“Pidän useita parin päivän minilomia” – yrittäjien vinkit lomailuun

Osallistu

Lomalla sekä keho että mieli elpyvät ja ihminen palautuu työstä. Loma on tärkeää myös yrittäjille. Kysyimme yrittäjiltä itseltään, miten he onnistuvat loman järjestämisessä.

Lomailen pitkät viikonloput, koko kesän. Saan monta ‘ekaa lomapäivää’, eikä koskaan harmita lomalta paluu.”

”Kun on tottunut tiiviiseen työtahtiin, lyhytkin vapaa tuntuu pitkältä ja rentouttavalta. Esimerkiksi kolmen päivän viikonloppu tuntuu pidemmältäkin lomalta, ja uusi viikko lähtee hyvin käyntiin kun akut on ladattu.”

”En pidä pitkää lomaa, mutta sen sijaan useita parin päivän minilomia. Silloin lähden aina pidemmälle, etteivät työasiat vaivaa mieltä. Yhden yön Tallinnan-reissukin on hyvä irtiotto, kun osaa nauttia toisen kattamasta aamupalasta, hyvästä hotellisängystä ja ihanasta illallisesta.”

”Pidän lomaa pienissä pätkissä niin, että kalenterissa vilahtelee lomapäiviä, kun sitä selaa.”

Pitkät viikonloput, pätkälomat, vapaapäivät siellä täällä… Yllä olevat lainaukset ovat pienestä yrittäjäkyselystä, joka tehtiin Työterveyslaitoksen Yritykset kuntoon! -kampanjassa. Yrittäjien ajatuksia kysyttiin muun muassa lomalle jäämisestä. Yllättävän moni kertoi lomailevansa lyhyissä jaksoissa.

Onko pätkälomailusta hyötyä?

Pätkälomailu kuulostaa järkevältä, mutta onko siitä hyötyä? Työterveyslaitoksen asiantuntijat yleensä suosittelevat 2–3 viikon lomaa, sillä tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua.

Tutkija Nina Nevanperä, joka toimii valmentajana Työterveyslaitoksen Virtaa palautumisesta -verkkovalmennuksessa, toki suosittelee yrittäjillekin edes yhtä pidempää lomajaksoa vuodessa. Hän silti ymmärtää yrittäjien haasteet.

”Jos pidempi lomajakso on yrittäjän työn luonteen vuoksi mahdoton pitää, on entistä tärkeämpää huolehtia palautumisesta päivittäin ja pitää riittävästi vapaapäiviä”, hän sanoo.

”Ja se on hyvä vinkki, että lähtee vaikka reissuun, vähän kauemmas työn ääreltä. Silloin pääsee helpommin irti työajatuksista.”

Raivaa kalenteriin tilaa lomalle

Niin, yrittäjiä ei voi niputtaa samaan kategoriaan. Esimerkiksi osalla yrittäjistä sesongit määrittelevät sen, milloin loma on ylipäätään mahdollinen. Eräs baariyrittäjä kertoi kyselyssä, että vain jouluviikko ja juhannus ovat hänen loma-aikaansa. Yrittäjä vakuutti jaksavansa, koska ”asiakkaiden kiitos antaa voimaa”.

Joillekin yrittäjille loma puolestaan määräytyy sen mukaan, miten asiakkaat lomailevat. Monien on kuitenkin itse osattava rajata työaikaansa ja huolehdittava palauttavasta lomasta. Yrittäjäkyselyssä ilahduttavan moni kertoi raivaavansa itse kalenteriin pitkän loman:

”Hallittu lomalle jääminen on osa koko vuoden suunnitelmaa. Kun asiat on hyvin suunniteltu, hommat jakautuvat tasaisesti koko vuodelle, eikä tule paniikkia.”

