Työuupumus ei johdu pelkästään liiallisesta työmäärästä. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat muutkin asiat työoloissa. Tutkimuksissa esiin nousevat varsinkin byrokratia ja ristiriitaiset odotukset.
”Työpaikalla kannattaa vaikuttaa siihen, että työ sujuu ja jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan”, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta.
Työuupumusta voi ehkäistä vähentämällä työn kuormittavia vaatimustekijöitä ja lisäämällä työn voimavaratekijöitä. Voimavaroja ovat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet ja reilu kohtelu.
”Voimavarat vahvistavat työn imua ja suojaavat työuupumukselta. Jos voimavaroja on paljon, työn vaatimukset voivat olla kovatkin, eikä työ silti kuormita liikaa”, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa seurataan suomalaisten työhyvinvoinnin ja työolojen kehitystä ja nostetaan esiin ratkaisuja. Tulosten perusteella tutkijat antavat työpaikoille kuusi keinoa ehkäistä työuupumusta:
1. Karsikaa turhaa byrokratiaa
Sääntöjen ja toimintatapojen kankeus haittaa työntekoa. Se näkyy esimerkiksi vaikeutena saada työvälineitä tai tietoa. Työntekijästä voi tuntua, että päätösten tekijät eivät ymmärrä hänen työtään.
Ydintyöt kasaantuvat, jos aika menee monenlaisten raportointijärjestelmien ja päällekkäisten työprosessien parissa. Voi olla epäselvää, mitä tarkoitusta ne palvelevat.
Miettikää yhdessä, mitä työtehtäviä ja työvaiheita voidaan karsia. Mitä pystytään tekemään fiksummin? Vaikeuttaako jokin käytäntö työtä erityisen paljon? Perustelkaa, miten työpaikalla hyödynnetään eri järjestelmiin kerättävää tietoa.
Turha byrokratia ei ole mikään pikku harmi eikä välttämätön paha. Sen purkaminen keventää oikeasti työntekijöiden kuormaa.
2. Etsikää ratkaisuja rooliristiriitoihin
Ristiriitaiset odotukset työssä lisäävät työuupumuksen riskiä. Erityisen kuormittavaa on, jos työtä joutuu tekemään tavalla, jota ei itse pidä oikeana.
Työnkuvaan on ehkä vuosien varrella tipahdellut uusia tehtäviä. Esihenkilökään ei aina ole selvillä, millaisia tehtäviä hänen tiimiläisensä saavat muualta organisaatiosta.
Mitä priorisoida, kun aika ei riitä kaikkeen? Kuka siitä päättää? Mitkä tehtävät kuuluvat ydintyöhön?
Älkää jättäkö työntekijää yksin mahdottomien vaatimusten kanssa. Ei riitä, että hänelle toivotetaan tsemppiä. Kirkkaat työnkuvat ja selkeät vastuut vähentävät rooliristiriitoja.
3. Vähentäkää liiallista työmäärää
Aikapaine, kiire ja tekemättömien töiden paljous voivat kertoa, että työtä on liikaa.
Monella työpaikalla tilanne on niin tiukka, ettei uusia työntekijöitä ole mahdollista rekrytoida. Silloinkin voi panostaa työn sujuvuuteen ja siihen, että työt jakautuvat tasapuolisesti. Kuuluuko avun pyytäminen ja tarjoaminen teidän työkulttuuriinne?
Suuri työmäärä ei aina tarkoita, että työhyvinvointi olisi uhattuna. Aikaansaamisen tunne ja hyvä tekemisen meininki voivat olla voimavaroja.
Työpaikalla saattaa olla sesonkiaikoja, jotka vaativat venymistä. Sitä jaksaa paremmin, kun tietää tilanteen olevan väliaikainen. Huolehtikaa työntekijöiden palautumisesta myös kiirehuippuina.
4. Pitäkää yhtä epävarmoina aikoina
Kun työn tulevaisuus on vaakalaudalla, hallinnan tunne katoaa. Yksittäinen työntekijä tai johtokaan ei välttämättä voi mitään epävarmuudelle.
Siinä tilanteessa työn voimavarojen merkitys kasvaa. Luottamus ja yhteisöllisyys ovat yhteydessä vähäisempään työuupumukseen ja suurempaan työn imuun varsinkin silloin, kun työssä on epävarmuutta.
Huolien keskellä kukin käpertyy helposti itseensä ja miettii omaa selviytymistään. Se on inhimillistä. Jokainen voi silti vaikuttaa kokemukseen, että tässä ollaan samassa veneessä.
Rakentakaa työhyvinvointia tukevaa kulttuuria jo hyvinä aikoina. Johdon ja esihenkilöiden tärkeä tehtävä on ylläpitää toivoa ja etsiä ratkaisuja työntekijöiden kanssa.
5. Tehkää näkyväksi työn tulokset
Se, että arvostaa työtään ja näkee sen tulokset, torjuu työuupumusta. Työn tulosten huomaaminen on yksi tärkeimmistä työn imua ennustavista asioista – ammatista riippumatta.
Saavatko kaikki teidän työpaikallanne palautetta työstään? Myönteinen palaute innostaa ja auttaa työskentelemään entistä paremmin.
Mitä nuorempi työntekijä on, sitä tärkeämpää on saada palautetta työkavereilta ja esihenkilöltä. Työuran alussa ihminen ei aina osaa arvioida, miten hän on onnistunut ja onko työn jälki riittävän hyvää.
Kaikissa tehtävissä ei ole ihan helppo tunnistaa, ketä oma työ hyödyttää. Auttakaa toisianne näkemään jokaisen työ osana laajempaa kokonaisuutta. Huolehtikaa myös, että mukava asiakaspalaute kulkeutuu oikean työntekijän korviin.
6. Järjestäkää mahdollisuuksia oppia työssä
Kun oppii uusia asioita, työ pysyy elävänä ja mielekkäänä. Omassa työssä kasvaminen on voimavara, joka synnyttää työn imua.
Välillä pitää ottaa haltuun myös asioita, joista ei ole lähtökohtaisesti hirveän motivoitunut. Ponnistelu vaikean asian omaksumiseksi voi lopulta palkita.
Varatkaa oppimiseen riittävästi aikaa. Järjestäkää perehdytystä sekä mahdollisuuksia kysyä neuvoa ja jakaa kokemuksia. Ottakaa huomioon, että työpaikalla on erilaisia oppijoita.
Aiheesta lisää:
Miten Suomi voi? -tutkimushanke tuottaa ajankohtaista tietoa työhyvinvoinnin kehittymisestä väestössä ja eri työntekijäryhmissä.
Toivo on työelämässä voimavara, joka saa meidät toimimaan (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työyksinäisyyttä voi torjua – tutustu työkaveriin ja ota mukaan porukkaan (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kommentointi