Hyvin suunnitellut, sopivasti mitoitetut työajat parantavat työhyvinvointia ja helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Toisaalta kuormittavat työajat ja erityisesti yötyötä sisältävä vuorotyö ovat yhteydessä moniin työterveys- ja työturvallisuusriskeihin.
1. Mitä työaikojen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta?
Työaikojen suunnittelussa tulee huomioida paitsi työn tarkoituksenmukainen suorittaminen ja osaamisvaatimukset myös työntekijöiden omat toiveet ja tarpeet työajan sijoittelussa.
2. Miksi on tärkeää, että omiin työaikoihinsa saa vaikuttaa?
Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin ovat ehkä tärkein työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia tukeva asia – tärkeämpi kuin esimerkiksi työn määrä.
Kun ihminen pystyy vaikuttamaan työaikoihinsa, niitä voidaan muokata yksilöllisesti työn ja muun elämän yhteensovittamisen ja esimerkiksi työssä jaksamisen mukaan. Ihmiset ovat luontaisestikin hyvin erilaisia: esimerkiksi ”aamuihmiset” haluavat aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin ”iltaihmiset” ja saavat tuolloin myös enemmän aikaan.
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat yhteydessä vähäisempiin sairauspoissaoloihin ja vähäisempään riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Vaikutusmahdollisuudet ennustavat – jopa terveyttä paremmin – työurien jatkumista myös normaalin eläkeiän jälkeen.
3. Millainen työaikasuunnittelu tukee työpaikan tuottavuutta?
Tuottavuuden kannalta on keskeistä, että työajoista voidaan sopia yhdessä. Työaikojen suunnittelussa tulee siis huomioida sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeet.
Siten työpaikalle saadaan positiivista virettä ja yhteistyötä. Samalla ehkäistään kustannuksia työmotivaation ja työhyvinvoinnin heikkenemisestä.
Työajat tulisi aina suunnitella terveyttä ja työkykyä tukeviksi.
4. Kenen vastuulla työaikojen "terveellisyys" on?
Työturvallisuuslaissa on määritelty, että työnantajalla on yleinen velvoite huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Tässä työnantajan velvoitteiksi on määritelty ottaa huomioon työhön, työoloihin ja muuhun työympäristöön liittyvät tekijät ja myös työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Niitä ovat erityisesti työkyky mutta varmaankin myös se aiemmin mainitsemani aamu- tai iltatyyppisyys.
5. Mitä laki sanoo työaikojen kuormittavuuden arvioinnista?
Työturvallisuuslain 10 pykälässä täsmennetään, että myös työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on selvitettävä ja tunnistettava. Jos niitä ei voi poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Arvioinnissa on huomioitava työn kuormitustekijät, mahdolliset terveysriskit sekä työntekijän ikä ja muut henkilökohtaiset edellytykset.
Työturvallisuuslain 30 pykälässä sanotaan, että ”yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön” – jos se on mahdollista.
6. Millaisia haittoja liian kuormittavilla työajoilla voi olla?
Hyvin pitkät työajat lisäävät esimerkiksi aivoveritulpan ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Yötyötä sisältävä vuorotyö voi kuormittavissa vuorokierroissa lisätä työtapaturmien, rintasyövän, aikuisiän diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
7. Mistä työaikojen kuormittavuuden arviointiin saa ohjeita tai apua?
Keskeisiä menetelmä ovat työaikojen kuormittavuuden arviointi TIKKA-menetelmällä ja Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla eli niin sanottu Työterveyslaitoksen liikennevalomalli.
8. Miten liikennevalomallia käytetään?
Työterveyslaitoksen liikennevalomalli on tehty vuorosuunnittelijan avuksi jaksotyöhön. Jaksotyössä työajat ovat yleensä epäsäännöllisiä, ja vuorot suunnitellaan esimerkiksi 3–4 viikon jaksoissa.
Ideana on, että tulevaa jaksoa suunniteltaessa arvioidaan myös työaikojen kuormittavuutta. Arviointia tehdään työajan pituuden ja ajoittumisen, työvuoroväleistä riippuvan palautumisajan sekä työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien perusteella.