”Loma vaatii suunnittelua puoli vuotta – vuosi ennen lomaa. Kalenteri on muokattava suunnitelman mukaan. Päätöksessä on pysyttävä tiukasti. Jos ja kun asiakkaat tarvitsevat palvelujamme aivan välttämättä juuri suunnitellun loman aikana, on uskallettava sanoa, että kalenterissa ei ole vapaata juuri siinä kohtaa. Jos ei ole mahdollista palkata sijaista, puhelinvastaajaan ja sähköpostiin on hyvä suunnitella hyvä viesti, joka takaa, että saa olla rauhassa lomalla. Puhelin kannattaa pitää kiinni tai äänettömällä mahdollisimman paljon. Kaikki tämä vaatii rohkeutta.”

Nina Nevanperän mielestä lomien suunnittelu etukäteen kuulostaa hyvältä. Kun loman ja työt suunnittelee ennalta ja laittaa kalenteriin, loma tulee myös pidettyä.

Opiskelu voi olla palauttavaa

Toisaalta yrittäjien vastauksista huomaa, että moni ei täysin pääse työasioita pakoon lomallakaan. Usein myös itsen ja työn kehittämiseen löytyy aikaa vasta lomalla:

”Yrittäjänä sijaiseni on luotettava tuttu, joka tuntee yrityksen ja koko sen toimintaan liittyvän kirjon. Täysin irti en pääse. Usein tulee kysymyksiä ja varmistuksia tai muuta infoa kokonaistilanteesta.”

”Minun on helppo jäädä kesälomalle, sillä alallani asiakkaat jäävät myös itse lomille. Joitakin satunnaisia työtehtäviä ja muun muassa kirjallisuuteen perehtymistä teen kesän aikana.”

”Jos lomalla päättää tehdä jotain työhön liittyvää, sen täytyy tulla puhtaasti omasta tahdosta ja innostuksesta. Yleensä se on jokin uuden taidon opettelu tai perehtyminen tutkimuksiin, joita ei ehtinyt vuoden aikana lukea.”

Tutkija Nina Nevanperä pitää tärkeänä, että tällaisessakin tilanteessa yrittäjällä pysyy kontrollin tunne omasta ajankäytöstä.

”Jos töitä on loman aikana pakko hoitaa, kannattaa suunnitella työhetket jo valmiiksi, ettei ole koko ajan saavutettavissa tai mieti työasioita jatkuvasti lomallakin.”

Nevanperän mukaan uuden taidon opiskelu voi olla myös palauttavaa. Jos opiskelu on kuitenkin liian samankaltaista kuin työ, se ei välttämättä ole palauttavaa.

Hyvinvointia vuoden jokaisena päivänä

Työstä palautumisesta puhuttaessa usein painotetaan vapaa-aikaa ja lomia, mutta palautumisesta huolehtiminen arjessa on ehkä jopa tärkeämpää.

”Pidä taukoja, syö työpäivän aikana, pyri huolehtimaan kohtuullisesta työmäärästä ja löytämään aikaa ja mahdollisuuksia itsestä huolehtimiseen sekä siihen, että irrottaudut työstä myös ajatuksissa”, neuvoo Nina Nevanperä.

”Tilapäinen kiire ei haittaa, jos vastapainona on rauhallisempia hetkiä.”

Onneksi moni yrittäjä on kyselyn perusteella hoksannut työhyvinvoinnin ja palautumisen kokonaisuuden:

”Hallittu lomalle jääminen onnistuu siten, että panostan hyvinvointiini vuoden jokaisena päivänä. Riittävä yöuni, sopiva liikunta ja hyvä ruokavalio luovat perustan. Yrittäjänä täytyy erityisesti muistaa säädellä innostumista ja työstä irrottautumista.”

”Lomalle jäänti vaatii pitkän tähtäimen suunnitelmia. Pitää ajoittaa työt oikein. Päivittäisestä hyvinvoinnista pidän huolen päivätorkkuja ottaen. Yrittäjänä, itse itseni pomona, tämä on mahdollista. Työstä palautuminen vaatii itsekuria, ja viikonloput ovat palautumisen aikaa. Silloin lauletaan karaokea kotosalla. Se on hyvää vastapainoa työlle!”

Kaikkien lomalle jäävien on hyvä muistaa suunnitella myös lomalta paluu.

