Esihenkilötyössä on tehtäviä, joihin tekoäly sopii hyvin. Toisiin tehtäviin se sopii huonommin, ja jotkin asiat on parasta hoitaa edelleen ihmisvoimin. Näiden asioiden erottaminen on tekoälyn harkittua käyttöä.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Matti Laukkarinen vierastaa ajatusta, että tekoälyä pitäisi hyödyntää kaikkeen mahdolliseen. Mitä enemmän, sitä parempi.
”Oikeasti asia on paljon monimutkaisempi. Tehokkuuden lisäksi tekoälyn käyttöä pitää arvioida työhyvinvoinnin, laadun, luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.”
Laukkarinen on yksi Tekoäly esihenkilötyössä -oppaan kirjoittajista. Opas auttaa tunnistamaan, millaisissa tehtävissä tekoäly voi tukea esihenkilötyötä ja milloin tarvitaan ihmisen läsnäoloa ja harkintaa.
Tekoäly ei korvaa esihenkilötyön ydintä
Ihmisen ja tekoälyn vahvuudet täydentävät toisiaan. Tekoäly on hyvä käsittelemään suuria datamääriä ja tiivistämään niistä olennaiset asiat. Se ei kuitenkaan ole niin kaikkivoipa kuin joskus kuvitellaan.
Matti Laukkarinen huomauttaa, että työyhteisössä on paljon merkityksellistä, ihmisten välistä tietoa, joka on tekoälyn kannalta hankalasti hyödynnettävässä muodossa.
Sellaista tietoa voivat olla työntekijöiden kokemukset ja havainnot, hiljainen tieto, epäviralliset käytännöt, kasvokkaisissa keskusteluissa vaihdetut ajatukset ja muutokset työyhteisön ilmapiirissä. Tarkkaavainen ja läsnä oleva esihenkilö havaitsee työyhteisössä myös hiljaisia signaaleja.
”Ihmisen tarve tulla kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omassa työssään ei myöskään ole kadonnut. Siinä ollaan esihenkilötyön ytimessä, jota tekoäly ei voi korvata.”
Tekoäly voi sparrata vaikeiden asioiden käsittelyssä
Esihenkilötyön vaativia tilanteita ovat esimerkiksi työyhteisön ristiriitojen selvittäminen, henkilökohtaisen palautteen antaminen ja työntekijää koskevan huolen ottaminen puheeksi.
Ne tilanteet vaativat esihenkilöltä läsnäoloa, empatiaa ja vastuun kantamista. Tekoälylle ei pidä antaa valtaa ratkaista asioita, eikä se pysty kohtaamaan työntekijää esihenkilön puolesta.
Esihenkilö voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä, kun hän valmistautuu työntekijälle merkityksellisiin tai arkaluonteisiin keskusteluihin. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi
- jäsentämään omia havaintoja
- suunnittelemaan teemoja keskusteluun
- muotoilemaan neutraaleja kysymyksiä
- selkeyttämään omaa viestiä
- tunnistamaan mahdollisia ennakkoasenteita.
Mihin tekoälyn vapauttama aika käytetään?
Kun tekoäly tukee hallinnollista rutiinityötä, esihenkilön aikaa säästyy tiimiläisten kohtaamiseen. Se tekee hänen työstään merkityksellisempää. Tätä pidetään yhtenä tekoälyn hyötynä, mutta toteutuuko kaunis ajatus?
”Tekoälyn vapauttama aika ei automaattisesti siirry ihmisten johtamiseen. Se vaatii päätösten tekemistä organisaatiotasolla.”
”Halutaanko työpaikalla panostaa ihmiskeskeiseen esihenkilötyöhön? Vai onko johtopäätös se, että esihenkilö saakin lisää työntekijöitä johdettavakseen?”
Tekoälymurros kasvattaa lähiesihenkilöiden paineita ainakin väliaikaisesti. Heidän pitää johtaa muutosta ja edistää yhteistä oppimista. Työntekijöiden tekoälylukutaidostakin pitäisi huolehtia. Samalla johto odottaa, että toiminta tehostuu.
Läpinäkyvyys tekoälyn käytössä hälventää huolia
Matti Laukkarinen on huomannut, että tekoälyn käyttö johtamisessa herättää tunteita. Huolet liittyvät esimerkiksi ajatukseen työntekijöiden liiallisesta valvonnasta.
”On totta, että tekoälytyökalut mahdollistavat työntekijöiden yksityiskohtaisenkin valvonnan. Harvalla työpaikalla kuitenkaan edes haluttaisiin lähteä sille tielle. On hyvin tiedossa, että epäluottamuksen kokemus heikentää motivaatiota ja sitoutumista.”
Erityistä harkintaa esihenkilöltä vaaditaan tilanteissa, joissa tekoälyn käyttö voisi vaikuttaa työntekijän työhön, kohteluun, oikeuksiin tai asemaan.
Tekoälyn eettinen ja läpinäkyvä käyttö hälventää mahdollisia pelkoja. Se tarkoittaa, että työntekijöitä koskevaa tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja kaikki työpaikalla tietävät, mihin tarkoituksiin tekoälyä käytetään.
Aiheesta lisää:
Tekoäly esihenkilötyössä – opas tekoälyn harkittuun käyttöön (Julkarissa)
Tekoäly ja algoritmit johtajuuden tukena (TEIJO) -hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Kommentointi