Vuorolistassa punainen väri kertoo vuorosuunnittelijalle, että kuormitus on tulossa liian kovaksi ja listaa on syytä korjata. Vihreillä taas voidaan jatkaa listan suunnittelua.
9. Miten kannattaa menetellä, jos työpaikalla harkitaan siirtymistä uuteen työaikamalliin?
Uuden työaikamallin mahdolliset terveys- ja turvallisuusvaikutukset kannattaa arvioida. Siinä on hyvä hyödyntää työterveyden ammattilaisia.
10. Onko työntekijöille mieluisin malli yleensä myös terveyden kannalta paras?
Aina näin ei ole. Joskus työntekijät ovat valmiita lyhentämään esimerkiksi palautumisaikojaan saadakseen mahdollisimman pitkät ja yhtenäiset vapaat. Oma näkemykseni on, että riittävä palautumisaika – 11 tuntia tai enemmän – edellisen työvuoron jälkeen on terveyden kannalta jopa tärkeämpää kuin edeltäneen työvuoron pituus.
11. Miten työaikasuunnittelussa pitäisi huomioida esimerkiksi osatyökykyiset ja pienten lasten vanhemmat?
He tarvitsevat sekä työaikojen pituuden että niiden ajoittumisen suhteen enemmän joustoa kuin muut. Olisi olennaista, että he voisivat tarvittaessa vaikuttaa omiin työaikoihinsa.
12. Kerro esimerkki hyvästä työaikaratkaisusta teollisuudessa.
Nopeasti eteenpäin kiertävät vuoromallit tukevat vireyttä ja työtehoa. Nopea kierto tarjoaa enemmän palautumisaikaa yksittäisten työvuorojen välillä kuin taaksepäin kiertävät ja hitaammin kiertävät mallit.
Työterveyslaitos julkaisi hiljattain tutkimuksen teollisen työn vuorojärjestelmistä. Sen mukaan työntekijät nukkuvat ja voivat paremmin työskennellessään 12 tunnin vuoroissa verrattuna 8 tunnin vuoroihin. Myös palautuminen ja tyytyväisyys työhön olivat parempia 12 tunnin järjestelmässä.
13. Miten työaikojen suunnittelussa voidaan huomioida työn sesonkiluonteisuus?
Työaikapankit voivat olla hyvä ratkaisu. Idea on, että ylityötä korvataan rahan sijasta vapaa-aikana, jonka ajoittumiseen työntekijä voi itse vaikuttaa. Perustyöajan ylittävä työaika kerryttää tunteja, ja kun työssä ollaan perustyöaikaa vähemmän, pankin saldo vähenee.
Työntekijöiden näkökulmasta ratkaisun tulisi parantaa mahdollisuuksia työajan ja lomien mielekkääseen sijoitteluun. Riskinä työaikapankeissa on työn määrän ja mahdollisesti myös siihen liittyvän kuormittavuuden kasvu ajoittain hyvin suureksi.
14. Millaiset työajat tukevat jaksamista asiantuntijatyössä?
Asiantuntijoiden työhyvinvointia tukevat esimerkiksi työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, mahdollisuus tehdä etätyötä ja työn kohtuullinen mitoittaminen ylipitkien työrupeamien välttämiseksi.
15. Millaiset virheet ovat tavallisia työaikojen suunnittelussa?
Hyvin tavallinen ja vakava virhe on, että ei järjestetä riittävästi varahenkilöstöä poissaoloja varten. Palautumista tarvitsevat työntekijät joutuvat tällöin tulemaan vapaalta töihin sairastuneiden sijaisiksi.
Siitä seuraa lisäkuormitusta ja ylityökuluja, ja sairauspoissaolot voivat lisääntyä entisestään. Kierre heikentää sekä työn tuottavuutta että työhyvinvointia.
Aiheesta lisää:
Työaikojen kuormittavuuden arviointi
Kommentointi