”Tervetuloa takaisin töihin! Hienoa, että olet taas täällä”

Osallistu

Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä. Sairauslomalta palaavaa työntekijää saattaa jännittää, miten hän pärjää ja miten häneen suhtaudutaan. Tilanne voi olla uusi myös esimiehelle.

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä. Suurin yksittäinen työkyvyttömyysjaksojen syy on masennus. Työhön paluuta voidaan helpottaa muokkaamalla työtä.

”Työn muokkauksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa työn jatkaminen. Työtä muokkaavat työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä”, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet oppaan, jossa esitellään työn muokkauksen keinoja. Niitä ovat esimerkiksi tehtävien pilkkominen pienempiin osiin, siirtyminen väliaikaisesti pois asiakaspalvelutyöstä, taukojen lisääminen ja parityöskentely.

Samat keinot sopivat myös liiallisesti kuormittuneen työntekijän tukemiseen. Parhaassa tapauksessa se ehkäisee tarvetta jäädä sairauslomalle.

Miten työn muokkaus vaikuttaa muihin?

Lähiesimiehellä on tärkeä rooli työn muokkauksen mahdollistajana ja käytännön järjestelyjen tekijänä. Hänen tehtävänään on hahmottaa kokonaistilanne:

Miten yhden henkilön työn muokkaaminen vaikuttaa muiden työhön? Tarvitseeko työyhteisö kokonaisuudessaan tukea? Keiden kaikkien tulee tietää tilanteesta, jotta työntekijän työmäärää ja tehtäviä voidaan hallita?

Esimiehen kannattaa keskustella etukäteen työntekijän kanssa siitä, miten tämä toivoo tilanteesta kerrottavan muille. Ilman lupaa hän ei voi kertoa esimerkiksi poissaolon syytä. Työkavereiden on kuitenkin hyvä tietää, miten he voivat tukea muokkauksen onnistumista.

”Työterveyshuolto tukee lähiesimiestä työn muokkauksen suunnittelussa. Hän voi lisäksi saada tukea esimerkiksi työsuojelupäälliköltä, työkykykoordinaattorilta tai henkilöstöhallinnosta”, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Älä oleta, vaan kysy työntekijältä

Oppaan Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn tiedot ja ohjeet sopivat niin esimiehille, työterveyshuollolle, henkilöstöasiantuntijoille kuin työkavereillekin.

Nämä vinkit ovat esimiehelle, joka ottaa vastaan sairauslomalta palaavan työntekijän:

  1. Tilanne ei vaadi erityisosaamista. Luonnollisuus ja empatia esimiehenä riittävät.
  2. Toivota työntekijä tervetulleeksi ja osoita olevasi ilahtunut hänen paluustaan. ”Tervetuloa takaisin töihin! Minusta on hienoa, että olet taas täällä.”
  3. Älä tee olettamuksia, vaan kysy. ”Millaista sinusta on palata takaisin töihin?”, ”Huolettaako sinua jokin asia töihin paluussa?”, ”Toivotko, että kerron asiasta jotain muille työntekijöille?”, ”Miten voisin esimiehenä parhaiten auttaa sinua töihin paluussa?”
  4. Tue työn tekemistä niin työn kuin työntekijänkin tarpeista käsin. ”Suunnittelimme jo aiemmin työsi järjestämistä nyt, kun palaat töihin. Oletko ehtinyt ajatella asiaa? Miltä suunnitellut työtehtävät, työmäärä ja työn järjestelyt tällä hetkellä vaikuttavat sinusta?”
  5. Kerro olevasi käytettävissä. ”Voit koska tahansa tulla juttusilleni. Pohditaan asioita yhdessä.”

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (1)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (1)

Pihalle savustettu |

Itse jouduin turvautumaan lääkärin apuun, kun voimat kertakaikkiaan loppuivat sairaan työyhteisön vuoksi. 2 viikkoa lomaa ja sitten töihin. Esimies muisti kettuilla lomastani vielä kuukausienkin jälkeen.

Tuoreimmat jutut

Urapolku etenee tyypillisesti asiantuntijatehtävissä, esimiestehtävissä tai esimerkiksi projektiuralla. Työura käynnistyy yleensä asiantuntijatehtävissä, mutta myöhemmin voi tulla eteen kuvaamasi tilanne, jossa sinua kysytään esimieheksi.

