Työssä kohdatut eettiset pulmatilanteet voivat kuormittaa ja altistaa työuupumukselle.
”Jos eettisiä valintoja pohtiessa joutuu jatkuvasti käyttämään paljon omaa energiaa, saattaa työ tuntua raskaalta ja kuormittavalta. Pitkään jatkuva ristiriitatilanne näkyy muun muassa sairauspoissaoloissa ja työuupumusriskissä”, sanoo tutkija Mari Huhtala Jyväskylän yliopistosta.
Eettiset pulmat jaetaan kahteen alalajiin. Tilanteisiin, joissa työntekijä ei tiedä oikeaa tapaa toimia, ja tilanteisiin, joissa työntekijä joutuu toimimaan sääntöjen tai omien arvojen vastaisesti.
”Jälkimmäinen tilanne on usein rankempi. Tutkimuksissamme on todettu, että omia arvoja ja toimintatapoja vastaan toimiminen aiheuttaa enemmän stressiä”, Huhtala kertoo.
Eettiset pulmat ovat normaali osa työelämää. Noin neljä viidestä työntekijästä sanoo kohtaavansa niitä työssään. Heistä noin puolet saa eettisistä pulmista stressiä, neljäsosa melko tai erittäin paljon.
”Jos arvoissaan joutuu joustamaan liikaa tai kuormitus on jatkuvaa, voi edessä olla työpaikan vaihto.”
Ammattikohtaisista eroista ei vielä kovin paljon vielä tiedetä.
”Eettisiä pulmia on tutkittu eniten hoitoalalla, mutta kyllä ilmiö tuntuu löytyvän kaikista ammateista, jotka otetaan tarkasteluun. Totta kai pulmat ovat erilaisia eri ammateissa”, Huhtala sanoo.
Yksi tavallisimmista eettisistä pulmista, resurssipula, tulee vastaan kaikissa ammateissa: haluan tehdä työni hyvin ja laadukkaasti, mutta aika tai raha ei riitä. Kun resurssit ovat tiukoilla, se on alasta riippumatta riski myös eettisen stressin lisääntymiselle.
Eettinen organisaatiokulttuuri voi asua myös tupakkatehtaassa
Eettisistä pulmista voi olla myös huomattavaa hyötyä.
”Eettisten tilanteiden pohtiminen ja mitä tehdä -mietinnät eivät aina ole kielteisiä, vaan ne voivat johtaa hyviin lopputuloksiin työyhteisössä: mitä me teemme, mitä vaihtoehtoja meillä on, mitä seurauksia toiminnallamme on”, Huhtala muistuttaa.
Jos työpaikan kulttuuri sallii pulmista keskustelemisen, työntekijät voivat oppia toisiltaan ja jakaa pulmatilanteisiin liittyvää osaamista toisilleen.
Huhtalan väitöstutkimuksen mukaan eettisissä työyhteisöissä koetaan myös enemmän positiivista työn imua ja vähemmän työuupumusta. Näillä työpaikoilla eettiset valintatilanteet aiheuttavat myös vähemmän stressiä.
Eettiseen organisaatiokulttuuriin kuuluu muun muassa se, että johto näyttää esimerkkiä ja on omassa toiminnassaan eettinen. Selkeät eettiset pelisäännöt ja toimiva keskustelukulttuuri ovat myös tärkeitä. Toiminnan läpinäkyvyyden täytyy olla kunnossa, samoin seuraamusten niille, jotka rikkovat eettisiä sääntöjä. Resurssipula ei saisi tuottaa painetta rikkoa eettisiä sääntöjä.
”Kaikki eettisen organisaatiokulttuurin piirteet eivät niele rahaa, vaan niitä voi toteuttaa miettimällä organisaation toimintaa. Panostus tulee pitkällä aikavälillä takaisin kohentuneena työhyvinvointina”, Huhtala vakuuttaa.
Eettinen organisaatiokulttuuri on toteutettavissa jokaisella työpaikalla, riippumatta organisaation toimialasta tai päämäärästä.
”Kyllä siellä tupakkafirmassakin voi olla eettinen kulttuuri. Omassa työssään voi aina olla hyvin rehellinen.”
Kommentointi