Työkyvyn tuki -koulutus

Työkyvyn tuki -koulutus on osa Työkykyohjelmaa. Alta löydät avoimen verkkomateriaalin heti opiskeltavaksesi. Jos opiskelet mobiililaitteella, pääset navigoimaan osioiden välillä klikkaamalla ylhäältä Aiheet-valintapainikkeesta.
Työkykyohjelman bannerikuva
Sisällysluettelo

Tervetuloa opiskelemaan

Mitä?

Tämä Työkyvyn tuki -koulutus on osa hallituksen Työkykyohjelmaa, jota toteutetaan vuosina 2019-2023. Hanke on rahoitettu Työkykyohjelmasta. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, ja se perustuu hallitusohjelmaan. Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimet keskittyvät osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymistä vauhdittaviin toimiin. Samalla ehkäistään työttömyyden pitkittymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitetään osatyökyisten työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta sote-keskuksissa.

Kenelle?

Koulutus soveltuu hyvin kaikille työkyvyn ja työllistymisen tuen parissa työskenteleville, aiheesta kiinnostuneille ja alan opiskelijoille. Koulutus soveltuu hyvin myös tulevilla hyvinvointialueilla työskenteleville ammattilaisille.

Tavoitteet

Työkyvyn tuki -koulutuksen tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta ja auttaa heitä soveltamaan oppimaansa työssään. Koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia tehdä monialaista ja moniammatillista työtä erilaisissa verkostoissa asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia verkostojen rakentamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi koulutuksessa tutustutaan työkyvyn ja työllistymisen tuen hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin. Koulutus antaa valmiuksia soveltaa opittua omassa työssä.

Koulutus perustuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppijat rakentavat eli konstruoivat sen itse uudelleen.

Koulutuksen sisältö

Verkkoaineisto koostuu seitsemästä osiosta:

  1. Asiakasosallisuus
  2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi
  3. Työkyvyn tuen suunnitelma
  4. Työkyvyn tuen keinot
  5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö
  6. Palvelujen koordinointi
  7. Hyvät käytännöt ja toimintamallit

Verkko-oppimisaineistossa on tekstin lisäksi videoita, podcasteja ja kuhunkin osioon liittyvä oppimistehtävä.

Verkkoaineiston laajuus on 54 tuntia eli 2 opintopistettä.

Sanasto-sivulla pääset tutustumaan koulutuksen keskeisiin käsitteisiin.

Kun suoritat koulutuksen lopuksi tentin, saat koulutuksesta myös todistuksen.

Koulutuksen seitsemän osiota sekä läpileikkaavat elementit: Käsitteet, lainsäädäntö, tutkimustieto, käytännön toimintamallit, verkkoaineisto, tehtäväkirja ja lopputentti.

Kuva 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen rakenne ja sisältö.

Materiaalin tausta

Koulutuksen sisällön ja materiaalin suunnittelussa periaatteena on ollut yhteiskehittäminen. Valtakunnallisessa työpajassa laaja asiantuntijaverkosto ja kokemusasiantuntijat kertoivat, mitä työkyvyn tuen koulutuksen pitäisi sisältää. Työpajan tuotoksissa korostui erityisesti asiakasosallisuus, monialainen yhteistyö, palvelutarpeen tunnistaminen, oikea-aikaiset työkyvyn tuen keinot, verkostotyö ja palveluiden koordinointi.

Osallistujat toivoivat monipuolista koulutusaineistoa. Aineistoon toivottiin tekstien lisäksi videoita, podcasteja, blogeja, artikkeleita, prosessikaavioita, toimintamalleja ja tapauskuvauksia.

Toisena periaatteena oli hyödyntää jo valmista, olemassa olevaa koulutusmateriaalia, ja koota siitä mielekäs kokonaisuus. Materiaalia on koottu työpajan ehdotusten perusteella.

Koulutuksen ensimmäinen versio pilotoitiin seitsemässä koulutuksessa vuonna 2021. Koulutuksiin osallistui yhteensä 223 ammattilaista, jotka työskentelivät Työkykyohjelman rahoittamissa kehittämishankkeissa tai olivat hankkeiden yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi Kelasta, TE-palveluista, kuntoutuksen palveluntuottajilta ja järjestöistä.