Siinä on hyvä punnita omaa haluaan esimies- ja johtotehtäviin. Esimies on vastuussa oman tiiminsä johtamisesta suhteessa koko organisaation päämäärään.

Johtamistutkija Henry Mintzbergin mukaan esimiestyöhön liittyy kymmenen erilaista roolia, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, tiedonkulkuun ja päätöksentekoon:

Ihmissuhderoolit

  • Keulakuva ja symbolinen edustaja
  • Ihmisten johtaja ja valmentaja, innostaja ja tiennäyttäjä
  • Yhdyshenkilö ja verkostojen rakentaja, suhteiden luoja

Tiedonkulkuroolit

  • Tiedon etsijä ja hankkija, valikoija ja analysoija
  • Sisäinen tiedottaja, tiedon välittäjä ja tulkitsija
  • Ulkoinen tiedottaja, puolestapuhuja ja ”myyjä”

Päätöksentekoroolit

  • Yrittäjä, kehittäjä, käynnistäjä ja innovaattori
  • Häiriöiden ja poikkeamien tunnistaja ja korjaaja
  • Resurssien käytön suunnittelija ja jakaja
  • Neuvottelija ja ratkaisujen sovittelija, vastuun ottaja

Sinun on hyvä miettiä omaa motivaatiotasi. Mitä työssä pitää olla, että se on sinulle mielekästä? Mistä asioista innostut?

Voit tutkiskella omaa työhön liittyvää rooliasi esimerkiksi Myers-Briggs-tyyppi-indikaattorin tai Edgar Scheinin ura-ankkurien avulla. Schein on määritellyt kahdeksan suhteellisen pysyvää ja arvoihin perustuvaa ura-ankkuria, jotka ohjaavat meitä työelämässä:

  1. Asiantuntijuus
  2. Johtajuus
  3. Itsenäisyys
  4. Turvallisuus/pysyvyys
  5. Yrittäjyys/luovuus
  6. Palvelu/omistautuminen
  7. Haasteet
  8. Elämäntyyli

Nämä voivat auttaa, kun mietit, mitä työssäsi tulee olla.

Olet nähnyt työelämässä erilaisia esimiehiä ja johtamistilanteita. Mieti omalta kannaltasi, millainen esimies haluaisit olla ja haluaisitko ylipäätään tehdä sellaista työtä.

Esimiestyö vie aikaa ja loitontaa sinut asiantuntijuudestasi. Tilalle tulee paljon päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja sidosryhmätehtäviä. Et voi olla enää se oman alasi huippuosaaja, vaan sinun täytyy yhä enemmän luottaa tiimisi asiantuntijuuteen ja antaa tiimiläisille mahdollisuus onnistua työssään.

Omasta tiimistä esimieheksi nousemisessa on omat haasteensa. Kollegat eivät enää olekaan vertaisia eivätkä ehkä ystäviäkään, vaan esimies on organisaation edustajana työnjohdollisessa vastuussa suhteessa heihin.

Organisaatio voi tarvita nopeasti uuden esimiehen, mutta valinta kannattaa kuitenkin tehdä harkiten. Kaikista ei todellakaan ole esimieheksi – sellaisessa muutoksessa voidaan saada huono johtaja ja menettää hyvä asiantuntija. Mutta urapäätöksen tekee lopulta aina yksilö itse.

Työpaikkaselvityksessä arvioidaan, millaisia terveysvaaroja, kuormitustekijöitä ja voimavaroja työpaikalla on. Selvityksen tekevät työterveyshuollon ammattilaiset. Tarkoitus on tunnistaa työpaikan tarpeet ja suunnitella työterveyshuoltoa niiden mukaan.

Työterveyslaitoksessa on käynnissä hanke, jossa kokeillaan, miten työterveyshuolto voi hyödyntää teknologiaa työpaikkaselvityksessä.

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys (etäTPS) -hanketta vetää projektipäällikkö Sari Nissinen Työterveyslaitoksesta. Kokeilussa ovat mukana muun muassa työfysioterapeutti Eija Muotka ja työterveyshoitaja Samppa Antila Kone Oyj:n työterveyshuollosta.

He lähtivät kehittämään työpaikkaselvitystä, jonka kohteena oli hissiasennus kerrostalotyömaalla. Tavallisesti työterveyshuolto havainnoi hissiasentajien työtä menemällä työmaalle paikan päälle, tällä kertaa työtä kuvattiin 360-kameralla ja GoPro-kameralla.

