Jokaisella esimiehellä on vahvuuksia ja myös niitä puolia, joita voidaan kutsua heikkouksiksi tai mieluummin kehittämiskohteiksi. Erilaiset piirteet – esimerkiksi pikkutarkkuus – ovat vahvuuksia joissakin tehtävissä mutta vähemmän hyödyllisiä toisissa.
Esimieskoulutuksen osallistujia pyydettiin arvioimaan omia toimintatapojaan suhteessa palvelevaan johtamiseen, joka on kannustavaa ja valtuuttavaa. Eräs kokenut esimies totesi, että hän ei malta tarpeeksi kuunnella alaisiaan ja muita työyhteisön jäseniä. Puheliaana ihmisenä hänelle tuli aina mieleen jotain asiaan liittyvää sanottavaa.
Esimies ei pitänyt tapaansa kovin hyvänä esimiestoimintana. Hän alkoi harjoitella tietoista muiden kuuntelemista ja oman suunsa kiinni pitämistä työpaikan sosiaalisissa tilanteissa.
Ilahduttavan usein kuulee kertomuksia siitä, miten esimiehet ovat onnistuneet muuttamaan jotain epäsuotuisaa piirrettä toiminnassaan.
Esimerkkitarinan esimies oli ensinnäkin tiedostanut itselleen luontaisen tavan puhua paljon ja kommentoida hanakasti muiden sanomisia. Toiseksi hän oli huomannut, että tapa ei todennäköisesti tue esimiestyön tavoitteita. Kolmanneksi hän onnistui muuttamaan sitä ainakin jossain määrin.
Mitkä tilanteet tuntuvat epämukavilta?
Esimiehen kannattaa aika ajoin miettiä näitä asioita: Mitkä ovat minun vahvuuteni? Millainen on minulle luonteva toimintatapa esimiestyön eri tilanteissa? Millaisissa tilanteissa tai tehtävissä viihdyn? Millaisissa tilanteissa on epämukavaa olla ja toimia? Miksi?
Omilla vahvuusalueilla toimiminen voi tuottaa työn imua ja mielekkyyttä työhön. Mieluisassa työssä pääsee toteuttamaan itseään.
Omilta vahvuusalueiltaan pois liikkuminen on kuitenkin aika ajoin hyödyllistä, avartavaa ja opettavaista. Toki se on esimiestyössä myös pakko – pitäähän esimerkiksi hankaliin tilanteisiin puuttua jämäkästi, vaikkei se tuntuisikaan itsestä luontevalta.
Tätä asiaa on hyvä pitää ”mukavuusalueiden lisäämisenä” eikä perinteisesti ”epämukavuusalueille menemisenä”.
Aitoa mutta asiallista vuorovaikutusta
Esimiehen tulisi olla oma itsensä ja johtaa omalla persoonallaan. Etenkin aloittelevat esimiehet pohtivat toisinaan, mikä on ammatillisuuden ja omana aitona itsenään toimimisen suhde. Oman toiminnan analysointi, rehellisen palautteen saaminen ja hyvä itsetuntemus ovat tässä avainasemassa.
Eräs esimies tokaisi alaisilleen, että tuleva muutto uusiin toimistotiloihin on ”syvältä”. Jälkikäteen hän oli itsekin sitä mieltä, että hänen kannattaa vastedes välttää tällaisten – sinänsä aitojen – mielipiteidensä suodattamatonta esittämistä. Miten hän muuten voisi olettaa alaistenkaan suhtautuvan muutokseen myönteisesti tai edes neutraalisti?
Toisaalta sama esimies tiedosti olevansa usein aidosti innostunut työhön liittyvistä asioista ja muutoksistakin. Silloin omana itsenä johtaminen tuotti hyvää tulosta.
Palautteen vähyys voi yllättää
Monet esimieheksi siirtyneet yllättyvät saamansa palauteen vähyydestä. Esimies voi hankkia palautetta onnistumisestaan esimerkiksi näin:
- Pyydä kehityskeskusteluun tulevia miettimään sinulle palautetta jo etukäteen.
- Hyödynnä ilmapiirikyselyjen tai muiden esimiestyötä arvioivien menetelmien tulokset omaa esimiehenä kehittymistäsi ajatellen.
- Ole kärsivällinen. Jos palautteen antaminen on aiemmin ollut enemmän yksisuuntaista – esimieheltä alaisille – ei työpaikan kulttuuri muutu kovin nopeasti.
- Suhtaudu palautteeseen arvostavasti. Kiitokset on helppo ohittaa kiusaantuneena, ja kriittinen palaute voi nostaa puolustuspiikit pystyyn. Malta kuunnella ja kiitä palautteesta. Lupaa tarvittaessa palata – ja myös palaa – asiaan.
- Ei ole haitaksi kertoa, miten aiot hyödyntää saamaasi palautetta. Voit palata asiaan, kun aikaa on kulunut, ja kysyä, miltä oma toimintasi silloin vaikuttaa.
Jutun tausta:
Juttu perustuu oppaan ”Pomohautomo – Opi esimieheksi” käsikirjoitukseen, jonka ovat tehneet työsuojelupäällikkö, työnohjaaja, kouluttaja, valmentaja Tommy Larvi ja henkilöstösuunnittelija, kouluttaja, valmentaja Anna Vanhala.
He työskentelivät Työterveyslaitoksessa muun muassa esimiesten kouluttajina. Nykyisin molemmat ovat Kotkan kaupungin palveluksessa.
Pomohautomossa käydään läpi esimiestyön keskeiset asiat, ja se on tarkoitettu varsinkin tuoreille esimiehille. Heille tärkeitä näkökulmia on kerätty muun muassa Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden lukijakyselyillä ja joukkoistamalla aihetta sosiaalisessa mediassa.
Työpiste-verkkolehti julkaisee Pomohautomon juttusarjana.
Kommentointi