Koulutus arvioitiin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osallistujat täyttivät alkukyselyn ennen koulutusta. Loppukysely tehtiin koulutuksen jälkeen ja viivästetty kysely kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Lisäksi ammattilaisten asiakkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ammattilaisten osaamisesta ja asiakkaan kohtaamisesta. Saatua arviointitietoa hyödynnettiin koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

Materiaaliin viittaaminen

Koulutuksen materiaaleja saa käyttää vapaasti. Käytettäessä tulee aina mainita lähde: Työkyvyn tuki -koulutus, Työterveyslaitos 2022.

Tekijät

Työkyvyn tuki -koulutuksen ovat kehittäneet:

  • Nina Nevala, LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
  • Kirsi Unkila, YTL, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Jussi Niemelä, KM, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Janita Julkunen, tradenomi, Työterveyslaitos
  • Telma Rivinoja, KM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Kimmo Tarvainen, LL, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
  • Kirsi Lappalainen, TtT, AmO, työterveyshoitaja, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos
  • Mikko Henriksson, VTM, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Työterveyslaitos
  • Maria Hirvonen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Liisi Räikkönen, YTM, koordinaattori, Työterveyslaitos
  • Leini Sinervo, VTM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Elina Weiste, VTT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
  • Pirita Männikkö, VTM, asiantuntija, Työterveyslaitos
  • Pekka Laine, FM, KM, LuK, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
  • Satu Lehtinen, FM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Jaana Vastamäki, YTT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Graafinen ilme: Mika Kautto, Source Creative Oy.

Sanasto

Monialainen ja moniammatillinen työ edellyttää sitä, että ammattilaisilla on yhteinen kieli ja käsitteet. Tässä koulutuksessa käytämme Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastoa (Sotete-sanasto). Voit ladata koko sanaston itsellesi alta. Sanastosta löytyy myös käsitekaaviot, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita.

Sotete-sanasto_2020.pdf

Lisäksi voit tutustua THL:n uuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sivustoon.

Tarkastele tämän koulutuksen keskeisimpiä käsitteitä seuraavasta listauksesta klikkaamalla käsitteitä ja lukemalla avautuva kuvaus.

Lainsäädäntö

Seuraavassa on kuvattu koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.

Taulukko 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.

Osio 1. Asiakasosallisuus
 
Perustuslaki 731/1999

Lain 2§:n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).
Kuntalaki 410/2015 Lain 22§:n mukaan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista, joita laissa on mainittu useita.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä ja oikeutta saada tietoa omaa hoitoaan koskevan päätöksenteon pohjaksi. Laki edellyttää myös järjestämään ohjausta, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Rakenteellisessa sosiaalityössä edellytetään sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista. Useassa lain kohdassa mainitaan asiakkaan tarpeiden ja toivomusten huomioiminen tarpeen mukaisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämiseksi ja yhteensovittamiseksi.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki painottaa potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Laissa on määritelty potilaan oikeudet hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Lain mukaan asiakkaan toivomukset ja mielipide on otettava huomioon ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Osio 2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi  
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Lain mukaan rekisteröityneen työnhakijan palvelutarve on arvioitava määräajassa työnhaun alkamisesta. Lisäksi työttömän työnhakijan palvelutarve on arvioitava säännöllisesti työnhaun ollessa voimassa.
Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 8§ Lain mukaan toteutettaessa sosiaalihuoltoa ja vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluita ja tukitoimia, on ensisijaisesti huomioitava asiakkaan toivomukset ja mielipide, sekä annettava asiakkaalle mahdollisuus osallistua palveluidensa suunnitteluun. Palveluita suunniteltaessa on huomioitava asiakkaan etu.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki (3a§) määrittelee erikseen vammaisen henkilön lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämisestä palvelusuunnitelman laatimista varten, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ole riittäviä.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viivytyksettä. Eri asiakasryhmille on lainsäädännössä määritelty erilaisia määräaikoja. Palvelutarpeen arviointiin osallistuvat sosiaalihuollon asiakas, sosiaalihuollon ammattihenkilö ja tarvittaessa muut asiantuntijat sekä asiakkaan läheiset.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava pääsääntöisesti ensimmäisen yhteydenoton aikana ja viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa. Terveydenhuollossa palvelutarpeet ovat yleensä terveysongelmista johtuvia hoidon tarpeita. Valtioneuvoston asetuksella (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.
Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki käyttää termiä alkukartoitus, joka vastaa kotoutumispalvelujen asiakkaan ensimmäistä palvelutarpeen arviointia.
Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Lain mukaan Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan kuntoutustarvetta.

