Työkyvyn tuki -koulutus

Työkyvyn tuki -koulutus kehitettiin hallituksen Työkykyohjelmassa. Alta löydät avoimen verkkomateriaalin heti opiskeltavaksesi ilman ilmoittautumista. Jos opiskelet mobiililaitteella, pääset navigoimaan osioiden välillä klikkaamalla ylhäältä niiden linkeistä.
Työkykyohjelman bannerikuva

Tervetuloa opiskelemaan

Mitä?

Tämä Työkyvyn tuki -koulutus oli osa Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa, jota toteutettiin vuosina 2019–2023. Työkykyohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Kenelle?

Koulutus soveltuu hyvin kaikille työkyvyn ja työllistymisen tuen parissa työskenteleville, aiheesta kiinnostuneille ja alan opiskelijoille. Koulutus soveltuu hyvin myös hyvinvointialueilla työskenteleville ammattilaisille.

Tavoitteet

Työkyvyn tuki -koulutuksen tavoitteena on lisätä ammattilaisten tietoja työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta ja auttaa heitä soveltamaan oppimaansa työssään. Lisäksi koulutus antaa ammattilaisille valmiuksia tehdä monialaista ja moniammatillista työtä erilaisissa verkostoissa asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. 

Koulutus perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppijat rakentavat eli konstruoivat sen itse uudelleen.

Koulutuksen sisältö

Verkkoaineisto koostuu seitsemästä osiosta:

  1. Asiakasosallisuus
  2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi
  3. Työkyvyn tuen suunnitelma
  4. Työkyvyn tuen keinot
  5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö
  6. Palvelujen koordinointi
  7. Hyvät käytännöt ja toimintamallit

Verkko-oppimisaineistossa on tekstin lisäksi videoita, podcasteja ja kuhunkin osioon liittyvä oppimistehtävä.

Verkkoaineiston laajuus on 54 tuntia eli 2 opintopistettä.

Sanasto-sivulla pääset tutustumaan koulutuksen keskeisiin käsitteisiin.

Kun suoritat koulutuksen lopuksi tentin, saat koulutuksesta myös todistuksen.

Koulutuksen seitsemän osiota sekä läpileikkaavat elementit: Käsitteet, lainsäädäntö, tutkimustieto, käytännön toimintamallit, verkkoaineisto, tehtäväkirja ja lopputentti.

Kuva 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen rakenne ja sisältö.

Koulutusaineiston kehittäminen

Koulutusaineiston sisältö ja materiaali tuotettiin yhteiskehittämällä. Valtakunnallisessa työpajassa laaja asiantuntijaverkosto ja kokemusasiantuntijat kertoivat, mitä työkyvyn tuen koulutuksen pitäisi sisältää. Työpajan tuotoksissa korostui erityisesti asiakasosallisuus, monialainen yhteistyö, palvelutarpeen tunnistaminen, oikea-aikaiset työkyvyn tuen keinot, verkostotyö ja palveluiden koordinointi.

Osallistujat toivoivat monipuolista koulutusaineistoa. Aineistoon toivottiin tekstien lisäksi videoita, podcasteja, blogeja, artikkeleita, prosessikaavioita, toimintamalleja ja tapauskuvauksia.

Koulutuksen ensimmäinen versio pilotoitiin seitsemässä koulutuksessa vuonna 2021. Koulutuksiin osallistui yhteensä 223 ammattilaista, jotka työskentelivät Työkykyohjelman rahoittamissa kehittämishankkeissa tai olivat hankkeiden yhteistyötahojen edustajia esimerkiksi Kelasta, TE-palveluista, kuntoutuksen palveluntuottajilta ja järjestöistä.

