Asioitakin on johdettava ihmisten kautta

Esimies ei pääse karkuun vuorovaikutusta. Vaikka ihmisten johtaminen ei kuuluisi omiin vahvuuksiin, sitä voi harjoitella.

Joillekin esimiehille asioiden hoitaminen on sujuvaa ja vaikein pala työtä on ihmisten ymmärtäminen ja heihin vaikuttaminen. Esimies ei kuitenkaan pääse pakoon vuorovaikutusta, koska asioitakin on johdettava ihmisten kautta. Onneksi vuorovaikutusta voi harjoitella, vaikkei se heti tuntuisi omalta ydinosaamiselta. Yhdeksi lähtökohdaksi vuorovaikutuksessa voisi ottaa Edward Decin ja Richard Ryanin tutkimuksissaan esiin nostamat ihmisen kolme psykologista perustarvetta:

  • itsenäisyys
  • yhteenkuuluminen
  • pärjääminen

Ihmisillä on tarve toimia ainakin jossain määrin itsenäisesti. Se, miten paljon ohjeita, yhteydenpitoa tai tukea itse kukin tarvitsee, vaihtelee yksilöstä toiseen. Kuitenkin jokainen haluaa vaikuttaa työhönsä ja sitä koskeviin päätöksiin.

Tue yhteistyötä ja hyvää henkeä

Itsenäisyyden lisäksi tarvitsemme myös tunnetta siitä, että kuulumme yhteisöön. Toisille riittää löyhempi yhteydenpito, kun taas toisille tiiminä työskentely ja yhdessä onnistuminen on tärkeintä. Joka tapauksessa yhteistyön ja hyvän ilmapiirin tukeminen on keskeistä esimiehen roolissa. Se, että tukee työssä pärjäämistä, voi tarkoittaa monia asioita kehityskeskusteluista ja pelisäännöistä aina konkreettisiin työvälineisiin asti. Esimiehen on hyvä pitää mielessä, että ihmiset haluavat onnistua ja saada aikaan. He haluavat tietää, mitä ovat tekemässä, miksi ja millaisia keinoja tähän päämäärään pääsemiseksi on tarjolla.

”Voinko jotenkin auttaa?”

Hyvä esimies auttaa porukkaansa työskentelemään kohti yhteisesti jaettua ja merkitykselliseksi koettua tavoitetta. Siihen tarvitaan innostavaa vuorovaikutusta ja kykyä ottaa työntekijät riittävän ajoissa mukaan keskustelemaan tavoitteista ja siitä, kuinka ne voi saavuttaa. Tällaisella yhteisellä tutkimusmatkalla työn tekemiseen työntekijät voivat löytää jotain itselleen arvokasta: Mitä työ minulle merkitsee? Miksi teen tätä työtä? Nämä ovat tärkeitä oivalluksia motivaation synnyn kannalta. Lisäksi yhteisesti sovitut tavoitteet konkretisoivat, mitä työntekijöiltä odotetaan. Yleensä ihmiset parantavat suoritustaan, kun he saavat rehellistä palautetta. Erityisesti korjaava palaute tulee antaa mieluiten henkilökohtaisesti sekä mahdollisimman nopeasti, konkreettisesti ja selkeästi. Myönteinenkin palaute on hyvä antaa kohdennetusti: Kiitos, hoidit homman nopeasti! Konkreettinen palaute auttaa ymmärtämään, missä asioissa on onnistunut. Hyvä esimies on kiinnostunut siitä, miten työntekijät pärjäävät. Hän antaa palautetta työn edetessä. Palaute pitää sisällään sen, että myös työntekijä saa puheenvuoron ja voi arvioida omaa suoriutumistaan. Esimies voisi välillä kysyä esimerkiksi: Mitä kuuluu? Miten työ edistyy? Tarvitsetko minulta jotain? Voisinko jotenkin auttaa sinua tehtävässä?

Jaa sisältö somessa!