Työkyvyn tuki -koulutus

Tervetuloa opiskelemaan
Mitä?
Tämä Työkyvyn tuki -koulutus oli osa Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa, jota toteutettiin vuosina 2019–2023. Työkykyohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Kenelle?
Koulutus soveltuu hyvin kaikille työkyvyn ja työllistymisen tuen parissa työskenteleville, aiheesta kiinnostuneille ja alan opiskelijoille. Koulutus soveltuu hyvin myös hyvinvointialueilla työskenteleville ammattilaisille.
Tavoitteet
Työkyvyn tuki -koulutuksen tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta ja auttaa heitä soveltamaan oppimaansa työssään. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia tehdä monialaista ja moniammatillista työtä erilaisissa verkostoissa asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta.
Koulutus perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppijat rakentavat eli konstruoivat sen itse uudelleen.
Koulutuksen sisältö
Verkkoaineisto koostuu seitsemästä osiosta:
- Asiakasosallisuus
- Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi
- Työkyvyn tuen suunnitelma
- Työkyvyn tuen keinot
- Palvelujärjestelmä ja yhteistyö
- Palvelujen koordinointi
- Hyvät käytännöt ja toimintamallit
Verkko-oppimisaineistossa on tekstin lisäksi videoita, podcasteja ja kuhunkin osioon liittyvä oppimistehtävä.
Verkkoaineiston laajuus on 54 tuntia eli 2 opintopistettä.
Sanasto-sivulla pääset tutustumaan koulutuksen keskeisiin käsitteisiin.
Kun suoritat koulutuksen lopuksi tentin, saat koulutuksesta myös todistuksen.

Kuva 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen rakenne ja sisältö.
Koulutusaineiston kehittäminen
Koulutusaineiston sisältö ja materiaali tuotettiin yhteiskehittämällä. Valtakunnallisessa työpajassa laaja asiantuntijaverkosto ja kokemusasiantuntijat kertoivat, mitä työkyvyn tuen koulutuksen pitäisi sisältää. Työpajan tuotoksissa korostui erityisesti asiakasosallisuus, monialainen yhteistyö, palvelutarpeen tunnistaminen, oikea-aikaiset työkyvyn tuen keinot, verkostotyö ja palveluiden koordinointi.
Osallistujat toivoivat monipuolista koulutusaineistoa. Aineistoon toivottiin tekstien lisäksi videoita, podcasteja, blogeja, artikkeleita, prosessikaavioita, toimintamalleja ja tapauskuvauksia.
Koulutuksen ensimmäinen versio pilotoitiin seitsemässä koulutuksessa vuonna 2021. Koulutuksiin osallistui yhteensä 223 ammattilaista, jotka työskentelivät Työkykyohjelman rahoittamissa kehittämishankkeissa tai olivat hankkeiden yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi Kelasta, TE-palveluista, kuntoutuksen palveluntuottajilta ja järjestöistä.
Koulutus arvioitiin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osallistujat täyttivät alkukyselyn ennen koulutusta. Loppukysely tehtiin koulutuksen jälkeen ja viivästetty kysely kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Lisäksi ammattilaisten asiakkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ammattilaisten osaamisesta ja asiakkaan kohtaamisesta. Saatua arviointitietoa hyödynnettiin koulutuksen edelleen kehittämiseksi.
Lue halutessasi lisää:
Henriksson M, Unkila K, Hirvonen M, Nevala N. Monialaisen yhteistyön kehittyminen työkyvyn tukemisessa. Kuntoutus 2024;47(1):38-44. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144681
Nevala N, Unkila K, Rivinoja T, Henriksson M, Vastamäki J. Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista. Työterveyslääkäri 2022;39(3):50-53. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/ttl02095?toc=1117366
Lääkäri työkykyä tukemassa | Työterveyslaitos
Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutus | Työterveyslaitos
Saavutettavuus
Olemme pyrkineet tekemään koulutuksesta mahdollisimman saavutettavan. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat osallistua koulutukseen itsenäisesti. Saavutettava koulutus tarkoittaa tässä yhteydessä tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.