Osio 3. Työkyvyn tuen suunnitelma

  
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Lain 4§:n mukaan potilaalle on terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää potilaan hoidon järjestyminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Terveydenhuollon terveys- ja hoitosuunnitelmassa tulee olla: hoidon tarve, toiminta- ja työkykyyn liittyvät tarpeet, hoidon toteutus ja keinot sekä tuki, seuranta ja arviointi.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltoa toteutettaessa asiakkaalla on oikeus palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain 39§:n mukaan palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla.
Sosiaalihuoltolain tarkennus 36§ Asiakassuunnitelmassa tulee olla ammattilaisen lisäksi asiakkaan arvio tuen tarpeesta. Suunnitelmassa tulee kuvata asiakkaan terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut, niiden ajankohta ja kesto. Suunnitelmassa tulee mainita myös asiakkaan ja omatyöntekijän tapaamiset, mainita asiakkaan vahvuudet ja voimavarat sekä ennen kaikkea asettaa toiminnan tavoitteet. Lisäksi asiakassuunnitelmaan kirjataan tiedot yhteistyötahoista, rooleista ja vastuista.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001

Laki uudistunut 2021 alusta

 Laki säätää toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille, sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös aktivointisuunnitelman tekemisestä, rooleista ja vastuista.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 702/2020 Laki määrittelee aktivointisuunnitelman sisältöä. Suunnitelmassa tulee olla kuntouttavan työtoiminnan tavoite ja kuvaus, kesto, alkamisajankohta ja pituus, annettavan tuen ja ohjauksen luonne. Lisäksi on mainittava muut henkilölle tarjottavat sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut. Lisäksi on kirjattava seurannasta.
Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki (2 luku, 6§ ja 7§) velvoittaa työllistymissuunnitelman laatimiseen. Työllistymissuunnitelmalla tarkoitetaan työ- ja elinkeinoviranomaisen ja työnhakijan yhdessä laatimaa suunnitelmaa, jonka tulee sisältää suunnitelma työnhausta ja sen tavoitteista, palvelutarpeen mukaisista palveluista ja muista työllistymistä edistävistä toimista. Palveluun voidaan sisällyttää myös työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyviä toimia. Suunnitelmassa sovitaan myös seurannasta. Työllistymissuunnitelman luonne on sopimuksellinen, joten se on työnhakijaa vahvasti velvoittava.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 Laki (4§) määrittää yhteispalvelussa syntyvän suunnitelman laatimisen, seurannan ja tarkistamisen reunaehdot. TE-toimisto, kunta ja työtön henkilö sekä Kela laativat yhdessä monialaisen työllistymissuunnitelman. Siinä sovitaan asiakkaan palvelutarpeen mukaisista työvoimapalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista ja kuntoutuspalveluista sekä niiden toteutumisen seurannasta. Työllistymissuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti vähintään kuuden kuukauden välein, sekä asiakkaan sitä pyytäessä. Mikäli työnhakijan palvelutarve edellyttää Kelan kuntoutuspalveluja, myös Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 981/2008

Vammaispalvelujen lainsäädännön uudistaminen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Laki tulisi voimaan 1.1.2023.

 Laki (3a§) asettaa määräajan palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi ja palvelusuunnitelman laatimiseksi. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Tarkoitus on, että palvelusuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen toimintakykyyn, elämäntilanteeseen ja palvelutarpeeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Lain soveltamisessa keskiössä on laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asiakkaan kuulemisesta.

Osio 4. Työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja etuudet

  
Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 916/2012 1 Luku 4§ Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen
2 Luku 7§ Työllistymissuunnitelman sisältö
4 Luku Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, sekä valmennus ja kokeilu
5 Luku Työvoimakoulutus
6 Luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
7 Luku Palkkatuki
10 Luku 3 § Työolosuhteiden järjestelytuki
 
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki määrittelee kunnan sosiaalipalveluiden tehtävät ja asiakkaan edun mukaisen työskentelyn ja hyvän kohtelun sekä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen. Lain 17§:ssä määritellään sosiaalisen kuntoutuksen tehtävistä ja toteutuksesta.
Työttömyysturvalaki 1290/2002 Laki säätää työttömän työnhakijan taloudellisista mahdollisuuksista hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Laki määrittää työttömyysturvan maksatusedellytyksistä ja esimerkiksi aktiivitoimiin osallistumisesta.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Yleiset sosiaalipalvelut ovat aina ensisijaisia, mutta jos ne eivät ole riittäviä, tulee vammaispalvelulain mukaisten palveluiden tarpeellisuus arvioida.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 702/2020 Laki koskee pitkään työttöminä olleita henkilöitä ja se korostaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Laissa säädetään toimenpiteistä, joiden tavoitteena on parantaa henkilöiden edellytyksiä edetä kohti avoimia työmarkkinoita. Laki sisältää tarkennuksia ja selkeyttää asiakkaan asemaa sekä eri tahojen rooleja. Aktivointisuunnitelmaan ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tulisi kirjata kuntouttavan työtoiminnan tavoite sekä henkilölle annettava tuki ja ohjaus.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 Laki tarkoittaa yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta siten kuin tässä laissa säädetään.
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005

