Hyvä työkaveruus on voimavara, ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi

Pienet ystävälliset teot ja sanat heijastuvat työhyvinvointiin. Työpaikalla jokainen vaikuttaa omalta osaltaan yhteisöllisyyteen. Vaikka työtoverisuhteet olisivat jääneet etäisiksi, niitä on mahdollista vahvistaa.
-

Yhteisöllisyyden kokemus on monelle tärkeä voimavara työssä. Läheiset suhteet työkavereihin vaikuttavat siihen, että työ tuntuu mielekkäältä ja työpaikalle on mukava lähteä aamulla. Hyvä työtoveruus voi myös auttaa säätelemään stressiä ja jaksamaan tiukkoinakin aikoina.

”Tutkimusten mukaan taukojen viettäminen työkavereiden kanssa tuo työpäivään tarpeellisia hengähdyshetkiä ja edistää palautumista”, sanoo tutkija, psykologi Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta.

Hyvän työkaverin kanssa työ sujuu. Hän pitää kiinni sovituista asioista ja pystyy tarvittaessa puhumaan työntekoon liittyvistä ongelmista. Hän suhtautuu toisiin arvostavasti ja ystävällisesti. Häneltä voi saada apua, neuvoja ja vertaistukea.

Työkaverin kanssa pääsee myös vaihtamaan ajatuksia ja ideoimaan yhdessä. Yhteistyön luistaminen heijastuu todennäköisesti työn laatuunkin.

Mikä saa työkaverisi hyvälle tuulelle?

Vaikka suhteet työkavereihin olisivat etäisiä ja yhteisöllisyys heikoissa kantimissa, tilannetta ei tarvitse ottaa annettuna. Työtoveruutta ja vuorovaikutusta voi ihan tietoisesti ja oma-aloitteisesti rakentaa entistä paremmaksi.

Työkaverisuhteiden aktiivista kehittämistä, työn sosiaalista tuunaamista, on aiemmin tutkittu melko vähän. Nyt sitä on tarkasteltu yhtenä osana Työterveyslaitoksen Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimusta.

”Tulosten mukaan työtoverisuhteiden tuunaaminen vahvistaa työntekijän yhteenkuuluvuutta koko työpaikkaan. Se taas lisää työn imua ja sitoutumista työhön. Työpaikalla voi jopa syntyä myönteinen kierre, joka innostaa kehittämään muutakin hyvää”, Anniina Virtanen kertoo.

Jokainen vaikuttaa työyhteisönsä vuorovaikutukseen – tavalla tai toisella. Omilla teoillaan jokainen voi myös tuunata työtoverisuhteitaan paremmiksi. Keinot ovat pieniä ja arkisia, mutta eivät aina itsestään selviä. Esimerkkejä:

  • Hymyile ja tervehdi, kun kohtaat ihmisiä työpaikallasi.
  • Pyri saamaan työkaverisi hyvälle tuulelle.
  • Kysy kuulumisia.
  • Pyydä työkaveria kanssasi lounaalle tai kahvitauolle.
  • Juttele myös työn ulkopuolisista asioista.
  • Ideoi käytäntöjä, jotka lisäävät yhteistyötä työpaikallasi.
  • Pidä säännöllisesti yhteyttä työkavereihisi, vaikka tapaisitte harvoin.

Etänä työyhteisön vuorovaikutus voi laimentua

Anniina Virtasen mukaan kasvokkaiset kohtaamiset synnyttävät läheisyyden kokemusta tehokkaammin kuin etätapaamiset. Silti etätyössäkin voi luoda yhteisöllisyyttä ja parantaa suhteita työkavereihin.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työntekijöiden into tuunata työtään väheni korona-aikana jonkin verran. Näin kävi siitä huolimatta, että monella työpaikalla oli selvästi tarvetta ylläpitää työn mielekkyyttä ja hyvää vuorovaikutusta. Koko työaikansa etätyötä tehneet tuunasivat työtoverisuhteita ja yhteistyötä muita vähemmän.

Hybridityö eli etä- ja lähityön yhdistelmä vaikutti olevan sosiaalisten suhteiden kannalta parempi vaihtoehto kuin pelkkä etätyö.

”Etätyössä pidämme yleensä yhteyttä niihin, joiden kanssa työskentelemme tiiviisti, vaikkapa samoissa projekteissa. Työpaikalla tulee tavattua muitakin ihmisiä. Ne kohtaamiset laajentavat varsinkin uusien työntekijöiden verkostoja”, Virtanen huomauttaa.

Ota uudet työtoverit mukaan porukkaan

Vaikka työtoveruus on parhaimmillaan voimavara, sen merkitys on eri ihmisille erilainen. Toisille työkaverit ovat tärkeä osa omaa verkostoa, ja heitä nähdään vapaallakin. Toisille riittää, että yhdessä on hyvä tehdä töitä.

”Sekin vaihtelee, kuinka paljon töissä haluaa kertoa henkilökohtaisesta elämästään. Kaikkien ei tarvitse olla yhtä avoimia”, Anniina Virtanen sanoo.

Hänen mielestään työtovereiden ei tarvitse myöskään olla bestiksiä. Tärkeintä on tulla toimeen niin, että työt sujuvat. Ystävystyminen on pelkkää plussaa, kunhan se ei johda työpaikalla klikkiytymiseen ja siihen, että joku kokee jäävänsä ulkopuolelle.

”On hyvä tiedostaa, että nämä työkaveriasiat voivat olla monelle vähän herkkiäkin.”

Yksi tapa tuunata omaa työtään on se, että osoittaa olevansa kiinnostunut erityisesti uusista työntekijöistä ja niistä, joiden on syystä tai toisesta vaikea päästä sisään työyhteisöön. Työpaikalla voi tietoisesti luoda tilanteita, joissa on luontevaa tutustua toisiin.

 

Aiheesta lisää:

Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimusta rahoittavat Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Sosiaalisesti rohkea edistää yhteistä hyvää, vaikka oma asema vaarantuisi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus

Social courage promotes organizational identification via crafting social resources at work: A repeated-measures study (Janne Kaltiaisen, Anniina Virtasen ja Jari Hakasen tiedeartikkeli Human Relations -lehdessä, 2022)

Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Pitääkö työyhteisön olla kuin perhe tai kaveriporukka? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Konfliktikompetenssi – käsitteleekö työyhteisönne myös hankalia asioita? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Jaa sisältö somessa!