Eläkkeellä ja töissä? Siihen tarvitaan uusia urapolkuja

Jos haluaa jatkaa työntekoa vielä eläkeiässä, siihen pitäisi antaa mahdollisuuksia. Tarkoitus ei ole pakottaa ketään töihin – eläkepäivistä saa toki nauttia kaikessa rauhassa”, sanoo erikoistutkija Mervi Ruokolainen.

Ruokolainen toimii Työterveyslaitoksessa työurajohtamisen asiantuntijana ja tutkijana. Hän on paneutunut varsinkin työuran loppupuolen kysymyksiin.

Eläkeiän saavuttaneille on hyvä luoda myös uusia urapolkuja. Jollekulle se voi tarkoittaa lupaa keskittyä ydintehtäväänsä ja karsia työstä sellaisia rönsyjä, jotka eivät motivoi. Joku toinen innostuu uudesta projektista tai roolista.

Mahdollisia rooleja ovat esimerkiksi perehdyttäjä, työpari, mentori, neuvonantaja tai selvityshenkilö. Parhaassa tapauksessa työtä ja työaikoja pystytään räätälöimään niin, että työntekijän toiveet otetaan huomioon.

Kaikenikäisten työpanosta kannattaa hyödyntää

Mervi Ruokolainen on yksi kirjoittajista Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raporttisarjassa, joka tarkastelee tulevaisuuden työelämää vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta.

Kun väestörakenne muuttuu, työikäisten joukko on aiempaa pienempi. Kaikenikäisten työpanosta tarvitaan, jotta työvoimaa ja veronmaksajia riittää. Eläkeikäisillä näyttäisikin olevan kiinnostusta työntekoon:

Eläketurvakeskuksen mukaan vastikään palkkatyöstä eläkkeelle jääneistä reilu kolmasosa on työskennellyt eläkkeellä ja 16 prosenttia olisi halunnut työskennellä ainakin jossain määrin – jos siihen vain olisi tarjoutunut tilaisuus.

Suurin osa työssä käyvistä eläkeläisistä työskentelee osa-aikaisesti tai tilapäisesti. Työpaikka on useimmiten se sama, josta henkilö on siirtynyt eläkkeelle.

Eläkeikää lähestyvät ovat aiempaa terveempiä

Eläkkeellä työskentelyn yleistymiseen vaikuttaa se, että nykyiset yli 50-vuotiaat ovat terveempiä ja työkyisempiä kuin heidän ikätoverinsa 20 vuotta sitten. Mervi Ruokolainen arvelee, että taustalla on osaltaan ammattirakenteen muutos.

”Yhä useampi suomalainen tekee niin sanottua siistiä sisätyötä. Asiantuntijatyö on lisääntynyt, eikä se ole fyysisesti kovin kuormittavaa.”

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaat kokevat oman työhyvinvointinsa paremmaksi kuin nuoremmat ikäluokat. Työn imu on heillä yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää kuin nuoremmilla.

Työn Suomi -tutkimuksesta selviää, miten eri-ikäiset palautuvat työstään. Kaikista työssäkäyvistä puolet kokee palautuvansa hyvin ja 15 prosenttia arvioi palautumisensa huonoksi. Hyvin palautuvien osuus lisääntyy iän myötä niin, että yli 50-vuotiaista jo 56 prosenttia palautuu työstään hyvin.

Pitkä työura kartuttaa työntekijän selviytymiskeinoja

Tärkeimpiä syitä jatkaa työntekoa eläkkeellä ovat työn mielekkyys ja merkityksellisyys, sosiaaliset suhteet ja se, että työ tuo taloudellista turvaa. Työssä jatkavat todennäköisimmin ne, joilla on kaikkein pienimmät tai suurimmat tulot.

Työnantajat saavat eläkeläisistä esimerkiksi helpotusta työvoimapulaan ja joustavaa työvoimaa sesonkiaikoina. Pitkän työuran tehneellä voi myös olla sellaista syvää osaamista, jota on muuten vaikea löytää.

”Jos työnantaja palkkaa hiljattain eläkkeelle siirtyneen henkilön, töihin saadaan valmis työntekijä. Samalla vältytään rekrytointi- ja perehdytyskustannuksilta”, Mervi Ruokolainen huomauttaa.

”Pitkä kokemus työelämästä kartuttaa selviytymiskeinoja. Kokenut työntekijä tuo työyhteisöön turvaverkkoa. Hän voi tukea nuorten työuran aloitusta, siirtää heille taitojaan, tutustuttaa asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.”

Ikäsyrjintä vähentää halua työskennellä eläkkeellä

Eläkkeellä työskentelyä voivat vähentää esimerkiksi omat terveysongelmat ja hoivavastuut läheisistä. Jotkut työhön paluuta harkitsevat pohtivat, ovatko heidän digitaitonsa enää ajan tasalla. Osa eläkeikää lähestyvistä puolestaan kokee, ettei heidän haluta jatkavan työuraansa.

”Ikäsyrjintä vaikuttaa jatkohaluihin. Työuran loppupuolella jotkut tuntevat jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle. Heidän osaamistaan vähätellään tai heille vihjaillaan eläkeiän lähestymisestä”, Mervi Ruokolainen sanoo.

Edelleen on työpaikkoja, joissa työuran jatkamista ohi eläkeiän pidetään vieraana tai omalla alalla mahdottomana asiana. Siksi sen edistämiseen ei ole edes harkittu keinoja.

”Työnantajien suhtautumisessa yli 65-vuotiaiden työssä jatkamiseen on kuitenkin havaittu hienoista kehitystä myönteiseen suuntaan.”

Kysy, haluaisiko työntekijä jatkaa työntekoa eläkkeellä

Mitä työpaikalla voidaan tehdä, jotta työssä jatkaminen olisi houkutteleva vaihtoehto eläkeiän saavuttaneille?

Esihenkilön kannattaa ensinnäkin olla kiinnostunut siitä, olisiko työuran loppupuolella oleva työntekijä halukas jatkamaan työssä ja millaisia toiveita hänellä on.

”Työpaikalla voidaan sopia esimerkiksi, että jatkoajatukset otetaan puheeksi kehityskeskusteluissa. Jos työntekijä luulee, ettei työssä jatkaminen ole mahdollista tai toivottavaa, hän saattaa päästä liukenemaan eläkkeelle kuin huomaamatta”, Mervi Ruokolainen sanoo.

Työssä jatkaminen ja työhön palaaminen eläkkeeltä helpottuvat, jos organisaatiossa on mietitty siihen luontevat käytännöt ja mallit. Tarvitaan myös valmiutta räätälöidä työtehtäviä ja työaikoja tai järjestää perehdytys esimerkiksi uuden tietojärjestelmän käyttöön.

”Työuran loppupuolella olevissa työntekijöissä on valtava potentiaali, jota työnantajat voisivat hyödyntää nykyistä paremmin.”

Aiheesta lisää:

Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raportit ovat luettavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Miten ammattiylpeyden käy työelämän muutoksissa? (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Esihenkilö, asetu työuran loppupuolella olevan työntekijän saappaisiin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Nämä 10 vahvuutta sinullakin on työelämässä viisikymppisenä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)