360-kamera kuvaa kohdetta eri puolilta. Pienikokoinen GoPro-kamera taas voi kuvata tilanteita, joiden kuvaaminen ei onnistu tavallisilla kameroilla. Tässä työpaikkaselvityksessä hissiasentaja kiinnitti GoPro-kameran rintakehälleen ennen työkohteeseen menemistä.

Työympäristöstä sai hyvän kuvan

Digitaaliset ratkaisut, kuten työnteon kuvaaminen osana työpaikkaselvitystä, helpottavat työterveyshuollon ammattilaisten työtä ja voivat auttaa heitä saamaan entistä paremman kuvan työnteosta.

Koska 360-kamera kuvaa kohdetta joka suunnasta, sen avulla on helpompi havaita esimerkiksi sosiaalista kuormittumista kuin käyttämällä tavallista videokameraa tai GoPro-kameraa.

”360-kameran avulla pystyimme tarkkailemaan koko työympäristöä ja siinä liikkuvia ihmisiä”, kertovat Eija Muotka ja Samppa Antila.

Ilman 360-kameraa olisi jäänyt huomaamatta, miten rauhaton työntekijän ympäristö oli. Kuvauksen avulla syntyi tavallista parempi käsitys työntekijän työskentelystä. Kun Muotka ja Antila saapuvat työpaikalle, työntekijät alkavat usein kertoa työstään sen sijaan, että jatkaisivat sen tekemistä.

Kaikkia työhön vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan saa videokuvauksella esiin.

”Esimerkiksi työmaan lämpöolosuhteet, veto, melu sekä käsiin kohdistunut tärinä eivät olisi selvinneet ilman käyntiä työpaikalla”, kertoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Timo Leino.

Kamera mahtuu ahtaaseen paikkaan

Kokeiluun otettiin mukaan myös GoPro-kamera, koska hissikuilu on ahdas eikä 360-kameralla pystynyt kuvaamaan kohdetta riittävän läheltä. Insinööri (AMK) Jose Uusitalo Työterveyslaitoksesta kertoo, että GoPro-kamera sopi hyvin hissiasentajan työn havainnointiin.

”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työterveyshuollossa voitiin katsella hissiasennustyön tekemistä. Hissin katolla työskentelyä ei muuten pysty näkemään. Asennuskohde oli korkealla ja tila niin ahdas, että sinne mahtui vain yksi ihminen kerrallaan”, Uusitalo kertoo.

Videota voi käyttää perehdytyksessä

Videokuvaa on mahdollista hyödyntää myöhemmin uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja esimerkiksi ergonomiaan liittyvissä koulutuksissa. Työterveyshuolto voi hyödyntää kuvamateriaalia myös laatiessaan työpaikkaselvitysraporttia.

Työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa videolta voi näyttää yksityiskohtaisesti, mitkä työvaiheet ja -kohteet ovat haasteellisia terveyden, työkyvyn ja turvallisuuden kannalta.

”Videoinnin hyöty on, että aineistoon voi helposti palata, jos mieleen tulee myöhemmin jokin tarkistettava asia. 360-kuvauksen tallenteen katsominen vaatii kuitenkin tehokkaamman laitteen kuin meillä käytössä olleen tietokoneen”, Eija Muotka sanoo.

Hänen mielestään GoPro-laitteiden käsittely oli helpompaa. Kuvaukset kannattaa tehdä lyhyissä pätkissä, jotta myös videotiedostot pysyvät pieninä.

”Teknologian hyödyntämisen kokeilu työpaikkaselvityksessä onnistui meillä hyvin. Työpaikalla on jo tehty muutoksia. Työntekijät ovat saaneet käyttöön muun muassa kevyemmät ruuvinvääntimet”, Samppa Antila kertoo.

Ihmisen vuorokausirytmi voi viivästyä, ellei elimistö altistu säännöllisesti luonnonvalolle. Maapallon napojen läheisyydessä on talvella pitkiä jaksoja, jolloin aurinko ei näyttäydy ollenkaan. Toisaalta kesällä on päiviä, joina aurinko ei edes laske.

Näillä alueilla pimeähormoni melatoniinin erityksessä on suuria vaihteluita kesän ja talven välillä. Seurauksena voi olla väsymyksen tunnetta työssä, työtehon laskua ja onnettomuusriskin lisääntymistä.

