Kymmenen kysymystä työn muokkauksesta

Osallistu

Työtä voi muokata esimerkiksi niin, että räätälöidään työtehtäviä tai järjestellään työaikoja. Tavoitteena on turvata työssä jatkaminen tai työllistyminen.

Työn muokkaus tarkoittaa työn sovittamista työkykyä vastaavaksi. Se on yksi keino, joka mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvistä rajoitteista huolimatta. Samalla varmistetaan, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä työtä.

”Työn muokkausta voi tarvita meistä kuka vain ja missä tahansa työuran vaiheessa”, sanoo vanhempi tutkija Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.

Kysyimme Nevalalta ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijalta Pauliina Mattila-Holapalta, mistä työn muokkauksessa on kysymys.

1. Miksi työn muokkaus on nyt pinnalla?

Kiinnostus työn muokkausta kohtaan liittyy osittain siihen, että työllisyysastetta halutaan nostaa. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien osaaminen ja olemassa oleva työkyky tarvitaan yhteiskunnan ja yritysten käyttöön.

Osatyökykyisten ja vammaisten nykyistä parempi työllistyminen ja mahdollisuus jatkaa työelämässä pitää turvata. Suomi myös ikääntyy kovaa vauhtia, ja ikääntyessä toimintakyky vähitellen heikentyy.

Tarvitaan monenlaisia keinoja ja palveluja, jotta jokainen halukas voi olla mukana työelämässä omien edellytystensä mukaan.

2. Millaisissa tilanteissa työtä voi muokata?

Työtä voi muokata työuran kaikissa vaiheissa – rekrytoinnista alkaen. Jo työnhaun yhteydessä saattaa tulla esiin, että työnhakijalla on käytössään apuvälineitä tai hän tarvitsee joissakin tehtävissä toisen apua.

3. Mitä hyötyä työntekijälle on työn muokkaamisesta?

Työn muokkaus voi auttaa pääsemään työhön tai jatkamaan työssä, vaikka työkyky olisi heikentynyt. Työntekijä pystyy hyödyntämään osaamistaan ja kehittämään ammattitaitoaan. Näin työura jatkuu, eikä siihen tule katkoksia. Hänen ei tarvitse jäädä sairauslomalle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle. Taloudellinen tilanne on työssä ollessa parempi, ja myös eläketulot karttuvat.

Työelämässä oleminen tukee terveyttä, ja työssä voi myös kuntoutua. Työ antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään, saada palautetta ja nauttia oman työnsä tuloksista.

4. Mitä hyötyä työnantajalle on työn muokkaamisesta?

Työn muokkauksen ansiosta työnantaja voi rekrytoida tai pitää osaavan työntekijän, joka on sitoutunut työhönsä ja tekee yritykselle tulosta. Työntekijän ei tarvitse jäädä sairauslomalle, eikä hänelle välttämättä tarvitse palkata sijaista.

Muutokset työelämässä ovat nopeita. Muokattua työtä tekevä työntekijä pysyy kärryillä työssä tapahtuvista muutoksista ja voi tehdä voimavarojaan vastaavaa työtä.

Työnantajalle työn muokkaus on edullisempaa kuin työntekijän sairauspoissaolot. Asteittainen paluu sairauspoissaolon jälkeen tukee työhön paluun onnistumista.

5. Millä tavoin työtä voi muokata?

Tyypillisiä työn muokkauksen keinoja ovat työaikajärjestelyt, työn organisoinnin ratkaisut, työympäristön muutokset, teknologiaratkaisut ja apuvälineet, avun saaminen työssä ja työmatkojen kulkemisen ratkaisut.

Joillakin työpaikoilla on jo etukäteen suunniteltu, miten työn muokkauksen kanssa toimitaan. Työpaikalla on voitu miettiä sellaisia kevyempiä tehtäviä, joihin työntekijä tarvittaessa siirtyy määräajaksi.

6. Miten työtä voi muokata, kun työntekijällä on liikuntavamma?

Työntekijän liikuntavamma tai tuki- ja liikuntaelinsairaus voi edellyttää työjärjestelyjä, esimerkiksi joidenkin työtehtävien rajaamista pois tai parityöskentelyä.

Työympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää. Esteettömyys voi tarkoittaa, että työpaikalla on mahdollista käyttää hissejä, säädettäviä työpisteitä tai omaa merkittyä autopaikkaa. Joskus työntekijä voi tarvita apua jossain työtehtävässä.