Lain mukaan Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa. Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen edistämiseen ja tueksi laadittu kirjallinen suunnitelma.

Lain 8 §:n mukaan Kansaeläkelaitoksen on järjestettävä ja korvattava ammatillisena kuntoutuksena työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet vakuutetulle, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman niitä taikka jonka suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa.
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 Lain 15§:n mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuus on tapauskohtaisesti arvioitava.
Työturvallisuuslaki 738/2002 Lain 12§:n mukaan työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä.
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Lain 12§:ssä on mainittu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen.

Osio 5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö

Osio 6. Palvelujen koordinointi

  
Sosiaalihuoltolaki Lain 40§:n mukaan sosiaalihuollon palveluita toteutettaessa on tarvittaessa tehtävä monialaista yhteistyötä siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 Lain 2§:n mukaan työttömällä on monialaisen yhteispalvelun tarve, jos hänen työllistymisensä edistäminen edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle kuuluvien 1§:n toisessa momentissa tarkoitettujen palvelujen yhteensovittamista.
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013 Asetuksen 8§ velvoittaa työterveyshuoltoa työntekijöiden työssä selviytymisen seuraamiseen ja edistämiseen sekä kuntoutukseen ohjaamiseen. Työterveyshuollon on sovitettava yhteen työkykyyn ja työhön paluuseen liittyvät hoito- ja kuntoutustoimenpiteet.
Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Lain 12§ laajentaa yhteistyön kattamaan myös työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajat. Näiden lisäksi yhteistyöhön velvoitetaan myös yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palveluntuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Sairausvakuutuslaki 1224/2004, muutos luku 13, §5 Laki kannustaa työpaikkoja laatimaan mallin työkyvyn hallinnalle. Se on edellytys, jotta Kela korvaa työnantajalle 60 % työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä toiminnasta (muuten korvaus on 50 %).
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lain (2§) tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 30 § Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Jos henkilö tarvitsee kuntoutusta, jota ei ole säädetty kunnan tehtäväksi tai jota ei ole tarkoituksenmukaista järjestää perusterveydenhuollossa, kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että asianomaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Henkilö on ohjattava tarpeen mukaan sairaanhoitopiirin, sosiaali-, työhallinto- tai opetusviranomaisen taikka Kansaneläkelaitoksen tai muun palvelujen järjestäjän palvelujen piiriin yhteistyössä näitä palveluja järjestävien tahojen kanssa. Palvelujen yhteensovittaminen muiden kuntoutusta antavien tahojen kanssa määritellään potilaan yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lain 34§:n mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on tällä hetkellä kuntien vastuulla oleva dokumentti, jossa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista sekä terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Lisäksi siinä on tarpeen kuvata järjestämisen toteuttamiseen tarvittavasta yhteistyöstä mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä muiden toimijoiden kesken.
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Lain tarkoitus on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisesti. 

 

Saavutettavuus

Olemme pyrkineet tekemään koulutuksesta mahdollisimman saavutettavan. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat osallistua koulutukseen itsenäisesti. Saavutettava koulutus tarkoittaa tässä yhteydessä tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.

Kuvattu saavutettavan sisällön kolme keskeistä osa-aluetta: teknisesti virheetön toteutus, ymmärrettävä sisältö sekä selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä.

​​​​​Kuva 2. Saavutettavan digipalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida kolme osa-aluetta. Lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/#saavutettavuus-on-verkkomaailman-esteettomyytta.

Anna palautetta

Voit antaa palautetta tästä koulutuksesta alla olevan linkin kautta. Palaute voi liittyä koulutuksen sisältöön tai tekniseen toteutukseen.

Anna palautetta tämän linkin kautta.

Palautetta kerätään 1.9.2025 saakka. Kiitos palautteestasi!

Avainsanat

Työhyvinvointi ja työkyky