”Valon puute vaikuttaa elimistön uni-valverytmiin. Se, että valolle altistuu liian vähän tai altistumisajankohta on väärä, voi sekoittaa vuorokausirytmin ja aiheuttaa myös kaamosmasennusta”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Uni on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Unen aikana aivot käsittelevät päivällä tapahtuneet ja opitut asiat. Hyvälaatuinen uni ei katkeile, ja siinä on 4–5 syvän unen ja REM-unen vaihetta noin 90 minuutin välein.

Aivojen aineenvaihdunta on kiivaimmillaan yöllä, kun kuona-aineet poistuvat ja energiavarastot täyttyvät.

Työikäisten unen laatua heikentävät varsinkin työstressi ja poikkeavat työajat. Omalla unirytmillään voi vaikuttaa valolle altistumiseen. Se on yksi parhaimmista tavoista ehkäistä pimeän haittoja.

Valo on hyödyllisintä aamulla

Valo – erityisesti luonnonvalo – on elimistön uni-valverytmin tärkein tahdistaja. Mikko Härmän mukaan valolle altistuminen onkin hyödyllisintä aamulla, koska näin oma vuorokausirytmi pysyy parhaiten tahdistuneena yhteiskunnan aikaan.

Aamuvaloa voi saada heräämällä riittävän aikaisin ja kulkemalla työmatkat jalkaisin tai polkupyörällä. Talvisin voi joutua turvautumaan kirkasvalolamppuun ennen töihin lähtemistä.

Luonnonvaloa ei voi kuitenkaan kokonaan korvata keinotekoisella valolla. Keinovalo nimittäin on luonnonvaloa heikompaa, ja sen spektri eli kirjo on valon fysiologisten vaikutusten kannalta erilainen.

Esimerkiksi täysi päivänvalo on 10 000–25 000 luksia, kun taas toimistovalaistus voi olla 320–500 luksia. Auringonpaisteessa valaistusvoimakkuus voi olla jopa 100 000 kiloluksia, joskin tarkka arvo riippuu ilmakehän olosuhteista.

Paitsi valon teholla myös sen värillä on väliä. Läheltä tullutta sinistä keinovaloa pidetään jopa haitallisena unelle. Esimerkiksi kännykän näyttö säteilee nimenomaan sinistä valoa. Se haittaa väsymyksen välittäjäaineena toimivan adenosiinin tuotantoa ja vaikuttaa myös melatoniinin tuotantoon.

”Sinisen valon aallonpituus on todettu kaikkein tehokkaimmaksi vaikuttajaksi muihin aallonpituuksiin verrattuna. Siksi kannattaa laittaa kännykkä pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa”, Härmä huomauttaa.

Valohoito auttaa kestämään pimeää

Napa-alueiden läheisyydessä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että valohoitoon tarkoitetuilla valaisimilla voidaan ehkäistä pimeyden kielteisiä vaikutuksia uneen ja mielenterveyteen. Jo kymmenen päivän hoidolla on saatu hyviä tuloksia.

Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään 2 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole UV-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt olivat Kanadassa tammi–helmikuussa, jolloin aurinko oli enintään yhdeksän asteen kulmassa horisonttiin. Valohoidossa käytettiin 8 000 luksin voimakkuutta, ja hoidot ajoitettiin yksilöllisesti koehenkilöiden melatoniinirytmin mukaan.

Valohoito vähensi heidän kokemiaan negatiivisia tuntemuksia. Ja vaikka valohoidolla ei näyttänyt olevan vaikututusta unen pituuteen, unen laatu parani hoidon ansiosta.

Näin ehkäiset pimeän haittoja unelle:

  • Ulkoile päivittäin luonnonvalossa. Parhaan hyödyn saat ajoittamalla ulkoilun aamuun tai aamupäivään.
  • Hyödynnä pimeänä vuodenaikana kirkasvalolamppua, jos se tuntuu tarpeelliselta. Myös kirkasvalohoito kannattaa ajoittaa aamuun tai aamupäivään.
  • Vältä sinistä valoa säteilevien näyttöjen tuijottamista illalla juuri ennen nukkumaanmenoa.
  • Käytä keväisin ja kesäisin pimentäviä verhoja makuuhuoneessa, jotta pimeähormoni melatoniinin tuotanto käynnistyy.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 7.11.2017.