Työpaikalla käytössä olevat työaikajoustot ja etätyömahdollisuus vähentävät työn muokkauksen tarvetta.

7. Miten työtä voi muokata, kun työntekijällä on mielenterveysongelmia?

Olennaista on tunnistaa ne työtehtävät tai tilanteet, jotka sairauden vuoksi aiheuttavat kuormitusta. Ne liittyvät usein vuorovaikutukseen tai tiedonkäsittelyn ja tarkkaavaisuuden vaatimuksiin.

Keinoja voivat olla esimerkiksi parityöskentely, työn jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin esimiehen tai työkaverin avulla ja ylimääräiset tauot.

Aina työssä ei ole tiettyjä kuormittavia tilanteita, vaan työntekijä hyötyy työajan lyhentämisestä tai työtehtävien määrän vähentämisestä. Työterveyshuollon asiantuntemus auttaa arvioimaan, millaisista muokkauksista olisi hyötyä.

Useimmista mielenterveyden häiriöistä toivutaan, mutta toimintakyky palautuu vähitellen. Asteittainen työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen on usein toimiva ratkaisu.

8. Miten työn muokkaus vaikuttaa työyhteisöön?

Kun yhden työtä muokataan, muidenkin työ voi muuttua. Esimies joutuu pohtimaan, jakautuvatko työt oikeudenmukaisesti ja miten viestiä muutoksesta.

Joissakin tapauksissa työ on osaltaan vaikuttanut työntekijän sairastumiseen. Taustalla on voinut olla esimerkiksi liiallista kuormitusta. Silloin yksilön työn muokkaaminen ei riitä, vaan työpaikalla tarvitaan laajempia muutoksia tilanteen parantamiseksi. Niistä hyötyy koko työyhteisö.

9. Onko työnantajalla velvollisuus muokata työtä?

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että työnantaja tekee kohtuulliset mukautukset. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on vastuussa kaikkien työntekijöiden terveellisistä ja turvallisista työoloista.

Työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon tehtävänä on vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen. Työn muokkaus mainitaan yhtenä työhön paluun tukikeinona myös uudessa Käypä hoito -suosituksessa, joka koskee sairauspoissaolon tarpeen arviointia.

10. Saako työn muokkaukseen rahallista tukea?

Työn muokkaukseen on mahdollista saada rahallista tukea tai tarvittavia palveluja. Työn muokkaus ei välttämättä aiheuta kustannuksia työnantajalle.

Työnantaja voi saada TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä voi saada enintään 4000 euroa, jos työhön palkattava tai työssä oleva henkilö tarvitsee järjestelyjä vamman tai sairauden perusteella. Tukea voi saada myös siihen, että toinen työntekijä auttaa toista osan työajastaan.

Työntekijä voi puolestaan saada maksutta työssä tarvitsemiaan apuvälineitä Kelasta, terveydenhuollosta tai ammatillisena kuntoutuksena työeläkeyhtiöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi näkövammaisen henkilön tietokoneen ruudunlukuohjelma tai suurennusnäyttö, jonka hän voi saada Kelasta.

Työmatkojen kulkemiseen työntekijällä on mahdollisuus saada vammaispalvelulain perusteella tukea omasta kunnasta. Tuki on harkinnanvaraista, ja se voi koskea esimerkiksi oman auton muutostöitä tai oikeutta käyttää taksia työmatkoilla.

Työn muokkaus voi tarkoittaa myös Kelan tulkkipalvelua, jolloin kuulo- ja puhevammainen työntekijä voi saada viittomakielen tulkkausta työhönsä. Siitä ei aiheudu kustannuksia työnantajalle.

TE-toimisto voi myöntää työhönvalmentajan palvelua. Silloin työntekijä saa henkilökohtaista tukea työhön perehtymiseen ja työn tekemiseen.

 

Nina Nevala esitteli työn muokkauksen mahdollisuuksia Strateginen työkykyjohtaminen sote-muuoksessa -hankkeen vertaisoppimispäivässä, joka pidettiin Joensuussa syyskuussa 2019. Hanketta johtaa Työterveyslaitos.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Lisää tietoa:

Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn -opas (Työterveyslaitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö, 2018)

Työterveysneuvottelu, ratkaisuja työhön -oppimisohjelma (Työterveyslaitos)

Työkyky käyttöön! – videot, podcastit ja blogikirjoitukset (sosiaali- ja terveysministeriö, Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE-hanke)

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Työyhteisö toimii hyvin, kun siellä voi turvallisesti ja rauhallisesti keskittyä työn tekemiseen ja työn tavoitteiden edistämiseen, sanoo psykologi Elisa Valtanen Työterveyslaitoksesta.