”Hallittu kesälomalle jääminen edellyttää myös “toiminnan välitilinpäätöstä” muun operatiivisen johdon kanssa. Käymme ennen lomille jäämistä läpi kuluneen vuoden onnistumiset, kehitystarpeet sekä tavoitteet loppuvuodeksi. Synkataan kalenterit ja toimintasuunnitelma, jotta tiedetään mistä aloitetaan heti lomien loputtua.”

Sinikka Tierna @TiernaSi

Yrittäjä, ota työstä palautuminen osaksi arkea ja tule mukaan 1.10.2019 aloittavaan Virtaa palautumisesta -verkkovalmennuksen yrittäjäryhmään!

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Työn muokkaus tarkoittaa työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. Se on yksi keino, joka mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvistä rajoitteista huolimatta. Samalla varmistetaan, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä työtä.

”Työn muokkausta voi tarvita meistä kuka vain ja missä tahansa työuran vaiheessa”, sanoo vanhempi tutkija Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.

Kysyimme Nevalalta ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijalta Pauliina Mattila-Holapalta, mistä työn muokkauksessa on kysymys.

1. Miksi työn muokkaus on nyt pinnalla?

Kiinnostus työn muokkausta kohtaan liittyy osittain siihen, että työllisyysastetta halutaan nostaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien osaaminen ja olemassa oleva työkyky tarvitaan yhteiskunnan ja yritysten käyttöön.

Osatyökykyisten ja vammaisten nykyistä parempi työllistyminen ja mahdollisuus jatkaa työelämässä pitää turvata. Suomi myös ikääntyy kovaa vauhtia, ja ikääntyessä toimintakyky vähitellen heikentyy.

Tarvitaan monenlaisia keinoja ja palveluja, jotta jokainen halukas voi olla mukana työelämässä omien edellytystensä mukaan.

2. Millaisissa tilanteissa työtä voi muokata?

Työtä voi muokata työuran kaikissa vaiheissa – rekrytoinnista alkaen. Jo työnhaun yhteydessä saattaa tulla esiin, että työnhakijalla on käytössään apuvälineitä tai hän tarvitsee joissakin tehtävissä toisen apua.

3. Mitä hyötyä työntekijälle on työn muokkaamisesta?

Työn muokkaus voi auttaa pääsemään työhön tai jatkamaan työssä, vaikka työkyky olisi heikentynyt. Työntekijä pystyy hyödyntämään osaamistaan ja kehittämään ammattitaitoaan. Näin työura jatkuu, eikä siihen tule katkoksia. Hänen ei tarvitse jäädä sairauslomalle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle. Taloudellinen tilanne on työssä ollessa parempi, ja myös eläketulot karttuvat.

Työelämässä oleminen tukee terveyttä, ja työssä voi myös kuntoutua. Työ antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään, saada palautetta ja nauttia oman työnsä tuloksista.

4. Mitä hyötyä työnantajalle on työn muokkaamisesta?

Työn muokkauksen ansiosta työnantaja voi rekrytoida tai pitää osaavan työntekijän, joka on sitoutunut työhönsä ja tekee yritykselle tulosta. Työntekijän ei tarvitse jäädä sairauslomalle, eikä hänelle välttämättä tarvitse palkata sijaista.

Muutokset työelämässä ovat nopeita. Muokattua työtä tekevä työntekijä pysyy kärryillä työssä tapahtuvista muutoksista ja voi tehdä voimavarojaan vastaavaa työtä.

Työnantajalle työn muokkaus on edullisempaa kuin työntekijän sairauspoissaolot. Asteittainen paluu sairauspoissaolon jälkeen tukee työhön paluun onnistumista.

5. Millä tavoin työtä voi muokata?

Tyypillisiä työn muokkauksen keinoja ovat työaikajärjestelyt, työn organisoinnin ratkaisut, työympäristön muutokset, teknologiaratkaisut ja apuvälineet, avun saaminen työssä ja työmatkojen kulkemisen ratkaisut.

Joillakin työpaikoilla on jo etukäteen suunniteltu, miten työn muokkauksen kanssa toimitaan. Työpaikalla on voitu miettiä sellaisia kevyempiä tehtäviä, joihin työntekijä tarvittaessa siirtyy määräajaksi.

