Työturvallisuus tutuksi kuvien avulla

Työturvallisuuteen liittyviä ohjeita on hankala ymmärtää, jos työntekijä on vasta opettelemassa suomen kieltä. Apetit-konsernissa avuksi on otettu kuvat.
-

Elintarvikeyhtiö Apetitin tuotantolaitosten seinillä näkyy julisteita, joiden päähenkilöt ovat piirrettyjä hahmoja:

Elintarviketyöntekijän tunnistaa valkoisesta asusta, varastotyöntekijän harmaa-oranssista. Kaupan palvelutiskillä työskentelevä hahmo on pukeutunut mustaan työtakkiin ja suikkaan.

Julisteet liittyvät yhtiön työturvallisuusteemaan, joka vaihtuu neljä kertaa vuodessa. Kun teemana oli esimerkiksi Raportoi vaaroista, julisteen työntekijä oli liukastumassa lattialla olevaan vesilätäkköön.

”Meillä pestään vihanneksia, joten vettä käytetään paljon. Liukkaus on yksi suurimmista tapaturmavaaroistamme”, kertoo Apetit-konsernin HSE-päällikkö Heta Leskinen.

”Korostamme jokaisen työntekijän vastuuta. Ei ole vain esimiehen velvollisuus kuivata vettä lattialta. Ja kun huomaa työympäristössään jonkin vaaran, siitä pitää raportoida eteenpäin.”

Julisteissa on niukasti tekstiä. Kuvien tarkoitus on havainnollistaa asiaa varsinkin maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Kuvia hyödynnetään turvallisuuskampanjoiden lisäksi muutenkin: ”Työturvallisuuteen liittyy paljon ohjeita. Kuvalliset ohjeet helpottavat ymmärtämistä esimerkiksi silloin, kun kyse on koneiden ja laitteiden tai vaikka kuulonsuojainten oikeasta käytöstä”, Leskinen sanoo.

Työnantaja tarjosi kielenopetusta

Heta Leskiselle kuuluvat työturvallisuuden lisäksi terveysjohtamiseen ja ympäristöön liittyvät asiat. Hänen työpaikkansa sijaitsee Helsingin Kivikossa.

Kivikon tuotantolaitos on keskittynyt tuoreiden vihannesten käsittelyyn. Siellä salaatit, kurkut ja tomaatit pestään ja pilkotaan ennen kuin ne päätyvät esimerkiksi kauppojen salaattibaareihin.

Tuotantolaitos on konsernin monikulttuurisin työpaikka. Sen noin sadasta elintarviketyöntekijästä puolella on maahanmuuttajatausta, ja kansallisuuksia on yli kymmenen. Viime syyskuusta lähtien suomi on ollut työpaikan ainoa työkieli.

”Halusimme, että vastedes kaikilla työntekijöillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet kommunikoida ja kehittyä”, Leskinen perustelee.

Ennen muutosta työnantaja tarjosi henkilöstölle mahdollisuuden osallistua suomen kielen opetukseen työpaikalla. Kielenopettaja kävi Kivikossa kerran viikossa. Kielitunnit alkoivat heti työpäivän jälkeen, ja osallistujille tarjottiin välipala.

”Opetus sai alkujaan hyvän vastaanoton. Työntekijät olivat itse toivoneet kielenopetusta.”

Turvallinen työnteko on ammattitaitoa

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla on tarkasteltu työssäkäyvien maahanmuuttajien tarvitsemaa osaamista ja sen kehittämistarpeita.

”Ammattitaidon yhtenä osa-alueena voidaan pitää työn tekemistä terveellisesti ja turvallisesti”, sanoo vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.

Työtapaturmia koskevien tutkimusten mukaan monikulttuurisilla työpaikoilla on erityistä syytä satsata työturvallisuuden parantamiseen ja työterveyden edistämiseen. Suomessa maahanmuuttajien on esimerkiksi todettu jäävän kantaväestöä useammin työterveyshuollon ulkopuolelle.

”Syynä voi olla se, ettei heille ole järjestetty työterveyshuoltoa tai se, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa työterveyshuollosta tai valmiuksia käyttää sitä.”

Tapaturman peittelystä oppimiseen

Barbara Bergbom sanoo, että joidenkin työntekijöiden kulttuuritaustaan saattaa liittyä suuri kunnioitus työnantajaa kohtaan. Se voi toisinaan johtaa liialliseen joustavuuteen tai ylitunnollisuuteen: ylitöitä tehtäisiin jatkuvasti ja töissä oltaisiin sairaanakin.

Heta Leskisen kokemuksen mukaan työnantajan kunnioitus tai pelko voi joskus vaikuttaa myös niin, että sattunutta työtapaturmaa halutaan piilotella.

”Työntekijä ehkä pelkää työnantajan reaktiota ja sitä, että on tehnyt jotain väärin. Pelkona voi olla jopa työpaikan menettäminen. Me taas haluamme tietää kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet, jotta voimme oppia niistä.”

Jokainen työtapaturma tutkitaan. Tapaturmaan joutunut työntekijä, hänen esimiehensä ja tämän esimies käyvät tapahtuneen yhdessä läpi.

”Painotamme aina, ettei tarkoitus ole syyttää ketään. Haluamme vain tietää, mitä tapahtui, jottei vastaavaa enää sattuisi kenellekään. Pyrimme tarkoituksella luomaan avointa, hyväntahtoista ja turvallista ilmapiiriä”, Leskinen sanoo.

”Parasta on, jos työntekijä itsekin innostuu ideoimaan, miten työtä voisi tehdä entistä turvallisemmin.”

Kuvitus: Tiina Valve, Zeeland Family

Jaa sisältö somessa!