Sosiaalisesti rohkea edistää yhteistä hyvää, vaikka oma asema vaarantuisi

Sosiaalinen rohkeus tarkoittaa tekoja, jotka hyödyttävät työkavereita tai koko työpaikkaa. Välillä tarvitaan suurtakin rohkeutta. Rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin, sanoo Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta

Rohkeus työyhteisössä on esimerkiksi sitä, että puolustaa kaltoin kohdeltua työkaveriaan. Rohkeus voi tulla yllätyksenä myös ihmiselle itselleen. Moni pystyy palauttamaan mieleensä tällaisia hetkiä, jolloin uskalsi avata suunsa juuri oikeaan aikaan.

”Sosiaalinen rohkeus on usein tilannelähtöistä. Ihmisestä tuntuu, että nyt on pakko toimia. Harva meistä on rohkea koko ajan”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Hakanen innostui aiheesta, kun häntä muutama vuosi sitten pyydettiin järjestämään keskustelutilaisuus rohkeudesta työyhteisössä.

”Filosofit antiikin ajoista alkaen ovat ottaneet kantaa rohkeuteen. Aristoteleen mukaan rohkeus on hyveistä suurin, koska ilman sitä ei voi harjoittaa muita hyveitä. Työelämässä rohkeutta on tutkittu yllättävän vähän.”

Sosiaalisesti rohkea ottaa riskin    

Työelämässäkin on monenlaista rohkeutta. Fyysinen rohkeus on sitä, että työntekijä altistaa oman terveytensä pelastaakseen muita. Rohkeutta on myös uskallus kokeilla uutta ja epäonnistua.

Sosiaalisesti rohkean tavoitteena on edistää yhteistä hyvää. Hän toimii omasta aloitteestaan ja vapaaehtoisesti. Rohkeuteen sisältyy jonkinlainen riskinotto. Riskinä voi olla vaikkapa se, että oma maine kärsii ja hän leimautuu työpaikallaan hankalaksi.

”Kaikissa työkulttuureissa ei välttämättä sulateta, että työntekijä ottaa puheeksi jonkin epäkohdan. Siksi rohkeuteen voi liittyä pelkoa”, Jari Hakanen sanoo.

Kun esimerkiksi huomaa työkaverin tulevan toistuvasti sivuutetuksi työyhteisössä, asiaan voi olla vaikea puuttua. Varsinkin, jos ikävästi käyttäytyvä on esihenkilö. Sosiaalisesti rohkea tukee kollegaansa, vaikka saattaa itsekin joutua silmätikuksi.

”Voima osoittaa rohkeutta syntyy siitä, että pitää menettelyä niin epäreiluna ja vääränä. Vihankin tunteista voi syntyä positiivista energiaa.”

Rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin

Jari Hakanen on ottanut sosiaalisen rohkeuden osaksi Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimusta. Mukana on seitsemän työpaikkaa, joiden henkilöstö vastaa kyselyyn vuoden välein, yhteensä kolme kertaa.

Rohkeus on toimintaa, ja sellaisena sitä tutkitaan. Vastaajat ottavat kantaa arjen vuorovaikutukseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi:

  • Jos tekisin virheen, kertoisin siitä työtovereilleni, vaikka se saisi minut näyttämään epäpätevältä.
  • En suvaitsisi työtoverini tylyä käytöstä toista kohtaan, vaikka se ärsyttäisi häntä.
  • Vaikka suhteeni työtoveriini voisi vahingoittua, kertoisin esihenkilölleni, jos työtoverini tekisi jotain väärää.

Kolmivuotinen tutkimushanke on käynnissä. Jo nyt nähdään, että sosiaalinen rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin. Kun ihminen toimii työssään rohkeasti, työn imu lisääntyy. Toisaalta työn imua kokevat ihmiset toimivat muita todennäköisemmin rohkeasti, kun se on tarpeen.

Vilpin paljastaminen vaatii suurta rohkeutta

Sosiaalinen rohkeus voi siis olla pientä arkista rohkeutta. Suurta rohkeutta vaatii se, että tuo päivänvaloon epäeettisen toiminnan tai väärinkäytökset omassa organisaatiossaan. Jari Hakanen kertoo esimerkin tutkimusmaailmasta:

Eräs kansainvälisesti tunnettu sosiaalipsykologi, hollantilainen professori, jäi kymmenisen vuotta sitten kiinni tiedevilpistä. Hän oli pitkään vääristellyt tilastollista dataa ja suorastaan keksinyt tutkimustuloksiaan.

Loistavat tulokset olivat vuosien kuluessa ihmetyttäneet muitakin, mutta professorin ilmiantoivat lopulta nuoret tutkijat samasta yliopistosta.

”Tutkijat kuuluivat professorin tutkimusryhmään ja olivat hänestä riippuvaisia. Kertomalla epäilyistään he riskeerasivat oman työuransa ja tulevaisuutensa. Se on ollut heille kova paikka.”

Johtaja näyttää mallia rohkeudessakin

Työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta puhutaan paljon. Turvallisessa ilmapiirissä uskaltaa olla oma itsensä ja tuoda esiin mielipiteensä. Jari Hakasen mielestä rohkeutta ja riskin ottamista tarvitaan varsinkin niissä yhteisöissä, joista psykologinen turvallisuus puuttuu.

Sosiaalinen rohkeus voi myös vaatia erilaista riskinottoa sen mukaan, onko kyse uudesta, määräaikaisesta ja nuoresta työntekijästä vai johtajasta tai pitkään talossa olleesta seniorista.

Rohkeus näyttää tarttuvan työyhteisössä, ja esihenkilö on tärkeä roolimalli. Onko esihenkilö tarvittaessa valmis puolustamaan porukkaansa? Vai onko hän pelokas? Vältteleekö hän konfliktien ratkomista?

Hakanen on tutkinut palvelevaa johtamista, jolla on selvä yhteys työn imuun. Hän huomauttaa, että rohkeus kuuluu palvelevan johtajan keskeisiin ominaisuuksiin.

Rohkeus on hyvän työelämän ainesosa

Parhaimmillaan sosiaalinen rohkeus johtaa työpaikan ongelmien ratkaisemiseen. Kaikki eivät kuitenkaan tunne olevansa rohkeita, vaan pikemminkin arkoja. Mitä Jari Hakanen sanoisi heille?

”En tarkoita sosiaalisella rohkeudella mitään hurlumhei-juttua, että nyt kaikki rohkeiksi ja heitellään rohkeasti ideoita. Rohkeuden ei pidä olla velvoite. Se lähtee ihmisestä itsestään.”

”Sosiaalinen rohkeus on yksi hyvän työelämän ainesosa. Se auttaa meitä tekemään työstä kaikille parempaa. Rohkeutta ei tarvita koko ajan, mutta joskus sitä tarvitaan kipeästi.”

Hakanen on saanut postikortin, jossa on Tommy Tabermannin runo. Se kiteyttää rohkeuden näin: Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä.

 

Aiheesta lisää:

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä (Työterveyslaitoksen, Työsuojelurahaston ja työeläkevakuutusyhtiö Varman rahoittaman tutkimushankkeen esittely)

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Palveleva johtaja keskittyy ihmisten vahvuuksiin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi -verkkovalmennus

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä ei peitellä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Moka on oppimisen raaka-ainetta työpaikalla (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

työhyvinvointi
työyhteisö
johtaminen
työn imu

Jaa sisältö somessa!