Työelämän suunta – skenaarioita työn tulevaisuudesta

Mihin suomalainen työelämä on menossa?
Kesäkuussa 2025 julkaisemme raporttisarjan neljä ensimmäistä osaa: teknologinen muutos, väestörakenteen muutos, sosiokulttuurinen muutos sekä ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Raportit kertovat, miltä suomalainen työelämä voi näyttää vuonna 2035.
Tutkijamme kertovat, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia on odotettavissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaikkia neljää muutosvoimaa tarkastellaan työelämän kannalta olennaisten kysymysten kautta. Raportit keskustelevat toistensa kanssa, joten kattavaa kokonaiskuvaa varten suosittelemme tutustumaan niihin kaikkiin.
Mahdollisuuksia, uhkia ja toimenpiteitä
Mahdollisuuksien näkymissä kuvaamme kehityskulkuja, jotka edistävät kestävää työelämää. Uhkien näkymissä kuvaamme, mihin työelämässä voidaan joutua, jos pysyttelemme passiivisina ja jäämme virtaan ajelehtimaan.
Esitämme myös toimenpiteitä, joihin tarttumalla voimme työpaikoilla ja päätöksenteossa tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta. Tutustu työelämän tulevaisuuteen!
Väestörakenteen muutos vaatii työelämän laadun paranemista
Työikäisten joukko on aiempaa pienempi, minkä vuoksi työhön osallistumista on lisättävä merkittävästi. Työelämä kehittyy suuntaan, jossa työteko ei edellytä täyttä työkykyä.
Työelämän laadun parantuminen ja reilu palkitseminen hyödyttää erityisesti nuoria työntekijöitä, jotka tarvitsevat mahdollisuuksia menestyä työelämässä. Reilussa työelämässä työhaluisille eläkeläisille riittää mahdollisuuksia jatkaa palkkatyössä.
Työpaikkojen inklusiivisuus ja kielitietoisuus kehittyy yhtä matkaa väestön monimuotoisuutta lisäävän maahanmuuton myötä.
Miten se kaikki tehdään? Vastauksia tarjoaa Väestörakenteen muutos -raportti!
Teknologinen muutos tuottaa uutta työtä
Tekoäly ja työn tuottavuuden kasvun ovat tärkeitä uuden työn lähteitä kansantaloudessa. Tulevaisuudessa työ on yhä monipaikkaisempaa ja hajautuneempaa, ja tavat tehdä työtä moninaistuvat. Yhä suuremmasta osasta ihmisen työskentelyä jää digitaalinen jalanjälki.
Luova ja sosiaalinen älykkyys on ihmisen paras turva ja voimavara teknologisoituvassa työelämässä. Algoritmisella johtamisella parannetaan prosessien tehokkuutta ja laatua.
Mitä teknologinen muutos vaatii työelämältä? Tutustu raporttiin!
Sosiokulttuurinen muutos tekee työelämästä yksilöllisempää
Työelämä sirpaloituu, ja yhä useampi saa toimeentulonsa useasta eri lähteestä. Se korostaa joustavaa ja yksilöllistä työidentiteetin muodostumista.
Kulttuurin ja työelämän muuttuminen sekä työntekijän oma kokemus vaikuttavat siihen, miten työkyky ymmärretään. Johtaminen huomioi työntekijöiden yksilölliset ja erilaistuvat tarpeet.
Miten ihmisten arkipäiväiset käytännöt, rutiinit ja käsitykset siirtyvät työn ja kulttuurin muutosten myötä uuteen asentoon? Se selviää Sosiokulttuurinen muutos -raportista.
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaativat kurottamista kohti kestävää taloutta ja toimintaa
Työelämän toimijat edistävät yhdessä työn kestävyyttä ja kestävyyskulttuuri vahvistuu työpaikoilla. Vihreä työ on kestävää ja turvallista. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä huomioi ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat.
Vihreä siirtymän ja kiertotalouden työympäristöjen työterveys-, työturvallisuus- ja työkykyriskit on tunnistettu ja otettu haltuun. Kaikenkokoisilla työpaikoilla on riittävät työkalut niiden hoitamiseen.
Miten tämä kaikki onnistuu ennen kuin planetaariset rajat ylittyvät peruuttamattomasti? Siitä kertoo Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä -raportti.
Raportin kirjoittajat
Iso joukko Terveyslaitoksen tutkijoita on osallistunut työelämäskenaarioiden laatimiseen. Tutustu tarkemmin!
Työelämän suunnasta kertovat lisää

Taina Leinonen
johtava tutkija
Väestörakenteen muutos -raportti

Tuomo Alasoini
tutkimusprofessori
Teknologinen muutos -raportti

Anu Järvensivu
tutkimuspäällikkö
Sosiokulttuurinen muutos -raportti

Arja Ala-Laurinaho
vanhempi asiantuntija
Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä -raportti