6. Miten työtä voi muokata, kun työntekijällä on liikuntavamma?

Työntekijän liikuntavamma tai tuki- ja liikuntaelinsairaus voi edellyttää työjärjestelyjä, esimerkiksi joidenkin työtehtävien rajaamista pois tai parityöskentelyä.

Työympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää. Esteettömyys voi tarkoittaa, että työpaikalla on mahdollista käyttää hissejä, säädettäviä työpisteitä tai omaa merkittyä autopaikkaa. Joskus työntekijä voi tarvita apua jossain työtehtävässä.

Työpaikalla käytössä olevat työaikajoustot ja etätyömahdollisuus vähentävät työn muokkauksen tarvetta.

7. Miten työtä voi muokata, kun työntekijällä on mielenterveysongelmia?

Olennaista on tunnistaa ne työtehtävät tai tilanteet, jotka sairauden vuoksi aiheuttavat kuormitusta. Ne liittyvät usein vuorovaikutukseen tai tiedonkäsittelyn ja tarkkaavaisuuden vaatimuksiin.

Keinoja voivat olla esimerkiksi parityöskentely, työn jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin esimiehen tai työkaverin avulla ja ylimääräiset tauot.

Aina työssä ei ole tiettyjä kuormittavia tilanteita, vaan työntekijä hyötyy työajan lyhentämisestä tai työtehtävien määrän vähentämisestä. Työterveyshuollon asiantuntemus auttaa arvioimaan, millaisista muokkauksista olisi hyötyä.

Useimmista mielenterveyden häiriöistä toivutaan, mutta toimintakyky palautuu vähitellen. Asteittainen työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen on usein toimiva ratkaisu.

8. Miten työn muokkaus vaikuttaa työyhteisöön?

Kun yhden työtä muokataan, muidenkin työ voi muuttua. Esimies joutuu pohtimaan, jakautuvatko työt oikeudenmukaisesti ja miten viestiä muutoksesta.

Joissakin tapauksissa työ on osaltaan vaikuttanut työntekijän sairastumiseen. Taustalla on voinut olla esimerkiksi liiallista kuormitusta. Silloin yksilön työn muokkaaminen ei riitä, vaan työpaikalla tarvitaan laajempia muutoksia tilanteen parantamiseksi. Niistä hyötyy koko työyhteisö.

9. Onko työnantajalla velvollisuus muokata työtä?

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että työnantaja tekee kohtuulliset mukautukset. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa kaikkien työntekijöiden terveellisistä ja turvallisista työoloista.

Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon tehtävänä on vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Työn muokkaus mainitaan yhtenä työhön paluun tukikeinona myös uudessa Käypä hoito -suosituksessa, joka koskee sairauspoissaolon tarpeen arviointia.

10. Saako työn muokkaukseen rahallista tukea?

Työn muokkaukseen on mahdollista saada rahallista tukea tai tarvittavia palveluja. Työn muokkaus ei välttämättä aiheuta kustannuksia työnantajalle.

Työnantaja voi saada TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä voi saada enintään 4000 euroa, jos työhön palkattava tai työssä oleva henkilö tarvitsee järjestelyjä vamman tai sairauden perusteella. Tukea voi saada myös siihen, että toinen työntekijä auttaa toista osan työajastaan.

Työntekijä voi puolestaan saada maksutta työssä tarvitsemiaan apuvälineitä Kelasta, terveydenhuollosta tai ammatillisena kuntoutuksena työeläkeyhtiöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi näkövammaisen henkilön tietokoneen ruudunlukuohjelma tai suurennusnäyttö, jonka hän voi saada Kelasta.

Työmatkojen kulkemiseen työntekijällä on mahdollisuus saada vammaispalvelulain perusteella tukea omasta kunnasta. Tuki on harkinnanvaraista, ja se voi koskea esimerkiksi oman auton muutostöitä tai oikeutta käyttää taksia työmatkoilla.

Työn muokkaus voi tarkoittaa myös Kelan tulkkipalvelua, jolloin kuulo- ja puhevammainen työntekijä voi saada viittomakielen tulkkausta työhönsä. Siitä ei aiheudu kustannuksia työnantajalle.

