Kuka minä olen työntekijänä? Millainen minun pitäisi olla? Nämä kysymykset ovat monelle tärkeitä, koska työ on usein keskeinen osa minuutta.
”Työn tarkoitus, tavoitteet ja työtehtävät ovat ammatillisen identiteetin rakennuspalikoita. Kun ne ovat hukassa, tuntuu pahalta. Sitä ei ole helppo ohittaa olankohautuksella”, sanoo vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Esimerkiksi omaan työnkuvaan kuulumattomat työtehtävät voivat kuormittaa. Ne loukkaavat myös ammatillista identiteettiä. Jos vaikka lääkäri joutuu toistuvasti korjaamaan kopiokonetta tai tutkijan aika menee liiaksi hallinnollisiin töihin, hän voi kokea tehtävän itselleen epäsopivaksi ja vääräksi.
”Työn tavoitteet eivät välttämättä toteudu, jos työtä on liikaa. Tehtäviä jää tekemättä, eikä työtä pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Silloin on vaikea olla ylpeä työstään. Esimerkiksi hoitotyössä työn laadusta saatetaan joutua tinkimään kiireen vuoksi.”
Asiantuntijatyö on muuttunut sirpaleiseksi
Minna Toivanen on yksi kirjoittajista Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raporttisarjassa, joka tarkastelee tulevaisuuden työelämää vaihtoehtoisten skenaarioiden kautta. Toivasta kiinnostaa, miten ammatilliset identiteetit muuttuvat.
Viime vuosina hän on tutkinut asiantuntijatyötä. Siitä on tullut sirpaleista, hähmäistä ja nopeasti muuttuvaa. Pyyntöjä ja tehtäviä tipahtelee sieltä ja täältä.
”Ammatillisen identiteetin muodostuminen edellyttää selkeyttä ja ennustettavuutta. Asiantuntijatyössä se on nykyään aika harvinaista.”
Työn tarkoitusta on hämärtänyt myös ajatus itsensä johtamisesta. Moni määrittelee työtehtävänsä itse. Esihenkilön ja työyhteisön kanssa ei aina keskustella riittävästi, mitkä ovat työn tavoitteet ja mikä tehtävä kuuluu kenellekin.
Korvaako työidentiteetti ammatillisen identiteetin?
Millainen osa identiteettiä työ on tulevaisuuden työelämässä?
Työelämä menee siihen suuntaan, että on yhä vähemmän selkeärajaisia ammatteja, jotka koostuvat tietyistä, etukäteen määritellyistä työtehtävistä. Työura saattaakin rakentua muuttuvista töistä ja rooleista.
Minna Toivanen uskoo, että myös ammatilliset identiteetit ovat tulevaisuudessa nykyistä joustavampia. Ne voivat korvautua löyhemmällä työidentiteetillä. Ihminen voi nähdä itsensä esimerkiksi ahkerana ja tunnollisena työntekijänä – toimii hän sitten asiantuntijana tai puutarhurina.
Se on myönteinen näkökulma tulevaisuuden työelämään. Muutoksesta on näkyvissä jo pieniä viitteitä:
”Nuorilla korostuvat eettisyyden ja kestävyyden kaltaiset arvot. Ehkä heidän työidentiteettinsä pohjautuu niihin.”
”Silloin olennaista on tehdä työtä, joka on hyödyksi esimerkiksi kestävämmän tulevaisuuden rakentamisen näkökulmasta. Se voi tarkoittaa palkkatyön lisäksi erilaisia vaihtuvia projekteja ja yrittäjämäistä toimintaa.”
Jos työn ydin katoaa, hyvinvointi kärsii
Ammatillisten identiteettien hapertuminen voi johtaa myös ikävämpään tulevaisuudenkuvaan. Sen skenaarion mukaan nykyinen kehitys voimistuu ja työn ydin katoaa yhä useammassa ammatissa ja tehtävässä.
”Työhyvinvointi on vaarassa, jos on koko ajan epäselvää, kuka olen työntekijänä ja mikä tekemiseni tarkoitus on”, Minna Toivanen sanoo.
”Jos sen päälle tulee vielä kova aikapaine ja työn laatu vaarantuu, työstä on vaikea olla ylpeä. Siitä seuraa riittämättömyyden tunnetta ja huonoa omaatuntoa.”
Nämä kokemukset heijastuvat työn ja oman elämän mielekkyyteen ja lopulta työn tuottavuuteen. Työhön ei sitoudu, jos motivaatio hiipuu. Kokemus siitä, että on osa kokonaisuutta ja täyttää paikkansa yhteiskunnassa, on tärkeä itse kullekin.
Työelämän muutosta ei voi pysäyttää
Työelämä tuskin muuttuu selkeäksi ja ennustettavaksi. Minna Toivasen mielestä jokaisen on parasta hyväksyä, että se on jatkuvassa muutoksessa. Ammatit ja työt ovat muuttuneet tähänkin asti.
Pystymme kuitenkin valitsemaan, mitä kehityssuuntaa haluamme vahvistaa. Esimerkiksi tekoälyn tulo työelämään on muuttanut monen työtehtäviä ja työn sisältöä. Ammatillisen identiteetin kannalta tekoäly voi tuoda työelämään hyvää ja huonoa:
Tekoälyn hyödyntäminen voi karsia pois turhalta tuntuvia tehtäviä, kuten työn raportointia. Se voi näin antaa tilaa keskittyä enemmän itse ydintyöhön.
Toisaalta tekoälysovellukset voivat joissakin tilanteissa vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä itsenäisiä päätöksiä. Se saattaa heikentää osaamista, ammattiylpeyttä ja ammatillista identiteettiä.
Aiheesta lisää:
Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raporttisarjan ensimmäiset osat käsittelevät teknologista muutosta, väestörakenteen muutosta, sosiokulttuurista muutosta sekä ilmastonmuutosta ja vihreää siirtymää. Kaikki raportit ovat luettavissa Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.
Kommentointi