Koulutus arvioitiin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Osallistujat täyttivät alkukyselyn ennen koulutusta. Loppukysely tehtiin koulutuksen jälkeen ja viivästetty kysely kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Lisäksi ammattilaisten asiakkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ammattilaisten osaamisesta ja asiakkaan kohtaamisesta. Saatua arviointitietoa hyödynnettiin koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

Lue halutessasi lisää: 

Henriksson M, Unkila K, Hirvonen M, Nevala N. Monialaisen yhteistyön kehittyminen työkyvyn tukemisessa. Kuntoutus 2024;47(1):38-44. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144681 

Nevala N, Unkila K, Rivinoja T, Henriksson M, Vastamäki J. Työkyvyn tuki -koulutus rakentaa yhteistä osaamista. Työterveyslääkäri 2022;39(3):50-53. Saatavilla osoitteessa: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/tyt/article/ttl02095?toc=1117366

Lääkäri työkykyä tukemassa | Työterveyslaitos

Työkyvyn tuen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa -koulutus | Työterveyslaitos

Saavutettavuus

Olemme pyrkineet tekemään koulutuksesta mahdollisimman saavutettavan. Kun saavutettavuus on huomioitu mahdollisimman hyvin, erilaiset ihmiset voivat osallistua koulutukseen itsenäisesti. Saavutettava koulutus tarkoittaa tässä yhteydessä tekniikkaa, helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä.

Kuvattu saavutettavan sisällön kolme keskeistä osa-aluetta: teknisesti virheetön toteutus, ymmärrettävä sisältö sekä selkeä ja hahmotettava käyttöliittymä.

​​​​​Kuva 2. Saavutettavan digipalvelun suunnittelussa ja toteutuksessa pitää huomioida kolme osa-aluetta. Lähde: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/#saavutettavuus-on-verkkomaailman-esteettomyytta.

Materiaaliin viittaaminen

Koulutuksen materiaaleja saa käyttää vapaasti. Käytettäessä tulee aina mainita lähde: Työkyvyn tuki -koulutus, Työterveyslaitos 2022.

Tekijät

Työkyvyn tuki -koulutuksen ovat kehittäneet:

  • Nina Nevala, LitT, dosentti, AmO, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos
  • Kirsi Unkila, YTL, sosiaalityöntekijä, työkykykoordinaattori, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Jussi Niemelä, KM, KTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Janita Julkunen, tradenomi, Työterveyslaitos
  • Telma Rivinoja, KM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Kimmo Tarvainen, LL, ylilääkäri, sosiaali- ja terveysministeriö
  • Kirsi Lappalainen, TtT, AmO, työterveyshoitaja, tuotepäällikkö, Työterveyslaitos
  • Mikko Henriksson, VTM, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Työterveyslaitos
  • Maria Hirvonen, YTM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Liisi Räikkönen, YTM, koordinaattori, Työterveyslaitos
  • Leini Sinervo, VTM, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Elina Weiste, VTT, dosentti, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos
  • Pirita Männikkö, VTM, asiantuntija, Työterveyslaitos
  • Pekka Laine, FM, KM, LuK, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
  • Satu Lehtinen, FM, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
  • Jaana Vastamäki, YTT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

Graafinen ilme: Mika Kautto, Source Creative Oy.

Sanasto

Monialainen ja moniammatillinen työ edellyttää, että ammattilaisilla on yhteinen kieli ja käsitteet. Tässä koulutuksessa käytämme Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanastoa (Sotete-sanasto). Voit ladata koko sanaston itsellesi alta. Sanastosta löytyy myös käsitekaaviot, jotka kuvaavat käsitteiden välisiä suhteita.

Lisäksi voit tutustua THL:n uuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sivustoon.



Tarkastele tämän koulutuksen keskeisimpiä käsitteitä seuraavasta listauksesta klikkaamalla käsitteitä ja lukemalla avautuva kuvaus.

Lainsäädäntö

Seuraavassa on kuvattu koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö.