Työyhteisön toimimattomuudesta voivat kertoa tyytymättömyys, hämmennys ja ristiriidat. Työ ei suju, aikataulut eivät pidä. Työntekijät ehkä käyvät esihenkilön luona yksi kerrallaan kertomassa epäkohdista tai hankaluuksista työssä.

”Jos työntekijöiltä tulee viestiä, että jokin ei suju, esihenkilön kannattaa ottaa se luottamuksen osoituksena”, Valtanen sanoo.

Sitten pitää lähteä selvittämään, mitä kaikkea tilanteeseen liittyy. Se asia, jonka kanssa työntekijä tulee juttusille, on joskus vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi työntekijöiden välisen ristiriidan taustalla saattaa olla epäselvyyksiä työnjaossa tai työn tavoitteissa.

Arkiset keskustelut ovat arvokkaita

Elisa Valtanen on ollut esimiesten kanssa tekemisissä muun muassa kouluttajana, konsulttina ja työnohjaajana. Viimeksi hän on ollut kehittämässä Työhyvinvoinnin johtaminen -verkkovalmennusta ja toimii siinä yhtenä valmentajana ja sparraajana.

”Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole mikään erillinen, irrallinen vaatimus johtajalle. Se nivoutuu saumattomasti hänen päivittäiseen työhönsä”, Valtanen huomauttaa.

Työyhteisön toimivuuden edistäminen on osa johtamista. Hyvä esihenkilö on jatkuvasti kiinnostunut siitä, miten työyhteisö voi. Työstä puhutaan yhdessä, sitä kehitetään, työn sujuvuutta ja yhteistyötä tarkastellaan – vaikkei mitään ongelmia olisikaan.

Säännölliset työhyvinvointikyselyt ovat hyvä tapa saada tietoa. Valtasen mukaan ne antavat kuumemittarityyppisen arvion siitä, missä mennään, mutta eivät korvaa yhteistä keskustelua työstä ja siitä, millaisia kokemuksia ja ajatuksia tulosten taakse kätkeytyy.

Myös esihenkilön havainnot ovat tärkeitä: Miltä työn tekeminen näyttää? Miltä ilmapiiri tuntuu? Millainen on vuorovaikutuksen sävy?

Kyllä me keinot keksitään!

Myös esihenkilön johtamistapa ja vuorovaikutustyyli vaikuttavat työyhteisön henkeen. Hyvä johtaminen on selkeää, tasapuolista, oikeudenmukaista, kuuntelevaa, keskustelevaa ja läsnäolevaa.

”Vuorovaikutus ei ole päälle liimattava pintajuttu. Jos esihenkilö on aidosti kiinnostunut työntekijöistä ja haluaa tukea heitä työssä, hänen vuorovaikutuksestaan tulee automaattisesti arvostavaa ja vastaanottavaista”, Elisa Valtanen sanoo.

”Kun esihenkilö on kiinnittänyt huomiota omaan vuorovaikutukseensa, hän on tehnyt jo paljon.”

Ei ole olemassa työyhteisöä, jossa kaikki sujuisi aina täydellisesti. Välillä tulee hankalia tilanteita, ja ratkaisujen miettiminen on normaalia johtamistyötä. Luottavainen asenne auttaa: Kyllä me keinot keksitään ja päästään eteenpäin!

Et ole ajatustesi kanssa yksin – moni esihenkilö pohtii samaa asiaa. Kokemuksemme mukaan esihenkilöt kokevat turhauttaviksi tilanteet, joissa tulokset ovat säilyneet vuosi toisensa jälkeen samanlaisina. Toisaalta työntekijät ihmettelevät, miksi näitä asioita käydään läpi, kun mikään ei ole muuttunut.

Esihenkilö on keskeisessä roolissa, kun hyödynnetään työhyvinvointikyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä. Jotta työyhteisössä ei jäädä polkemaan paikallaan samoina toistuvien kyselytulosten kanssa, niiden käsittelyyn täytyy valmistautua ja antaa aikaa.

