Sivuuta ensivaikutelma ja tutustu toiseen, kun haluat verkostoitua

Pyritkö löytämään jokaisesta ihmisestä hyväntahtoisuuden? Luotatko siihen, että muut suhtautuvat sinuun samoin? Se auttaa sinua verkostoitumaan.

Asiantuntija päättää alustuksensa, kiittää ja kerää paperinsa. Seminaarin aikatauluun on merkitty vielä 45 minuuttia vapaata keskustelua ja verkostoitumista.

Yleisössä on odottava ja pälyilevä tunnelma. Minäkö juttelisin muiden – melkein tuntemattomien – kanssa? Onko siitä hyötyä?

Kyllä on. Verkostoituminen, muilta oppiminen ja yhteistyö palkitsevat. Parhaimmillaan ne lisäävät tuottavuutta ja työhyvinvointia.

”Verkostomainen oppiminen ei kuitenkaan tapahdu ilman aktiivista työtä. Siihen tarvitaan tuntemista, luottamista ja sitoutumista”, sanoo verkostotyön asiantuntija Timo Järvensivu.

Järvensivu on väitellyt strategisten yritysverkostojen johtamisesta ja toiminut tutkijana ja verkostojen kehittäjänä. Hän on mukana Työterveyslaitoksen koordinoimassa työpaikkojen työhyvinvointiverkostossa eli Tyhyverkostossa, jossa kehitetään työhyvinvointia ja jaetaan siihen liittyviä kokemuksia.

Verkostosta saa vertaistukea

Uudet teknologiat ovat muuttaneet työntekoa niin, ettei ylhäältä johdettua organisaatiota välttämättä tarvita, vaan työ rakentuu kulloistenkin tarpeiden mukaan joustavasti verkostoissa.

Verkostoista voi saada vertaistukea esimerkiksi yrittäjä, jolla ei ole työyhteisöä. Verkostoitumisesta on hyötyä myös, jos tekee sellaista työtä, jota kukaan muu organisaatiossa ei tee.

”Esimerkiksi arkkitehtiyrityksessä voi olla useita arkkitehtejä, mutta vain yksi henkilöstöasioita hoitava työntekijä. Hän voi hakea omaan osaamiseensa virtaa HR-verkostosta”, Timo Järvensivu sanoo.

Hänen mukaansa verkostot eivät synny ja elä itsestään. Ne tarvitsevat koordinointia, rakenteita ja resursseja, kuten konkreettiset tilat, missä tavata.

Kaikki alkaa tutustumisesta

Ensimmäinen askel verkostoitumisessa on tutustuminen: kerro, kuka olet, mitä tarvitset ja mitä annettavaa sinulla on muille.

”Pelkkä käyntikortti ei riitä, vaan täytyy mennä syvemmälle, avata omaa osaamistaan ja tuoda esiin myös oma haavoittuvuus, se, mitä itseltä puuttuu”, Timo Järvensivu sanoo.

Monella voi olla syvään juurtunut uskomus, että pitäisi olla kaikkitietävä ja -osaava. Mutta teflon-pinta ei herätä luottamusta eivätkä asiat muutu pelkän smalltalkin kautta. Järvensivu kannustaa ruokkimaan positiivista ihmiskuvaa ja kohtaamisen perustaitoja. Mieti, miten suhtaudut muihin ihmisiin:

Pyritkö löytämään jokaisesta ihmisestä hyväntahtoisuuden? Luotatko siihen, että myös muut suhtautuvat sinuun hyväntahtoisesti? Pystytkö ottamaan muiden ajatukset, kokemukset ja ideat vastaan teilaamatta niitä heti?

Jarru päällä kohtaamisiin

Timo Järvensivu puhuu pidättelystä, jota kohtaamisissa olisi hyvä harjoittaa. Se tarkoittaa, että tulee jokaiseen tilanteeseen pienellä jarrulla.

Ensivaikutelma on tärkeä, ja se voi osua oikeaankin, mutta sen perusteella ei saisi tehdä liian nopeita ratkaisuja.

”Kannattaa vain huomioida omat ensireaktionsa ja jäädä makustelemaan, millainen tuo toinen ihminen oikeasti on ensivaikutelmien takana.”

Vasta tutustumisen jälkeen on mahdollista luottaa muihin syvemmin. Tutustuminen ja luottamus auttavat löytämään yhteiset intressit, minkä jälkeen verkostolle on helpompi asettaa tavoitteita.

”Keskimäärin suomalaiset ovat sellaisia, että he eivät lupaa liikoja ja toisaalta tekevät sen, minkä lupaavat. Tämä auttaa verkostoitumaan ja pitää verkostoja kasassa niin kauan kuin ne ovat tarpeen”, Järvensivu sanoo.

Kokemusten jakaminen vapauttaa

Jutun alussa kuvailtu seminaaritilanne on tuttu monista Tyhyverkoston tapaamisista. Tosin niitä varten valmistelut on tehty huolellisesti verkostomaista oppimista tukemaan.

”Varautunut ilmapiiri vapautuu nopeasti, kun porukka jaetaan pienempiin ryhmiin ja osallistujat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja keskustella päivän aiheesta vapaasti”, Timo Järvensivu sanoo.

Ventovieraidenkin kesken löytyy yhteistä puhuttavaa ja opittavaa, kun he alkavat jakaa kokemuksiaan, onnistumisiaan ja myös turhautumisen aiheitaan. Samalla alustajan esittelemä asia tulee omakohtaiseksi, mikä edistää opitun viemistä työpaikalle.

Tämä on tullut esiin Tyhyverkoston keräämässä palautteessa:

  • ”Olen nähnyt, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa työyhteisön luottamukseen, sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.”
  • ”Kysyn muilta, mitä kuuluu. Olen aidosti kiinnostunut työtovereista ja mietin omia toimintatapojani.”
  • ”Tyhyverkoston tapaamisten ansiosta puhun jokaisessa esimiesiltapäivässä ja johtoryhmässä työhyvinvoinnista.”

Teksti: Sinikka Tierna

Jaa sisältö somessa!