla masennus ja 28 prosentilla sydän- ja verisuonitauti. Näiden lisäksi työkyvyttömyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi unihäiriö tai ahdistuneisuus.

Sellaisenaan työuupumuksen oireet muistuttavat jossain määrin myös diagnoosien ”sopeutumishäiriö”, ”muu reaktio vaikeaan stressiin” ja ”erilaistumaton elimellisoireinen häiriö” kriteereitä.

Vastaaja: työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Ahola, Työterveyslaitos

 

Aiheesta lisää:

”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä” (Kirsi Aholan haastattelu Työpiste-verkkolehdessä)

Työuupumuksen hoito

 

Avainsanat

työuupumus

Jaa sisältö somessa!