Älyvaatteet mittasivat kuormitusta – myynninedistäjän työ yllätti

Fazerilla mitattiin työntekijöiden fyysistä työkuormitusta älyvaatteiden avulla. Tietoa kerättiin esimerkiksi kädet koholla työskentelystä, toistoliikkeistä ja elpymisvaiheista. Tavoitteena on keventää kuormitusta.
-

Pari vuotta sitten tehtyihin mittauksiin osallistui Fazerin työntekijöitä makeistehtaista ja myymäläleipomoista sekä myynninedistäjiä, jotka kaupoissa rakentavat kampanjoita ja asettavat makeisia esille.

Osa työntekijöistä puki mittauksissa päälleen sukelluspukuhenkisen asun. Sen sensorit mittasivat lihasaktiivisuutta ja -kuormitusta. Myös sykettä mitattiin. Videokuvaaminen auttoi täsmentämään, mitä missäkin työvaiheessa tapahtuu.

”Ennen älyvaatemittauksia kokosimme jo tiedossa olevat kuormitustekijät, työpaikkaselvitysten tulokset ja sairauspoissaolotiedot. Näin pystyimme mittauksissa keskittymään syvemmin oikeisiin ongelmiin”, kertovat Fazerin työturvallisuus- ja työhyvinvointipäällikkö Katri Valonen ja head of well-being Veera Parkkinen.

Esitimme Valoselle ja Parkkiselle neljä kysymystä mittauksista ja kuormituksen keventämisestä:

1. Yllättivätkö kuormitusmittausten tulokset?

Eniten yllättivät kaupoissa karkkihyllyjä täyttävien myynninedistäjien mittaustulokset. Heidän hyvin itsenäisessä työssään oli paljon yksipuolista toistoa ja huonoja työasentoja. Syke huiteli jopa 130:ssä.

Ilman korjaustoimia näin voimakas kuormitus ennustaa merkittävää työkykyriskiä ja lisääntyviä sairauspoissaoloja. Taustahaastatteluissa kävi ilmi, että myynninedistäjät tekevät työtään hyvin intohimoisesti eivätkä malta juurikaan hellittää. Mikrotauot puuttuivat lähes kokonaan.

Makeis-, keksi- ja suklaatehtaissa kuormitusmittaukset eivät tuoneet isompia yllätyksiä. Tehtaisiin oli jo tuotu paljon työtä keventävää automaatiota ja työkiertoa hyödynnettiin.

Myymäläleipomoissa puolestaan oletimme, että 20 kilon jauhosäkkien nostaminen kuormittaa eniten. Raskainta olikin taikinan vaivaaminen. Meidän tulee viikoittaisen työkierron sijaan päästä päivittäin vaihtuviin työtehtäviin. Lisäksi pitää saada mikrotaukoja myös taikinan vaivaamiseen.

2. Miten kuormituksen keventäminen näkyy?

Meillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä erilaiset vammat aiheuttavat jopa puolet sairauspoissaoloista ja suurimman osan työkyvyttömyyseläkkeistä. 

Halusimme älyvaatemittausten avulla saada hallintaan fyysistä kuormitusta, ehkäistä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja työtapaturmia sekä parantaa työn tuottavuutta. 

Mittausdata auttaa meitä suunnittelemaan oikeita toimenpiteitä ja perustelemaan mahdollisia investointeja.

Suurin onnistuminen on ollut se, että olemme saaneet koko joukon mukaan innostumaan ja aktivoitumaan. Tarjoamme esille tulleisiin haasteisiin kohdennettuja ratkaisuja ja juurrutamme uudistuksia toimintaamme ja kulttuuriimme.

3. Kertoisitteko muutaman esimerkin kuormituksen keventämisen keinosta?

Makeistehtaissa ja myymäläleipomoissa on laajennettu työkiertoa niissä työpisteissä, joissa työasennot kuormittavat erityisesti.

Työfysioterapeutit ovat antaneet työpisteillä ergonomiaohjausta. He opastavat tekemään vastaliikkeitä ja käyttämään apuvälineitä. Nostokorkeuksia on tarkistettu ja käyttöön on otettu esimerkiksi alipainenostimia.

Myyntityön esihenkilöiden kanssa on keskusteltu työtavoista, kuten apuvälineiden käytöstä ja siitä, miten ehkäistä työntekijöiden ”ylitekemistä”. Esihenkilöt ovat saaneet valmennusta muun muassa ergonomiasta.

4. Antaisitteko vielä kolme vinkkiä kuormituksen keventämiseen?

Muistakaa mikrotauot – minuuttikin kerrallaan riittää. Työn sivussakin tehdyt pienet elvyttävät liikkeet ja ravistelut tekevät hyvää.

Tarkistakaa työkierto. Terveellisintä on, että joka työpäivään kuuluu mahdollisimman monipuolista liikettä.

Jokaisen on hyvä ymmärtää, miten kuormituksen keventäminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ergonomian merkitys pitää kirkastaa heti työuran alussa.

Kuva: Fazer

 

Juttu on julkaistu aiemmin Näin meillä kevennetään kuormitusta -sarjassa Terveellinen työ -kampanjan sivuilla. Tutustu muidenkin työpaikkojen keinoihin.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanjan tavoitteena on keventää tuki- ja liikuntaelinten sekä aivojen kuormitusta työssä ja vähentää myös henkistä ja sosiaalista kuormaa. Kampanjaa koordinoi Työterveyslaitos.

Lue myös:
Kokonaisvaltainen ergonomia keskittyy työhön, ei yksittäiseen ihmiseen (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
 

Avainsanat

fyysinen kuormitus
ergonomia

Jaa sisältö somessa!