Päämääränä on saada työntekijät keskustelemaan avoimesti tuloksista, valita muutama tärkeä kehittämiskohde ja miettiä niille yhdessä konkreettiset toimenpiteet. Tärkeää niin ikään on, että toimenpiteisiin palataan vuoden aikana yhdessä, mieluiten useaan kertaan.

Miten saada henkilöstö keskustelemaan avoimesti?

Jokaisessa tiimissä on omanlainen keskustelukulttuuri. Jos ilmapiiri on avoin ja turvallinen, työntekijät uskaltavat kertoa omia näkemyksiään. Joskus tiimissä on hallitsevia persoonia, jotka kokevat puhuvansa kaikkien puolesta.

Punnitse siis oman tiimisi tilannetta ja mieti etukäteen keinoja, joilla saat kaikkien äänen ja mielipiteet kuuluville. Voit käyttää esimerkiksi pari- tai ryhmäkeskusteluja tai antaa jokaiselle minuutin mittaisen puheenvuoron.

Menetelmiä ja keinoja ryhmien keskusteluttamiseen on useita. Olennaista kuitenkin on, että sinun ei tarvitse tulkita tuloksia henkilöstösi puolesta. Keskity itse kuuntelijan rooliin ja esitä mieluummin kysymyksiä, joilla ohjaat työntekijöitä miettimään yhteisiä asioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Miten valita kehittämiskohde?

Kyselyn tulosten perusteella kaikilla työyhteisöillä on nähtävissä voimavaroja ja kehittämiskohteita. Voimavaroihinkin kannattaa kiinnittää huomiota. Kehittämiskohteen valinnassa on olennaista, että henkilöstö pääsee vahvasti mukaan päättämään asiasta.

Esimerkiksi äänestäminen yhdessä valituista vaihtoehdoista on koettu osallistavaksi ja jännittäväksikin menetelmäksi. Esihenkilön rooli korostuu äänestysvaihtoehtojen tuottamisessa. Voit ohjata henkilöstöä keskittymään niihin asioihin, joihin työyhteisö voi itse yhdessä vaikuttaa. Voit jakaa osallistujat pienryhmiin ja pyytää ryhmiä miettimään kolme keskeisintä asiaa, joita ryhmän mielestä olisi tärkeintä kehittää.

Tämän jälkeen yhdessä jäsennellään ehdotukset kahteen laatikkoon: toinen laatikko niille, joihin ei voida itse suoraan vaikuttaa ja toinen laatikko niille, joihin voidaan vaikuttaa. Lopuksi osallistujat pääsevät äänestämään jälkimmäisen laatikon vaihtoehdoista omasta mielestään tärkeintä. Myös ensimmäisestä laatikosta voidaan äänestää tärkein ehdotus, joka välitetään viestiksi organisaation johdolle.

Miten siirrytään toimenpiteiden miettimiseen?

Äänestyksen tulosten perusteella kannattaa valita 1–3 tärkeintä kehittämiskohdetta. Tässä tapauksessa vähemmän on enemmän: näin ehditte todella paneutua asian parantamiseen ennen seuraavaa työhyvinvointikyselyä.

Henkilöstö on paras oman työnsä asiantuntija, joten esihenkilön kannattaa ehdottomasti hyödyntää tätä voimavaraa. Järjestä mahdollisuuksien mukaan erillinen ideointityöpaja valitun kehittämiskohteen ympärille ja käyttäkää yhteistä aikaa konkreettisten toimenpiteiden kehittelyyn. Toimenpiteiden ideointiin on monia innostavia ryhmämenetelmiä, joihin voit tutustua eri sivustoilla netissä.

Valitkaa toimivimmat ja toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet, sopikaa niille aikataulu ja vastuuhenkilö.

Jos yhteinen kehittäminen ja ideointi ei ole tuttua tiimillesi, sitä kannattaa harjoitella sinnikkäästi, vaikka se heti ensimmäisellä kerralla ei olisikaan täydellinen menestys.

Miten varmistaa, että toimenpiteet toteutetaan?

Sovittuihin toimenpiteisiin kannattaa palata usein, vähintään neljä kertaa vuodessa esimerkiksi vuosikellon mukaisesti. Kerratkaa yhdessä, mitä on sovittu tehtäväksi ja miten asia on edennyt.