TE-toimisto voi myöntää työhönvalmentajan palvelua. Silloin työntekijä saa henkilökohtaista tukea työhön perehtymiseen ja työn tekemiseen.

 

Nina Nevala esitteli työn muokkauksen mahdollisuuksia Strateginen työkykyjohtaminen sote-muuoksessa -hankkeen vertaisoppimispäivässä, joka pidettiin Joensuussa syyskuussa 2019. Hanketta johtaa Työterveyslaitos.

Työterveysneuvotteluja käydään nykyisin yhä enemmän. Meillä ei ole käytettävissä yhtenäisiä tilastotietoja käydyistä neuvotteluista, mutta neuvotteluja, joissa on mukana työtekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja, voidaan karkeasti arvioida eri tutkimusten pohjalta käytävän yli 20 000 vuodessa.

Tutkimusten mukaan näissä neuvotteluissa haetaan ensisijaisesti ratkaisuja työssä jatkamiseen tai työhön paluuseen muokkaamalla itse työtä tai sen tekemisen ympäristöä.

Joskus – ja tällä hetkellä on se kuva, että harvoin – tulee vastaan tilanne, ettei työntekijä halua osallistua neuvotteluun. Ennen kieltäytymistä työntekijän kannattaa pyytää perusteluita sille, miksi esimiehen tai työterveyshuollon edustajan näkökulmasta olisi hyvä neuvotella hänen tilanteestaan.

Työntekijä voi kieltäytyä neuvottelusta. Työnantaja ei voi pakottaa häntä osallistumaan siihen. Työnantaja voi velvoittaa työntekijän osallistumaan työkykyarvioon, mutta työterveysneuvotteluun ei vastaavaa osallistumisvelvoitetta ole.

Neuvottelusta kieltäytymisestä ei tulisi seurata mitään vaikutuksia työntekijän kohteluun työpaikalla tai työterveyshuollossa eikä työssä jatkamisen mahdollisuuksiin.

Korostan mielelläni työterveysneuvotteluun valmistautumisen merkitystä kaikille siihen osallistuville. Työntekijän kannattaa pyytää valmisteluun apua työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai esimerkiksi työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijalta – jos tuntuu esimerkiksi siltä, ettei neuvottelusta ole mitään hyötyä.

Työssä jatkamiseen liittyvät pulmat ovat voineet ratketa tai ratkeavat valmistelun yhteydessä, eikä neuvottelua tarvita. Jos taas ratkaisuun tarvitaan työnantajan näkemys ja sopimista työterveyshuollon toimista työkyvyn tukemiseksi, niin neuvottelu voikin olla tarpeen.

Olemme tehneet työterveysneuvotteluun valmistautuville oppimisohjelman Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. Siinä on omat osiot työntekijälle, esimiehelle ja työterveyshuollon edustajille. Ohjelma on avoin ja maksuton, ja se toimii myös älypuhelimessa.

Kurikkalainen Seija Koskela on hyvä esimerkki siitä, että työura voi jatkua sairaudesta ja kivuista huolimatta. Hän on vaihtanut kahdesti työtä Seinäjoen keskussairaalassa – ensin puutarhatyöntekijästä lähetiksi, sitten lähetistä laboratorion työntekijäksi.

2000-luvun alusta alkaen Koskela työskenteli kesäisin sairaalan piha-alueilla. Talvisin hän teki sairaalassa lähetin sijaisuuksia.

Yhtenä kesänä kädet olivat jatkuvasti kipeinä. Koskela ajatteli, että hänen pitää vain kuntoilla enemmän. Syksyllä hän osti kuntopyörän.

”Jalkani alkoivat olla niin kipeät, etten meinannut pystyä polkemaan. Väsymyksenikään ei tuntunut normaalilta.”

Tutkimuksissa selvisi, että Koskelalla on harvinainen, perinnöllinen sidekudossairaus Ehlers-Danlosin syndrooma. Se voi aiheuttaa muun muassa nivelten yliliikkuvuutta ja sijoiltaanmenoja, kroonista kipua sekä lihasten poikkeavaa väsymistä. Toimintakyky saattaa vaihdella päivittäin.

