”No koskas te lapsia teette?”

”Kyllä sinä sitten ymmärrät, kun sinulla on lapsia.” ”Lakatkaa yrittämästä, niin tulet raskaaksi.” Tällaiset kommentit ja neuvot loukkaavat työkaveria, joka on tahattomasti lapseton.
-

Marja Sarkkinen

Lapsettomuushoidoissa oleva ihminen ei tahallaan ole hankala, järjestä itselleen poissaoloja ja tunnekuohuja. Hän on pitkälti muiden aikataulujen armoilla, voi olla henkisesti rikki eikä tarvitse hyväntahtoisiakaan neuvoja eikä vinkkejä."

Tämä on yksi niistä viesteistä, jotka tahattomasti lapsettomat haluavat välittää esimiehilleen ja työkavereilleen.

Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry tekivät yhteistyössä pienen nettikyselyn tahattomasta lapsettomuudesta ja työstä. Sitä jaettiin yhdistyksen Facebook-sivulla ja –ryhmissä. Neljässä päivässä saatiin yli 70 vastausta.

"Tämä kertoo siitä, että aihe on monelle ajankohtainen ja että työelämässä todella on haasteita", sanoo Simpukka ry: n toiminnanjohtaja Anne Lindfors.

Arvioiden mukaan lähes joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta kohtaa lapsettomuuden eli sen, että toivottu raskaus ei ala vuoden kuluessa.

Kertoako vai pysyäkö hiljaa?

Osa kyselyyn vastanneista pitää tahatonta lapsettomuutta ja lapsettomuushoitoja niin henkilökohtaisena asiana, etteivät he halua puhua siitä töissä: "Asia ei mielestäni kuulu työnantajalleni tai työkavereilleni niin kauan kuin hoidot ja lapsettomuus eivät häiritse työtäni."

Kertomatta jättämistä perusteltiin sillä, että siten välttyy onnistumisen paineilta, lisäkysymyksiltä sekä työkavereiden säälin tai järkytyksen kohtaamiselta. Jotkut haluavat säilyttää työpaikkansa "lepopaikkana", jossa asiaa ei tarvitse puida. Yksi syy varovaisuuteen on työn määräaikaisuus:

"Teen keikkatyötä ja sijaisuuksia. Jos kertoisin toiveestani tulla raskaaksi, voisi olla vaikeampi saada ainakaan pidempiä sijaisuuksia tai vakituista työsuhdetta."

Monet olivat kertoneet hedelmöityshoidoistaan esimiehelle. Muuten olisi ollut vaikea selittää poissaoloja, tarvetta vaihtaa työvuoroa tai sitä, että joutuu jäämään pois palaverista tai peruuttamaan työmatkan.

"Olen kertonut lähimmille työkavereilleni ja pomolleni, jotta he tietävät syyn poissaoloihini ja mahdollisiin mielialanvaihteluihini."

”Sinähän voit olla töissä jouluna!”

Tahattomasti lapsettomat ovat kuulleet työpaikallaan kommentteja, jotka tuntuvat pahalta. Niiden arveltiin kuitenkin johtuvan paljolti ajattelemattomuudesta ja tietämättömyydestä.

Nämä kommentit loukkaavat:

  • Helppoahan sinun on, kun ei ole lapsia.
  • Kyllä sinäkin sitten ymmärrät, kun sinulla on lapsia.
  • No koskas te lapsia teette?
  • Kyllä kannattaisi tuossa iässä jo tehdä lapsia. Kohta olet liian vanha.
  • Lakatkaa yrittämästä, niin tulet raskaaksi.
  • Minunkin serkkuni / tuttuni / kummin kaimani oli samassa tilanteessa.
  • Ainahan voitte adoptoida.
  • Hankkikaa sijaislapsi.
  • Sinähän voit jäädä ylitöihin / olla töissä jouluna, kun sinulla ei ole lapsia.

Erään naisen esimies oli haastatellut työnhakijoita ja tokaissut 40-vuotiaan hakijan poistuttua: "Mä luulen, että tää on seksuaalisesti poikkeava, kun sillä ei ole lapsia."

"Kommentti oli todella monella tasolla asiaton. Se loukkasi myös minua, koska olen lähellä neljääkymppiä oleva lapseton nainen."

Lapsipuheet ja vauvavierailut ahdistavat

Jos työyhteisön keskustelut pyörivät raskaana olemisen, synnytysten ja lapsien ympärillä, lapseton voi tuntea olevansa ulkopuolinen. Lasten kuvien esittelyt ja kollegojen vauvavierailut ottavat koville, jos itse on taas kerran tehnyt negatiivisen raskaustestin.

