Haluatko auttaa työkavereitasi työuran mutkissa? Kouluttaudu valmentajaksi

Yksi siirtyy uuteen tehtävään nykyisen työnantajan palveluksessa. Toinen lähtee opiskelemaan. Kolmas onnistuu keventämään työkuormaansa. Uravalmennus voi käynnistää monenlaisia muutoksia.
-

Mieti mahdollisia muutoksia työpaikallasi ja tulevalla työurallasi. Millaisia tilanteita on odotettavissa tai saattaa tulla eteen? Millaisia toimintavaihtoehtoja sinulla on? Kenen kanssa voisit keskustella näistä asioista, miten voisit varautua tilanteeseen ja kuinka toimit muutoksen jälkeen?

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pohditaan Työuran uurtaja -valmennuksen (Tuura) ryhmissä.

Valmennus on suunniteltu työuran keskivaiheilla olevien työntekijöiden ja esimiesten uranhallinnan, osaamisen kehittämisen ja henkisen hyvinvoinnin tueksi nopeasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyslaitos on kehittänyt menetelmän erityisesti henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon työkaluksi.

”Kuulen valmentajilta usein kertomuksia siitä, että valmennus on muuttanut osallistujien työuraa ja elämää, kertoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.

Tutkitusti vaikuttava menetelmä

Salla Toppinen-Tanner kollegoineen on tutkinut Työuran uurtaja -valmennuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan menetelmä vähentää masennusoireita, pitkiä sairauspoissaoloja ja ajatuksia ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä. Lisäksi se vahvistaa osallistujien henkisiä voimavaroja.

”Valmennuksen vaikuttavuus perustuu paljon siihen, että se toteutetaan vertaisryhmässä. Kun saman työpaikan ihmiset jakavat kokemuksiaan ja ratkaisujaan, ne ovat osuvia ja kannustavat muitakin toimimaan”, Toppinen-Tanner sanoo.

Tuura-ryhmissä on yleensä kaksi valmentajaa ja 10–20 osallistujaa. Toinen valmentajista voi olla esimerkiksi työpaikan henkilöstöhallinnosta ja toinen työterveyshuollosta. Työterveyslaitos järjestää koulutusta valmentajaksi haluaville.

”Valmentajaksi voi kouluttautua kuka vain, joka on kiinnostunut työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ihmisten kanssa toimimisesta. Aiempaa osaamista tai koulutusta ei tarvita. Hyödyksi tietysti on, jos voi vetää valmennusryhmiä osana omaa työtään.”

Työkaluja päivittäiseen työhön

Viime vuonna Työeläkeyhtiö Elo ja Työterveyslaitos alkoivat yhdessä kouluttaa työuravalmentajia Elon asiakasyrityksiin. Koulutuksen käytyään he voivat itse järjestää valmennuksia oman organisaationsa sisällä.

Toinen uusien valmentajien kouluttajista tulee Työterveyslaitoksesta, ja toisena kouluttajana toimii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin Elosta. Wallin osallistui valmentajavalmennukseen seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen hän on vetänyt useita ryhmiä.

”Yhteisvalmennustemme osallistujat ovat tulleet isoista yrityksistä eri toimialoilta. He ovat olleet henkilöstöpäällikköjä tai henkilöstöasiantuntijoita eli ammattilaisia, jotka työskentelevät työkyky- ja työhyvinvointiasioiden parissa”, Wallin kertoo.

Osallistujien antama palaute on ollut myönteistä: he ovat saaneet hyvät valmiudet ohjata Työuran uurtaja -ryhmiä. Sen lisäksi he ovat saaneet lisää työkaluja päivittäiseen työhönsä: osatyökykyisten työntekijöiden rinnalla kulkemiseen ja esimiesten sparraamiseen työkykyjohtamisessa.

Valmennuksessa käydään läpi omaa työtä ja sen kehittämistä, osaamista ja sen vahvistamista sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita. Wallinin mukaan nämä aiheet eivät ole työhyvinvoinnin ammattilaisille sinänsä uusia, mutta tavat käsitellä niitä ratkaisukeskeisesti ovat uusia.

Umpikujasta näköalapaikalle

Työuran uurtaja -valmennuksessa uraa tarkastellaan prosessina, jossa muutoksiin ja haasteisiin vastaaminen onnistuu muun muassa kouluttautumisen ja oppimisen avulla. Tutkimusten mukaan vastoinkäymisiin varautuminen ehkäisee uranhallinnan ongelmiin liittyvää masentuneisuutta.

Valmennuksen lopussa jokainen osallistuja luo lähitulevaisuutta koskevan suunnitelman oman uranhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelma sisältää konkreettisia askeleita ja että osallistuja sitoutuu sen toteuttamiseen.

”Monet valmentajat kuvailevat, että valmennuksen jälkeen ihmiset ovat ottaneet työuransa suunnan omiin käsiinsä. Kokemus on ollut voimaannuttava myös valmentajille itselleen”, Salla Toppinen-Tanner kertoo.

Marjo Wallinille eräs valmentaja sanoi, että he tavallaan vievät osallistujan umpikujasta näköalapaikalle. Toinen vertasi menetelmää katuvaloihin: Valmennuksen kuluessa osallistuja johdatetaan urapolun pimeältä pätkältä sellaiseen kohtaan, missä katuvalot ovat päällä. Siitä näkee taas eteenpäin.

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!