Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa on yksi tärkeimmistä työhyvinvointia tukevista asioista, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Lain mukaan jokaiselta työpaikalta pitää löytyä työpaikkaselvitys. Mutta mikä se on ja kuka sen tekee? Miten pääsee alkuun?
Työkykykoordinaattori kiinnittää huomiota asiakkaansa osaamiseen – ei niinkään siihen, mitä tämä ei enää pysty tekemään. Uusi polku voi löytyä opiskelemalla.
Työkaverin tai esimiehen mollaaminen somessa tuo lisäelementin perinteiseen selän takana puhumiseen, sanoo johtava konsultti Marjut Joki Työterveyslaitoksesta.
Pipelife Finland Oy on monesti palkittu työhyvinvoinnin edistämisestä. Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpään mielestä hyvä työpaikka syntyy noudattamalla neljää periaatetta.
Uudet aivokuvantamisen menetelmät antavat uutta tietoa kivusta. Enää selkäkipua ei tarvitse kyseenalaistaa, vaikka syytä ei löytyisikään selästä.
Työhönsä voi leipääntyä, vaikkei se olisi kovin pitkäveteistä tai yksitoikkoista. Tärkeämpää on se, tuntuuko tekeminen merkitykselliseltä.
Myös kuulijat ovat vastuussa siitä, että esiintymistilanne onnistuu. Esiintymisen lisäksi pitäisi harjoitella yleisötaitoja.
Työpaikalla voidaan lisätä liikkumista ottamalla käyttöön uusia rutiineja. Se voi tarkoittaa vaikkapa pidemmän reitin valintaa lounaspaikkaan tai asiointipyörän hankkimista.
Vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekee neljännes suomalaisista. Millainen vuorokierto on terveydelle paras? Miten vuorotyöntekijän työpaikka joustaa?
