Työkykykoordinaattorin neuvo: yhdistä uutta ja vanhaa osaamista

Työkykykoordinaattori kiinnittää huomiota asiakkaansa osaamiseen – ei niinkään siihen, mitä tämä ei enää pysty tekemään. Uusi polku voi löytyä opiskelemalla.

Marja Sarkkinen

Työkykykoordinaattori on asiantuntija, joka toimii osatyökykyisen asiakkaansa tukena. Yhdessä he etsivät ratkaisuja, joiden avulla asiakas voi jatkaa nykyisessä työssään, siirtyä uuteen tai hankkia lisäkoulutusta.

Toimintamalli kehitettiin sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa. Työkykykoordinaattori voi toimia työpaikan henkilöstöpuolella, työterveyshuollossa, TE-toimistossa tai oppilaitoksessa.

Opinto-ohjaaja Minna Arvonen Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta kouluttautui työkykykoordinaattoriksi puolitoista vuotta sitten. Oppilaitos tarjoaa aikuisille suunniteltuja koulutuksia.

 

1. Millaisia asiakkaita kohtaat työkykykoordinaattorina, Minna Arvonen?

He ovat 30–50-vuotiaita, pääosin Tampereen kaupungin työntekijöitä, jotka haluavat pohtia kanssani opiskeluvaihtoehtoja. He eivät pysty jatkamaan nykyisessä työssään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen takia.

Asiakkaat tulevat luokseni yleensä työterveyslääkärin tai työfysioterapeutin vinkistä. Teen yhteistyötä kaupungin henkilöstöyksikön ja Tullinkulman työterveyden kanssa.

 

2. Miten lähdet selvittämään asiakkaan tilannetta?

Kiinnitän huomiota asiakkaan osaamiseen ja olemassa olevaan työkykyyn – en niinkään siihen, mitä hän ei enää pysty tekemään.

Ihmiset ovat itse hyvin tietoisia puutteistaan. Käännän keskustelua siihen suuntaan, mikä työssä on ollut mukavinta ja millaisia ammattihaaveita heillä joskus on ollut. Vähän uutta ja vanhaa yhdistämällä voi löytyä uusi tulokulma työelämään ja työelämässä jatkamiseen.

 

3. Millaiset asiat mahdollisessa opiskelussa askarruttavat?

Epäilys ”onko minusta siihen” on tavallinen. Käsitykset opiskelusta voivat olla peräisin 20 vuoden takaa, ja esimerkiksi tietotekniikan käyttäminen hirvittää. Koulutusvaihtoehtojakaan ei välttämättä tunneta hyvin.

 

4. Mikä auttaa vertailemaan koulutusvaihtoehtoja?

Jos asiakas harkitsee uutta ammattia, suosittelen yhden päivän tutustumista alan opiskeluun. Hyödyllisintä on, että käy seuraamassa parin kolmen tutkinnon opetusta. Siitä saa vertailupohjaa ja näkee, millaista opiskelu nykyisin on.

Tutustumispäivän jälkeen jotkut ovat todenneet, että hyvänen aika, siellähän oli muitakin yhtä vanhoja kuin minä. Se poistaa turhia pelkoja.

Joku saattaa myös huomata, ettei opiskelu olekaan hänen juttunsa. Sen vaihtoehdon poissulkeminen on tärkeää ja voi auttaa elämässä eteenpäin.

 

5. Millaisia koulutuspolkuja asiakkaasi ovat löytäneet?

Linja-autonkuljettaja on lähtenyt opiskelemaan merkonomiksi, keittiötöitä tehnyt lähihoitajaksi, kodinhoitaja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi.

Vaikka työkyky omaan työhön olisi mennyt, se voi riittää uudessa ammatissa. Fyysisestikin kuormittava työ saattaa sopia, jos se kuormittaa eri tavalla kuin vanha työ.

Uuden polun löytämisessä voi olla paljon hyötyä esimerkiksi vahvoista asiakaspalvelutaidoista tai yleisistä työelämätaidoista. Niiden varaan on hyvä lähteä rakentamaan uutta.

 

6. Onko koulutus ratkaisu kaikille osatyökykyisille?

Ei varmasti kaikille, mutta aika monelle. Työkykyä pitää tietysti olla jäljellä tarpeeksi. Yhteistyökumppanini työterveyshuollossa huolehtivat siitä, että vaihtoehtoja tarkastellaan myös terveyden näkökulmasta.

Opiskelun alkaessa ihmisen tilanteen pitäisi olla sellainen, että hänen voimavaransa riittävät ja elämässä on tilaa uudelle.

 

7. Mikä on parasta työkykykoordinaattorin tehtävässä?

On hienoa seurata, kuinka asiakas alkaa uskoa omiin mahdollisuuksiinsa: ”Kyllä minusta vielä on johonkin." Itseluottamuksen kasvu ja innostus voivat näkyä jopa ryhdin suoristumisena.

 

Osatyökykyiset työssä -ohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Sen tuottamia toimintamalleja levitetään hallituksen kärkihankkeessa Osatyökykyisille tie työelämään. Työkykykoordinaattori on yksi malleista. Työkykykoordinaattorin koulutuksia järjestetään vuosina 2016–2018 kärkihankkeen ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä.

 

Jaa sisältö somessa!