Työn muokkaus tukee mielenterveyttä – konkreettisia keinoja työpaikoille

Työn muokkaus helpottaa paluuta töihin sairauspoissaolon jälkeen. Se auttaa jatkamaan työssä, vaikka työkyky ei olisi täydellinen. Uusi verkkokurssi antaa esihenkilöille, johdolle ja HR:lle tarvittavat tiedot työn muokkauksesta.
-

Marja Sarkkinen

Työn muokkaus tarkoittaa esimerkiksi työpäivän lyhentämistä, keskittymisrauhan turvaamista tai sitä, että työntekijä siirtyy joksikin aikaa pois asiakastyöstä. Kyse on keinoista, joilla työ sovitetaan työkykyä vastaavaksi.

Psykologi Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta sanoo, että monella työpaikalla tarvitaan työn muokkauksesta tietoa ja esimerkkejä.

”Käytännön keinoja voi olla vaikea hahmottaa varsinkin silloin, kun työkyvyn heikkeneminen liittyy mielenterveyteen. Esihenkilöitä mietityttää sekin, miten huoli työntekijän jaksamisesta kannattaa ottaa puheeksi.”

Esihenkilöiden, johdon ja HR-ammattilaisten avuksi on tehty Työn muokkauksen verkkokurssi. Kaikille avoin, itsenäisesti suoritettava kurssi on osa Mielenterveyden tuen työkalupakkia. Selinheimo toimii kurssin asiantuntijana.

Millaiset tilanteet työssä kuormittavat?

Mielenterveyden häiriöt ovat työikäisillä yleisiä. Kelan korvaamista sairauspäivistä lähes joka kolmas johtuu niistä. Työn muokkauksen tarve voi liittyä vaikkapa työuupumukseen, masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Diagnoosi ei kuitenkaan ratkaise, millä tavalla työtä muokataan.

”Diagnoosin sijaan työn muokkaus lähtee siitä, millaiset tilanteet työssä kuormittavat”, Sanna Selinheimo sanoo.

Mielenterveyden häiriön vaikutukset työkykyyn voivat olla vähäisiä. Työpaikalla ei välttämättä edes huomata mitään.

Mahdolliset ongelmat voivat liittyä esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen tai keskittymiseen. Työntekijä saattaa vetäytyä syrjään työyhteisössä tai kokea asiakkaiden kohtaamisen vaikeaksi. Hän voi olla esimerkiksi alakuloinen. Uusien tehtävien suunnitteleminen ja aloittaminen voivat viedä tavallista pidemmän ajan.

Työn muokkauksen keinot ovat moninaisia

Työn muokkauksen keinoja voi ajatella jatkumona. Toisessa reunassa on asioita, joilla jokainen meistä pystyy helpottamaan työtään. Esimerkiksi työpäivän päätteeksi voi listata tehtävät, jotka jäivät kesken. Tämä helpottaa töihin tarttumista seuraavana päivänä.

Keinovalikoiman toisessa päässä on isompia muutoksia, kuten osa-aikatyöhön siirtyminen. Se voi joskus tukea paluuta töihin sairauspoissaolon jälkeen. Esimerkkejä muokkaustavoista:

  1. tarkistuslistojen ja kirjallisten ohjeiden käyttö
  2. selkeät tehtävät ja palautteen saaminen usein
  3. työajan lyhentäminen tai vaihto vuorotyöstä päivätyöhön
  4. työn riittävä tauottaminen
  5. mahdollisuus tehdä etätyötä
  6. tiivis ohjaus esihenkilöltä, työryhmältä tai tukihenkilöltä
  7. mahdollisuus säädellä vuorovaikutuksen määrää
  8. oma huone tai siirrettävät väliseinät keskittymisen helpottamiseksi

Sanna Selinheimo huomauttaa, että monet muokkauskeinot toimivat myös ennalta ehkäisevästi. Esimerkiksi työilmapiiri, jossa avun pyytäminen on luonteva osa työtä, voi ehkäistä ongelmien syntymistä.

Työn muokkaus osaksi työpaikan käytäntöjä

Kun yhden työntekijän työtä kevennetään, se voi vaikuttaa myös työkavereiden työhön. Mahdollisia epäreiluuden tai kateuden kokemuksia torjuu tieto siitä, että tällainen työkyvyn tukeminen kuuluu työpaikan tavanomaisiin käytäntöihin.

”Samalla tavalla toimitaan, oli kyse kenestä tahansa työntekijästä. Työn muokkaus voi olla tarpeen niin psyykkisten kuin fyysisten sairauksien vuoksi”, Sanna Selinheimo sanoo.

Hänen mielestään työn muokkaus onnistuu parhaiten, kun se perustuu aitoon haluun tukea työssä jatkamista. Toinen onnistumisen edellytys on, että keinoja pohditaan yhdessä työntekijän kanssa.

”Kolmanneksi painottaisin työn mielekkyyden säilyttämistä. Työtä muokatessa siitä ei pidä viedä innostavia ja motivoivia asioita. Jos työstä karsitaan kaikki se, mikä saa ihmisen pirskahtelemaan töissä, hän alkaa voida huonosti – ilman mielenterveyden häiriötäkin.”

Avainsanat

mielenterveys
työn muokkaus

Jaa sisältö somessa!