Kuva 2. Saavutettavan digipalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida kolme osa-aluetta. Lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/#saavutettavuus-on-verkkomaailman-esteettomyytta.
Materiaaliin viittaaminen
Koulutuksen materiaaleja saa käyttää vapaasti. Käytettäessä tulee aina mainita lähde: Työkyvyn tuki -koulutus, Työterveyslaitos 2022.
Tekijät
Työkyvyn tuki -koulutuksen ovat kehittäneet:
- Nina Nevala, LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
- Kirsi Unkila, YTL, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Jussi Niemelä, KM, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Janita Julkunen, tradenomi, Työterveyslaitos
- Telma Rivinoja, KM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Kimmo Tarvainen, LL, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
- Kirsi Lappalainen, TtT, AmO, työterveyshoitaja, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos
- Mikko Henriksson, VTM, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Työterveyslaitos
- Maria Hirvonen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Liisi Räikkönen, YTM, koordinaattori, Työterveyslaitos
- Leini Sinervo, VTM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Elina Weiste, VTT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
- Pirita Männikkö, VTM, asiantuntija, Työterveyslaitos
- Pekka Laine, FM, KM, LuK, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
- Satu Lehtinen, FM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
- Jaana Vastamäki, YTT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Graafinen ilme: Mika Kautto, Source Creative Oy.
Sanasto
Monialainen ja moniammatillinen työ edellyttää, että ammattilaisilla on yhteinen kieli ja käsitteet. Tässä koulutuksessa käytämme Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastoa (Sotete-sanasto). Voit ladata koko sanaston itsellesi alta. Sanastosta löytyy myös käsitekaaviot, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita.
Lisäksi voit tutustua THL:n uuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sivustoon.
Tarkastele tämän koulutuksen keskeisimpiä käsitteitä seuraavasta listauksesta klikkaamalla käsitteitä ja lukemalla avautuva kuvaus.
Lainsäädäntö
Seuraavassa on kuvattu koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.
Osio 1. Asiakasosallisuus |
|
Perustuslaki (731/1999) | Lain 2§:n mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§). |
Kuntalaki 410/2015 | Lain II osa demokratia ja vaikuttaminen |
Laki hyvinvointialueesta 611/2021 | Lain II osa demokratia ja vaikuttaminen sekä Luku 7 §41 |
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 | Tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä ja oikeutta saada tietoa omaa hoitoaan koskevan päätöksenteon pohjaksi. Laki edellyttää myös järjestämään ohjausta, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa. |
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 | Lain tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Useassa lain kohdassa mainitaan asiakkaan tarpeiden ja toivomusten huomioiminen. |
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 | Laissa on määritelty potilaan oikeudet hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa. |
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 | Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. |
Osio 2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi |
|
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023 | 37 § Työnhakijan palvelutarpeen arvioiminen |
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 | 4 § Monialainen palvelutarpeen arviointi |
Vammaispalvelulaki 675/2023 | Laki (3a§) Palvelutarpeen selvittäminen |
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 | 36 § Palvelutarpeen arviointi |
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 | 51§ - §53a hoidon tarpeen arviointi liittyen perusterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon ja sosiaalihuollon tarpeen arviointi. |
Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023 | 14 § Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi |
Sairausvakuutuslaki 1224/2004 | Luku 12 §6 Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve tietyin määräajoin. |
Osio 3. Työkyvyn tuen suunnitelma |
|
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 | 4 a § Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma |
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023 | 4 Luku §38 Työllistymissuunnitelma |
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 | 4 § Monialainen työllistymissuunnitelma |
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 | 39§ Asiakassuunnitelma |
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 | 7 § Palvelu- ja hoitosuunnitelma |
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 | Luku 2 Aktivointisuunnitelma |
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 981/2008 | 3a§ Palvelusuunnitelma |
Osio 4. Työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja etuudet |
|
Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 916/2012 |
1 Luku 4 § Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen 2 Luku 7 § Työllistymissuunnitelman sisältö 4 Luku Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, sekä valmennus ja kokeilu 5 Luku Työvoimakoulutus 6 Luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu 7 Luku Palkkatuki 10 Luku 3 § Työolosuhteiden järjestelytuki |
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 |
2 Luku 6 § Neuvonta ja ohjaus 3 Luku 17 § Sosiaalinen kuntoutus |
Työttömyysturvalaki 1290/2002 |
2 Luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset 10 Luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset |
Vammaispalvelulaki 675/2023 | 9 § Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua: 1) päivittäisissä toimissa, 2) työssä ja opiskelussa, tai 3) vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa toiminnassa. |
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 1384/2021 | Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa työllistymissuunnitelmassa |
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 | 2 § Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli |
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005 |
1 Luku 3 § Etuudet ja korvaukset 2 Luku Kuntoutus 2 Luku 8 § Apuvälineet ammatillisena kuntoutuksena |
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 |
2 Luku 7 § Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta 3 Luku 15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi 3 Luku 17 § Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto |
Työturvallisuuslaki 738/2002 | Lain 12§:n mukaan työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä. |
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 1383/2001
|
2 Luku Työnantajan yleiset velvollisuudet |
Osio 5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyöOsio 6. Palvelujen koordinointi |
|
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 | 39 § Asiakassuunnitelma 41 § Monialainen yhteistyö |
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 | 2 § Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli |
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 |
1 § Työterveysyhteistyö 2 § Työterveyshuollon ja terveydenhuollon yhteistyö 8 § Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen |
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 | 12 § Työterveyshuollon sisältö, kohta 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. |
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 |
2 § Lain tarkoitus 8 a § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset 30 § Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen 32 § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö 33 § Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö |
Vammaispalvelulaki 675/2023 |
1 § Lain tarkoitus 16 § Vaativa moniammatillinen tuki 17 § Vaativan moniammatillisen tuen toteuttaminen 28 § Liikkumisen tuki |
Anna palautetta
Voit antaa palautetta tästä koulutuksesta alla olevan linkin kautta. Palaute voi liittyä koulutuksen sisältöön tai tekniseen toteutukseen.
Anna palautetta tämän linkin kautta.
Palautetta kerätään 1.9.2025 saakka. Kiitos palautteestasi!