Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa

Johtamiseen ladataan paljon odotuksia, toiveita ja vastuuta. Hyvän johtamisen voi kuitenkin tiivistää kolmeen k:hon: kysy, kuuntele ja kannusta, sanoo Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.
Krista Pahkin

Lista erilaisista johtamisen näkökulmista on pitkä: valmentava johtaminen, työkykyjohtaminen, palveleva johtaminen, ikäjohtaminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja niin edelleen. Esimiestyötä tutkinut Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta puhuu mieluiten vain hyvästä johtamisesta.

”Johtamisen painotukset muuttuvat organisaation tilanteen mukaan. Välillä ollaan esimerkiksi radikaaleissa muutostilanteissa ja välillä staattisemmissa vaiheissa. Myös henkilöstön tarpeet ja odotukset johtamiselle vaihtelevat. Johtamista pitäisi mukauttaa tarpeen mukaan”, hän sanoo.

Vuorovaikutus kertoo onnistumisesta

Johtamisen ”ismien” sijasta Krista Pahkin keskittyy käytännön asioihin. Hän tiivistää hyvän johtamisen kolmeen k:hon: kysy, kuuntele ja kannusta. Johtajan tehtävä on luoda aktiivisesti avointa keskustelukulttuuria työntekijöiden ja eri työryhmien välille.

”Parhaat ideat toiminnan kehittämiseksi tulevat useimmiten työntekijöiltä”, Krista Pahkin sanoo.

Hän painottaa, että johtajan tehtävä ei ole tuoda esiin vain itseään ja omia mielipiteitään. Hyvä johtaminen näkyy työpaikoilla muun muassa niin, että työntekijät uskaltavat kertoa myös huonoja uutisia, tuoda esiin epäonnistumisia tai toimimattomia käytäntöjä.

”Johtaja on onnistunut työssään, kun työntekijät esittävät rohkeasti omia näkemyksiään, ideoitaan ja kun työyhteisön vuorovaikutus on välitöntä”.

Hyvin johdetun työyhteisön piirteitä ovat keskinäinen luottamus, yhdessä tekeminen ja yhdessä sovitut tavoitteet, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Johtaminen ei saisi olla ylhäältä alas suunnattua sanelupolitiikkaa.

Välillä vieressä, välillä syrjässä

Hyvä johtaja arvostaa kaikkien osaamista. Hän on monipuolinen ja hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen työssä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi projektien resurssien tarkastelua ja sen määrittelyä, mihin erityisesti keskitytään.

”Johtaminen on ajoittain hyvin konkreettista: pitää ottaa kantaa siihen, kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Toisaalta johtaminen on myös suunnannäyttämistä ja visiointia”, Krista Pahkin sanoo.

”Hyvä johtaja antaa työntekijälle riittävän haastavia tehtäviä ja luottaa, että tämä selviää niistä. Johtaja on läsnä työn arjessa, neuvoo ja tukee, mutta astuu tarvittaessa syrjään ja antaa työntekijälle tilaa onnistua itsenäisesti.”

Kollegoilta voi pyytää sparrausta

Krista Pahkin on tutkinut esimiestyötä ja johtamista erityisesti muutostilanteissa. Hän itse johtaa Työterveyslaitoksessa PK-sektori ja kasvu -yksikköä, jonka asiantuntijat keskittyvät tukemaan pk-yritysten kyvykkyyttä toimia muuttuvassa työelämässä ja luomaan innostavaa ja kestävää yritystoimintaa. Yksi osa-alue on kannustaa yrittäjiä huolehtimaan itsestään, omasta jaksamisestaan.

”Pienissä yrityksissä yrittäjä on vastuussa yrityksestä ja sen taloudellisesta menestyksestä, mutta hän on myös itse yksi työntekijöistä. Satsaaminen työntekijöiden ja omaan hyvinvointiin saattaa helposti jäädä taka-alalle.”

Johtajan työ on vaativaa, ja siihen ladataan paljon odotuksia. Kuten missä tahansa työssä, myös johtajan tehtävässä on tärkeää, että ympärillä on kollegoita, joiden kanssa voi keskustella ja joilta voi kysyä neuvoa ja sparrausta hankalissa tilanteissa. Niitä johtajalle tulee eteen väistämättä.

”Isoissa yrityksissä johtajien välinen keskustelukulttuuri voi syntyä luonnostaankin, mutta on hyvä tehdä verkostoitumista myös systemaattisesti ja varata aikaa yhteiseen keskusteluun ja tapaamisiin”, Pahkin vinkkaa.

Yksin- tai pienyrittäjien kannattaa hyödyntää erilaisia verkostoja tuen saamiseksi.

Miten voin auttaa sinua?

Työyhteisön toimivuus ja tavoitteisiin pääseminen eivät ole vain johtajien vastuulla. Johtaminen on koko työyhteisön asia.

”Työyhteisössä jokaisella on tärkeä rooli. Jokaisen pitää olla aktiivinen toimija ja huolehtia siitä, että asiat toteutuvat”, Krista Pahkin sanoo.

Pahkin toivoo työyhteisöihin inhimillisyyttä: sellainen työyhteisö, jossa välitetään toinen toisistaan, menestyy. Työkaverilta, miksei johtajaltakin, kannattaa välillä kysyä ”miten voin auttaa sinua”.

On myös jokaisen vastuulla puuttua, jos havaitsee esimerkiksi korjattavaa työturvallisuudessa, on huolissaan toisen työkuormasta ja jaksamisesta.

Johtamisesta tulee jaettua

Krista Pahkin on työssään pohtinut sitä, miten matalalle päätöksenteko ja erilaiset vastuut organisaatioissa on mahdollista ja järkevää viedä. Mitkä kaikki päätökset kuuluvat esimiehille ja mitkä päätökset voisi siirtää työtekijöiden tehtäväksi?

”Nykyään työtä tehdään paljon projekteissa, joissa projektipäälliköt tekevät jo nyt tehtäviä, jotka on perinteisesti mielletty esimiesten tehtäviksi”, Pahkin toteaa.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa irtaudumme työnjohdollisesta ajattelusta. Johtamisesta tulee jaettua. Johtaminen nähdään entistä enemmän yhteisenä asiana ja vastuuna. Tulevaisuuden johtaja on suunnannäyttäjä ja koossapitävä voima.  

Teksti: Johanna Tjäder

Avainsanat

johtaminen

Jaa sisältö somessa!