Tässä vaiheessa auttaa, kun toimenpiteet ovat konkreettisia asioita. Kannattaa myös käyttää yhteistä aikaa arviointiin. Oliko valittu toimenpide onnistunut vai pitäisikö vielä tehdä jotain lisää?

Tsemppiä uudelle esihenkilölle!

Työterveyslaitoksessa on kehitetty verkkovalmennus juuri tällaisia kysymyksiä pohtiville esihenkilöille. Valmennuksesta löytyy työkaluja ja menetelmiä siihen, miten käsitellä tuloksia tiimin kanssa ja saada aikaan keskustelua, miten nostaa voimavarat esille, miten valita kehittämiskohteet sekä miten yhdessä ideoidaan ratkaisuja kehittämiskohteille.

Lisäksi valmennuksessa on lisätietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten työn imusta, sosiaalisesta pääomasta ja työyhteisötaidoista. Valmennus sopii niin uusille kuin kokeneillekin esihenkilöille, jotka hakevat uutta potkua työhyvinvointitulosten käsittelemiseen.

Yksilön kannalta työhyvinvointi on aika yksinkertaista. Se kulminoituu paljolti siihen, onko töihin kiva mennä aamulla. Työhyvinvoinnin johtamista on vaikeampi hahmottaa, koska se on monimuotoisempi asia, sanoo Nina Panganniemi Työterveyslaitoksesta.

”Työntekijät ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, jotta heidän työhyvinvointinsa olisi kunnossa. Johtamisessa pitää lisäksi huomioida esimerkiksi lainsäädäntö ja oman organisaation käytännöt.”

Panganniemi on työskennellyt johtajien ja esihenkilöiden kanssa muun muassa kouluttajana, valmentajana ja työnohjaajana. Nykyisin hän toimii tuotepäällikkönä ja on yksi Työhyvinvoinnin johtaminen -verkkovalmennuksen kehittäjistä.

Pyysimme Panganniemeä vastaamaan viiteen kysymykseen työhyvinvoinnin johtamisesta:

1. Onko esihenkilö avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä?

Kaikilla on vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan, mutta työlainsäädäntö velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lain velvoittavuus voi tulla uudelle esihenkilölle yllätyksenä. Hänen pitää puuttua esimerkiksi havaittuun työkuormitukseen, kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin ja epäasialliseen kohteluun. Ne eivät ole helppoja tehtäviä.

Esihenkilö pystyy myös luomaan työyhteisöönsä työhyvinvointia tukevia käytäntöjä, mahdollisuuksia ja vuorovaikutuksen kulttuuria. Siinäkin mielessä hänellä on tärkeä rooli.

2. Onko työhyvinvoinnin johtamisesta jotain yleistä väärinkäsitystä?

Vuorovaikutukseen liittyvät, pehmeinä pidetyt asiat korostuvat johtamistyössä. Siksi ei välttämättä mielletä, että työhyvinvoinnin johtaminen on oikeasti kova juttu. Työhyvinvoinnilla on tutkimustenkin mukaan selvä linkki tuottavuuteen.

3. Onko esihenkilön näyttämällä esimerkillä väliä?

Kyllä on. Pitämällä huolta omasta työhyvinvoinnistaan hän toimii hyvänä esimerkkinä. Jos hän taas lähettelee työviestejä keskellä yötä tai on itse ihan uupunut, työntekijät eivät välttämättä tule puhumaan hänelle työssä havaitsemistaan epäkohdista. He saattavat myös ajatella, että organisaatio odottaa heiltäkin vastaavaa venymistä.

4. Antaisitko kaksi vinkkiä työhyvinvoinnin johtamiseen?

Kun teet päätöksiä, mieti myös, miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin. Perustele päätöksesi hyvin.

Huolehdi omien työntekijöidesi osaamisesta. Se hyödyttää sekä organisaatiota että työntekijää. Osaamista voi kehittää muutenkin kuin koulutuksella – vaikkapa sopivan haastavilla tehtävillä ja parityöskentelyllä.

5. Mikä asia ansaitsee lisää huomiota työhyvinvoinnin johtamisessa?

Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole pelkästään ongelmien ratkomista. Työntekijöiden kanssa kannattaa keskustella siitä, mikä juuri heidän työssään lisää työn imua ja vahvistaa jo olemassa olevia voimavaroja.