Työtehtävät muokattiin sopiviksi

Puutarhatyöt piti jättää, kun olkapäät alkoivat haravoidessa mennä sijoiltaan. Onneksi sairaalassa avautui lähetin vuorotteluvapaan sijaisuus, ja vuonna 2012 Seija Koskela sai vakituisen paikan lähettinä. Uuden työsuhteen mukana tuli kutsu työhöntulotarkastukseen.

”Työterveyslääkäri kysyi, millainen terveydentilani on. Vastasin, että tähän tämä taitaa nyt tyssätä.”

Lääkäri oli eri mieltä. Koskelan työtehtävät räätälöitiin sen mukaan, mitä hän pystyi tekemään. Painavia taakkoja ei tarvinnut nostaa yksin, ja sairauteen liittyvät rajoitukset otettiin huomioon myös hänen postinjakoreitissään.

Kun lähetit saivat sähköpotkulaudan, Koskela käytti sitä sairaalan käytävillä niin paljon kuin mahdollista. Hän ideoi itsekin työtapoja, jotka auttoivat pärjäämään työssä. Jos hän ei esimerkiksi pystynyt ottamaan sormenpäillään kiinni jostain esineestä, hän teki sen ranteillaan.

Matalalla kynnyksellä keskustelemaan

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työhyvinvointisuunnittelija Marja Mäkiniemi sanoo, että heillä tuetaan työkykyä, ei työkyvyttömyyttä. Varhaisen tuen toimintamallia hyödynnetään, kun työntekijällä on jotain työn tekemiseen liittyvää haastetta.

”Se voi olla mikä tahansa asia, joka haittaa työntekoa – läheinen sairastaa, työvuorot ovat hankalat, oma jaksaminen huolestuttaa, osaamisessa on puutteita tai mieli pahoittuu työyhteisössä.”

Ensimmäinen askel on, että esimies ja työntekijä pitävät varhaisen tuen keskustelun. Toisin sanoen he istuvat alas ja miettivät, mitä tilanteelle voitaisiin tehdä.

Jos kyse on sairaudesta, käynnistetään yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointisuunnittelija tukee ja neuvoo esimiehiä ja työntekijöitä siinä, mitkä keinot auttavat osatyökykyistä jatkamaan työssä.

Mäkiniemi työskentelee sairaanhoitopiirin HR:ssä henkilöstöjohtajan alaisuudessa. Työtä helpottaa paljon se, että hän tuntee sekä esimiesten että työntekijöiden arjen.

U-toimi helpottaa uudelleensijoitusta

Marja Mäkiniemi sanoo, että monet työkykyä tukevat ratkaisut ovat tavallista esimiestyötä eivätkä vaadi suuria järjestelyjä. Tässä on pari esimerkkiä:

Hoitajalla on paha pikkunivelartroosi eli nivelrikko, minkä takia pinsettiote ei onnistu ja lääkkeiden jakaminen on vaikeaa. Voidaan sopia, että hänet vapautetaan siitä tehtävästä. Toisella työntekijällä on migreenitaipumusta ja pitkä työmatka. Siksi hän kokee myöhäiset työvuorot erityisen raskaiksi. Sovitaan, että hänen työvuoronsa päättyvät jo kello 19.

Joskus työkyky heikkenee siinä määrin, ettei nykyisessä työssä pysty jatkamaan. Ratkaisuna voi olla työntekijän uudelleensijoitus. Sitä varten Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on mahdollista perustaa uudelleensijoitustoimi eli U-toimi. Työtehtävät räätälöidään henkilön voimavarojen ja työnantajan tarpeiden mukaan.

Erillistä määrärahaa ei ole. Rahoitustarve huomioidaan toiminta- ja taloussuunnittelussa. U-toimi lakkaa, kun työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin tai eläkkeelle.

”U-toimen vahvuus on siinä, että se on henkilöön sidottu ja ylimääräinen vakanssi. Kenenkään ei esimerkiksi tarvitse pelätä, että U-toimen saanut veisi hänen paikkansa. Tämä vaikuttaa siihen, miten henkilö otetaan vastaan uudessa yksikössä”, Mäkiniemi huomauttaa.

