Uudistumiskyky on taito, joka auttaa pärjäämään muuttuvassa maailmassa

Osallistu
Vanhempi tutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta

”Kenelle tahansa kaverille ei voi kilauttaa kolmelta yöllä, kun kriisi yllättää. Yrityksen kannattaa rakentaa verkostojaan jo hyvinä aikoina”, sanoo Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.

Matkailualan yrittäjältä paloi sauna juuri sesongin kynnyksellä. Saunaan oli paljon varauksia. Sen sijaan, että yrittäjä olisi oikopäätä perunut kaikki varaukset, hän tarjosi korvaavaa saunatilaa ja muita oheispalveluja tilalle. Hän sai osan asiakkaista ohjattua toisen matkailualan yrittäjän saunaan.

Vanhempi tutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta sanoo, että tarinan yrittäjä säilytti kriisitilanteessa toimintakykynsä. Hänellä oli resilienssiä.

Resilienssi eli uudistumiskyky tarkoittaa kykyä selviytyä muutoksista. Käsitettä käytetään kuvaamaan sekä yksilön että organisaation kykyä uudistua. Janhonen on perehtynyt organisaatioiden uudistumiskykyyn.

”Kun toimintaympäristö monimutkaistuu, tarvitsemme yhä kipeämmin keinoja, joiden avulla sopeudumme muutokseen. Uudistumiskyvyn kehittäminen on keskeinen keino varautua tulevaan”, Janhonen sanoo.

Yrityksen tai muun organisaation uudistumiskyvyllä on todettu olevan yhteys sen kassavirtaan, kannattavuuteen ja tuottavuuteen. Näitä yhteyksiä tärkeämpää on kuitenkin se, että uudistumiskyky antaa yrityksille valmiuksia toimia ja menestyä muuttuvassa maailmassa.

”Kyse on ennen kaikkea taidosta. Sen kehittäminen lähtee siitä, että luovutaan vakauden ihanteesta, opetellaan sietämään epävarmuutta ja nähdään uusia mahdollisuuksia.”

Resilientti yritys ei lamaannu

Tutkimusten mukaan uudistumiskykyisellä organisaatiolla on kolme ominaisuutta: toimintakyky, toipumiskyky ja sopeutumiskyky.

Toimintakyky tarkoittaa, että organisaatio pystyy ylläpitämään perustoimintojaan, vaikka asiat ja tilanteet muuttuvat. Uudistumiskykyinen organisaatio ei mene sokkiin eikä lamaannu yllättävissäkään käänteissä.

Kriisi muuttaa organisaatiota ja olosuhteita – tavalla tai toisella. Uudistumiskykyinen organisaatio onnistuu kuitenkin toipumaan ja löytämään omasta toiminnastaan sellaisia elementtejä, jotka ovat käyttökelpoisia kriisin jälkeenkin.

Kolmas tärkeä ominaisuus, sopeutumiskyky, on oman toiminnan muokkaamista muuttuneiden olosuhteiden mukaiseksi eli uudistumista kriisin myötä.

Empaattinen johtaja arvostaa

Uudistumiskyvyn tutkijat ovat havainneet, että yrityksen kannattaa satsata erityisesti

  • työntekijöiden arvostamiseen
  • hyvään vuorovaikutukseen
  • oppimismahdollisuuksien luomiseen

Minna Janhonen sanoo, että ihmisten arvostaminen nousee johtajuudesta ja yrityksen toimintakulttuurista. Johtajan empaattisuus on erityisen tärkeää silloin, kun asiat muuttuvat. Se on tärkeä taito myös työntekijöille.

”Muutokset koskettavat eri ihmisiä eri tavoin. Toisen asemaan asettuminen on keino ymmärtää, mitä muutos toiselle merkitsee.”

Uudistumiskykyisessä organisaatiossa päätökset tehdään yhteisesti, parhaan tiedon valossa eli siellä, missä asiat tapahtuvat. Päätöksiä eivät siis tee automaattisesti johtajat.

Tämä lisää henkilöstön mahdollisuuksia käyttää taitojaan laajasti ja osallistua täysivaltaisesti organisaation toimintaan. Ne työntekijät, jotka ovat tekemisissä asiakkaiden kanssa, ovat erityisen hyviä hankkimaan tietoa ympärillä tapahtuvista muutoksista.

Siilot haittaavat vuorovaikutusta

Luottamus ja yhteistyö sekä organisaation sisällä että ulkopuolisten kumppaneiden kanssa ovat keskeisiä asioita uudistumiskykyisessä organisaatiossa. Kyse on paljolti hyvästä vuorovaikutuksesta.

”Toimintojen pilkkominen tarkkarajaisiin yksiköihin luo turhia siiloja. Ne estävät uusien ideoiden syntymistä ja haittaavat tiedonkulkua”, Minna Janhonen sanoo.

”Kannattaa varmistaa ainakin, ettei mikään organisaation toiminnan kannalta keskeinen tieto tai osaaminen ole vain yhden ihmisen hallussa. Jos näin on, organisaatio on huomattavan haavoittuva.”

Kun organisaatio rakentaa suhteita ulospäin, se saa elinvoimaa, tietoa ja tukea. Kumppanuuksia kannattaa solmia silloin, kun tilanne on hyvä eikä meneillään ole akuuttia kriisiä. Näin verkostot ovat valmiina toimimaan ja kumppanit auttamaan toisiaan kriisitilanteiden yllättäessä.

”Kenelle tahansa kaverille ei voi kilauttaa kello kolme aamuyöllä, kun kriisi yllättää. Resilienssiin kuuluu pyrkimys pois kilpailuajattelusta kohti yhteistyötä ja kunkin vahvuuksien hyödyntämistä”, Janhonen sanoo.

Kun organisaatio edistää oppimista, se samalla ylläpitää ja parantaa muutosvalmiuttaan. Oppimista edistää esimerkiksi sen pohtiminen yhdessä, millaisia aikaisia varoitusmerkkejä on näkyvissä ja miten niihin on syytä reagoida.

Huomio siihen, mitä ympärillä tapahtuu

Työntekijöiden arvostaminen, hyvä vuorovaikutus ja oppimismahdollisuuksien luominen siis auttavat pärjäämään muuttuvassa maailmassa.

”Ne eivät ole mitään erityistaitoja, joita vain haavoittuvimmassa asemassa tai muutosaltteimmilla aloilla toimivat organisaatiot tarvitsevat”, Minna Janhonen huomauttaa.

”Ei ole olemassa sellaista organisaatiota, joka ei kohtaisi muutoksia. Usein kuitenkin sorrumme tekemään vääriä päätelmiä nykyhetken perusteella. Parempi on tarkastella, mitä ympärillä tapahtuu ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.”

 

Minna Janhonen puhui aiheesta “Organisaation resilienssi ja kestävä tuottavuus” Työelämän tutkimuspäivillä 2.11.2018. Esityksen materiaali on katsottavissa Työterveyslaitoksen SlideShare-kanavalla.

Työterveyslaitos toteuttaa kevätkaudella 2019 Uudistumiskykyinen pienyritys -valmennuksia Kuopiossa ja Oulussa. Lisätietoja valmennuksista saa lähettämällä viestin Miira Heiniölle.

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.