Taulukko 1. Työkyvyn tuki -koulutuksen osioihin liittyvät keskeiset lait ja niiden sisältö

Osio 1. Asiakasosallisuus

Perustuslaki (731/1999) Lain 2§:n mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon (14§).
Kuntalaki 410/2015 Lain II osa demokratia ja vaikuttaminen
Laki hyvinvointialueesta   611/2021 Lain II osa demokratia ja vaikuttaminen sekä Luku 7 §41
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä ja oikeutta saada tietoa omaa hoitoaan koskevan päätöksenteon pohjaksi. Laki edellyttää myös järjestämään ohjausta, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Lain tarkoituksena on vähentää eriarvoisuutta, edistää osallisuutta ja asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Useassa lain kohdassa mainitaan asiakkaan tarpeiden ja toivomusten huomioiminen. 
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laissa on määritelty potilaan oikeudet hoitoon pääsyyn, suunnitelmaan perustuvaan hoitoon ja kuntoutukseen, itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Lain perusteella potilaan osallistuminen kohdentuu hänen omaan hoitoonsa.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun.

Osio 2. Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä  380/2023 37 § Työnhakijan palvelutarpeen arvioiminen
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 4 § Monialainen palvelutarpeen arviointi
Vammaispalvelulaki 675/2023 Laki (3a§) Palvelutarpeen selvittäminen
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 36 § Palvelutarpeen arviointi
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 51§ - §53a hoidon tarpeen arviointi liittyen perusterveydenhuoltoon, suun terveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon ja sosiaalihuollon tarpeen arviointi.
Laki kotoutumisen edistämisestä 681/2023 14 § Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi
Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Luku 12 §6 Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve tietyin määräajoin.

Osio 3. Työkyvyn tuen suunnitelma

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 4 a § Tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023 4 Luku §38 Työllistymissuunnitelma
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 4 § Monialainen työllistymissuunnitelma
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 39§ Asiakassuunnitelma
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 7 § Palvelu- ja hoitosuunnitelma
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Luku 2 Aktivointisuunnitelma
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 981/2008 3a§ Palvelusuunnitelma

Osio 4. Työkyvyn ja työllistymisen tuen keinot ja etuudet 

Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 916/2012

1 Luku 4 § Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen

2 Luku 7 § Työllistymissuunnitelman sisältö

4 Luku Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, sekä valmennus ja kokeilu

5 Luku Työvoimakoulutus

6 Luku Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu

7 Luku Palkkatuki

10 Luku 3 § Työolosuhteiden järjestelytuki

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

2 Luku 6 § Neuvonta ja ohjaus

3 Luku 17 § Sosiaalinen kuntoutus

Työttömyysturvalaki 1290/2002

2 Luku Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

10 Luku Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset

Vammaispalvelulaki 675/2023 9 § Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua: 1) päivittäisissä toimissa, 2) työssä ja opiskelussa, tai 3) vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa tai yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 1384/2021 Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa työllistymissuunnitelmassa
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 2 § Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005

1 Luku 3 § Etuudet ja korvaukset

2 Luku Kuntoutus

2 Luku 8 § Apuvälineet ammatillisena kuntoutuksena

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014

2 Luku 7 § Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

3 Luku 15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi

3 Luku 17 § Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto

Työturvallisuuslaki 738/2002 Lain 12§:n mukaan työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä.

Työterveyshuoltolaki 1383/2001  1383/2001

 

2 Luku Työnantajan yleiset velvollisuudet

Osio 5. Palvelujärjestelmä ja yhteistyö

Osio 6. Palvelujen koordinointi

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 39 § Asiakassuunnitelma       41 § Monialainen yhteistyö
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 2 § Työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli
Valtioneuvoston asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä 708/2013

1 § Työterveysyhteistyö           

2 § Työterveyshuollon ja terveydenhuollon yhteistyö   

8 § Työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen

Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 § Työterveyshuollon sisältö, kohta 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010

2 § Lain tarkoitus

8 a § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset

30 § Yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen

32 § Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö

33 § Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö

Vammaispalvelulaki 675/2023

1 § Lain tarkoitus

16 § Vaativa moniammatillinen tuki

17 § Vaativan moniammatillisen tuen toteuttaminen

28 § Liikkumisen tuki

 

Anna palautetta

Voit antaa palautetta tästä koulutuksesta alla olevan linkin kautta. Palaute voi liittyä koulutuksen sisältöön tai tekniseen toteutukseen.

Anna palautetta tämän linkin kautta.

Palautetta kerätään 1.9.2025 saakka. Kiitos palautteestasi!

Avainsanat

Työhyvinvointi ja työkyky