"Totta kai onnen näkeminen tuoreiden vanhempien kasvoilla nostaa oman tuskani esiin. Se ei kuitenkaan ole heidän vikansa, enkä koe, että minulla olisi oikeutta rajoittaa vierailuja tai keskusteluja. Yritän selviytyä tilanteista niin, etten loukkaa muita eikä itsestäni tunnu liian pahalta. Hymyilen ja onnittelen niin avoimesti kuin pystyn ja jättäydyn sitten taka-alalle."

"Jos tunnen tilanteen vaikeaksi itselleni, häivyn kahvihuoneesta työn ääreen. Kun mieliala on maassa, tulee paettua vessaan itkemään. Siellä sitten yrittää kasata itsensä ja olla näyttämättä tunteitaan työkavereille."

Toisaalta sekin satuttaa, että muut kovasti varovat sanomisiaan tai vaihtavat puheenaihetta lapsettoman tullessa paikalle. Joku kuvasi tätä vaikenemisen muuriksi.

"Raskauksien salaaminen pelkästään minulta on loukannut eniten. Kukaan ei siis ole uskaltanut kertoa minulle."

Töihin halutaan yltiösuorittaja

Hedelmöityshoitojen ja työn yhdistäminen oli tuottanut vaikeuksia esimerkiksi matkatyötä tekeville. Myös työhaastattelut ja TE-toimiston kanssa asioiminen mietityttävät: kannattaako omasta tilanteesta kertoa?

”Työelämässä ja työnhaussa on jotenkin ylikorostunut tarve olla yltiösuorittaja, jolla kaikki asiat ovat ok. Lapsettomuushoidoissa olevana koen tämän paineen joustaa ja tehdä ylitöitä hankalaksi. Mielelläni varaisin aikaa levähtämiseenkin.”

”Olen rehellinen ihminen. En halua antaa työhaastattelussa mielikuvaa, että vastaan epämääräisesti kysymyksiin.”

”Toivoisin, että TE-toimistossa huomioitaisiin elämäntilanne. Silloin ei olisi painetta ottaa vastaan töitä, jotka estäisivät hoidot. Ei edes tarjottaisi esimerkiksi matkatyötä, erittäin stressaavaa työtä tai sellaista työtä, joka aiheuttaisi vaaraa sikiölle.”

Hienotunteisuus on hyvä linja

Millaista suhtautumista tahattomasti lapsettomat sitten toivovat työyhteisöltään? Esimieheltä toivotaan ymmärtäväisyyttä, joustavuutta työaikojen kanssa ja sitä, ettei työntekijän henkilökohtaisia asioita levitellä. Nämä asiat nousivat esiin useissa vastauksissa:

  • Älä kysy uudeltakaan kollegalta, onko hänellä lapsia.
  • Sitä, että jollakulla ei ole lapsia, ei tarvitse kommentoida mitenkään.
  • Muista, että ”perhe” tarkoittaa muutakin kuin lapsiperhettä.
  • Anna työkaverin ottaa lapsettomuus puheeksi itse, jos hän niin haluaa.
  • Älä utele hedelmöityshoitojen etenemisestä.
  • Älä voivottele äläkä säälittele.
  • Suhtaudu hienotunteisesti ja neutraalisti.
  • Älä jakele neuvoja.
  • Juttele töissä muustakin kuin lapsista.

Sanaton, lämmin ymmärrys kannattelee

Parhaimmillaan työ auttaa unohtamaan murheet edes hetkeksi. Se tuo turvallisuutta, sisältöä ja merkitystä elämään, joka muuten on myllerryksessä. Hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan:

”Teen todella mielekästä työtä, ja meillä on työyhteisössä hyvä henki. Luulen, että olisin kärsinyt hoidoista paljon enemmän, jos olisin joutunut olemaan yksin kotona.”

”Sureminen on ollut hyväksyttävää, ja minua kohtaan ollaan oltu huomaavaisia. Elämäntilanteeni on siis huomioitu. Se on minusta erittäin arvostavaa työntekijää kohtaan.”

”Työkaverini ovat myötäeläneet ja kuunnelleet minua. Ja jos olen ollut töissä tavallista tehottomampi, työkaverini ovat tehneet puolestani. Pomoni on myös ollut empaattinen, koska hän on itse kokenut tahattoman lapsettomuuden.”

”Esimies sanoi, että mikäli hoidot tuntuvat joskus rankoilta, voin aivan hyvin jäädä loppupäiväksi kotiin vain ilmoittamalla hänelle. Tämä merkitsi minulle todella paljon.”

”Sanaton, lämmin ymmärrys on helpottanut töihin menoa vaikeissa tilanteissa.”  

Jaa sisältö somessa!