Jalan rasittuminen vei sairauslomalle

Keskussairaalan lähettinä työskennellyt Seija Koskela sai vuosien kuluessa uusia vaivoja. Vuonna 2013 hänen toiseen jalkaansa tuli jatkuva särky, joka ei ole loppunut vieläkään. Kipu tuntuu lonkasta varpaisiin asti, ja välillä varpaat puutuvat.

Askelmittarin mukaan Koskela käveli sairaalan käytävillä 15 000 askelta päivässä. Kipeä jalka alkoi rasittua liikaa, ja keväällä 2019 tuli täydellinen pysähdys:

”En pystynyt enää kävelemään ja totesin, että nyt on pakko mennä lääkäriin. Olin kaksi ja puoli kuukautta sairauslomalla. Välillä kokeilin kolme päivää, onnistuisiko työnteko, mutta siitä ei tullut mitään.”

”Sairauslomalla oleminen oli todella raskasta. Päivät tulivat niin pitkiksi. Työhän tuo rytmin elämään.”

Seuraavaksi Koskela palasi töihin kuukauden osasairausvapaalla. Sen aikana hän tutustui putkipostin käsittelyyn kliinisen kemian laboratoriossa. Asiasta oli sovittu yhdessä työterveyslääkärin, työhyvinvointisuunnittelija Marja Mäkiniemen sekä kahden esimiehen kanssa – toinen oli lähettien esimies logistiikkapalveluista ja toinen laboratorion esimies.

”Töihin on kiva tulla joka aamu”

Kolmen kuukauden työkokeilu kliinisen kemian laboratoriossa alkoi kesälomien jälkeen. Seija Koskela työskenteli ensin 20 tuntia viikossa, ja työaikaa pidennettiin vähitellen. Koska kokeilu sujui hyvin, hän on nykyisin yksi laboratorion kokopäiväisistä työntekijöistä.

Tehtäviin kuuluu muun muassa putkipostilla tulevien näytteiden lajittelua, putkipostikapselien pesua, muilta paikkakunnilta tulevien näytelaatikoiden purkamista ja näytteiden kirjaamista tietokoneelle. Koskela sanoo, että töihin on kiva tulla joka aamu.

”Laboratorio on ihan uusi maailma, ja opin uutta päivittäin. Vaikka joudun olemaan jalkojeni päällä, kävelen kuitenkin yli 10 000 askelta vähemmän kuin postia jakaessani.”

Marja Mäkiniemi sanoo, että tässä työjärjestelyssä voittivat kaikki:

”Kemian yksikkö sai Seijasta erinomaisen työntekijän, ja yhden laboratoriohoitajan työpanos vapautui koulutusta vastaavaan ydintyöhön.”

Kaikki mahdollisuudet käyttöön

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstömäärä on runsaat 3300. Keski-ikä on noin 47 vuotta, ja vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 70 työntekijää.

Kun varhaisen tuen malli vuonna 2008 käynnistettiin, varhaiseläkeperusteiset maksut olivat 850 000 euroa vuodessa. Maksut alkoivat vähentyä, ja ne ovat pysyneet keskimäärin 600 000 eurossa.

”Tehostamalla osatyökykyisten tukea olemme saaneet pidettyä maltillisina varsinkin täydet työkyvyttömyyseläkkeet. Esimerkiksi viime vuonna meillä alkoi yksi täysi työkyvyttömyyseläke ja neljä kuntoutustukea”, Marja Mäkiniemi sanoo.

Hänen mukaansa varhaisen tuen malli ei yksin ratkaise työkykyongelmia:

”Tuomme esiin mahdollisuudet. Kukin päättää itse, tarttuuko niihin. Asioilla on taipumus järjestyä, jos kaikki osapuolet niin haluavat.”

”Kun käyn neuvotteluja työssä jatkamisesta, sanon aina, että tänään keskustellaan sinun asiastasi. Voi olla, että huomenna keskustellaan minun tilanteestani. Otetaan kaikki keinot käyttöön”, Mäkiniemi sanoo.