Oletko aamu- vai iltavirkku? Sen merkitys korostuu kiireisessä elämässä

Elämä on helpompaa, jos pystyy noudattamaan itselleen luonnollista unirytmiä. Ihmisen vuorokausityyppi on neutraali ominaisuus, ei hyvä tai huono, sanoo Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta.
Vanhempi tutkija Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta

Jos sinulla on keskittymistä vaativa tehtävä, niin mihin aikaan vuorokaudesta haluaisit paneutua siihen? Tai mikä olisi sinulle mieluisin aika harrastaa fyysisesti raskasta liikuntaa?

Vastauksesi voi kertoa, oletko aamu- tai iltatyyppinen ihminen. Aamuvirkku on parhaassa iskussa heti aamusta, kun taas iltavirkku on tarmokkaimmillaan alkuillasta. Moni on tunnistanut jo lapsena omaan vuorokausirytmiinsä viittaavia asioita:

”Jotkut ovat nukahdelleet illalla väkisin, vaikka ovat halunneet valvoa pitkään. Toisille kouluaamut ovat olleet hitaan heräämisen aikoja. Iltaa kohti he ovat sitten piristyneet”, sanoo vanhempi tutkija, psykologian tohtori Sampsa Puttonen Työterveyslaitoksesta.

Puttonen tutkii ja kehittää työaikoihin, työkuormitukseen ja palautumiseen liittyviä asioita. Hänen mukaansa vuorokausityyppi eli kronotyyppi on melko pysyvä ominaisuus, josta noin puolet on perinnöllistä ja puolet ympäristön tuottamaa.

Yhteiskunta antaa raamit nukkumiselle

Aamu- ja iltatyyppisyyttä voi ajatella jatkumona. Suuri osa meistä ei kuulu kumpaankaan ääripäähän. Tutkimusten mukaan aamuihmisiä on 47 prosenttia ja iltaihmisiä 12 prosenttia väestöstä. Iän myötä monista tulee hieman enemmän aamuvirkkuja.

”Ihanteellisissa olosuhteissa ihminen ei välttämättä edes huomaa, onko hän aamu- vai iltatyyppinen, koska hän pystyy elämään luonnollisessa rytmissään. Se onnistuu esimerkiksi lomalla”, Sampsa Puttonen sanoo.

Vuorokausityyppi on neutraali ominaisuus, ei hyvä tai huono. Sen merkitys kuitenkin korostuu kiireisessä elämässä. Yhteiskunta ja kulttuuri antavat raamit sille, miten me nukumme. Esimerkiksi työ ja koulu alkavat tiettyyn aikaan.

”Ei pidä unohtaa myöskään ihmisen omaa tahtoa. Hän voi haluta valvoa sellaiseen aikaan, joka ei sovi omaan rytmiin.”

Iltavirkku pärjää hyvin vuorotyössä

Meidän maailmamme suosii aamuvirkkuja. Normaalit työajat sopivat heille hyvin. Heidän on helppo herätä aikaisin ja työskennellä tehokkaasti aamupäivän aikana.

Iltatyyppisyys voi puolestaan olla eduksi vuorotyössä. Vuorokausirytmin siirtäminen eteenpäin on iltavirkuille helpompaa kuin muille.

”Iltaihmiset pystyvät todennäköisesti valvomaan yöllä, säilyttämään toimintakykynsä ja välttämään aamutyyppisiin verrattuna paremmin nukahtamis- ja tapaturmariskit. Toisaalta he voivat olla ongelmissa, jos aamuvuorot alkavat hyvin aikaisin”, Sampsa Puttonen sanoo.

Monissa vuorotyöammateissa iltavirkut ovat hyvin edustettuina. Puttosen mukaan tämä kertoo siitä, että vuorotyöhön – varsinkin yötyöhön – sopeutumattomat työntekijät siirtyvät siitä pois.

Iltatyyppisyyteen liittyy terveysriskejä

Vaikka aamu- ja iltatyyppisyyttä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, vuorokausirytmillä saattaa olla merkitystä hyvinvoinnin kannalta.

Iltatyyppisille on ominaista käydä nukkumaan vasta puolenyön jälkeen. Iltatyyppisyys on tutkimuksissa yhdistetty monenlaisiin terveysriskeihin. Ne liittyvät muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä mielenterveyden ongelmiin. Taustalla voi vaikuttaa se, että ihminen elää itselleen sopimattomassa rytmissä ja unen pituus jää riittämättömäksi.

Miten tällaisia hyvinvointi- ja terveyshaittoja voisi torjua?

”Työaikojen joustavuus auttaa. Joustoja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Ja vaikka omaa vuorokausityyppiään ei voi vaihtaa, ihminen pystyy muuttamaan rytmiään. Silloinkin, kun hän on ääripään iltaihminen”, Sampsa Puttonen sanoo.

Säilytä sisäinen kellosi samassa ajassa

Hyvä lähtökohta on tunnistaa ne asiat, joilla omaa unirytmiään voi parantaa: Mikä auttaa nukahtamaan illalla? Mikä vaikuttaa siihen, että herää aamulla virkeänä? Yksi keino on pitää oma sisäinen kellonsa koko ajan samassa ajassa.

”Esimerkiksi minun on enemmän iltaihmisenä helppo valvoa. Valvominen liittyy osittain käyttäytymiseen: haluan lukea tai saada omaa aikaa. Mutta kun menen nukkumaan, nukahdan yleensä helposti”, Sampsa Puttonen kertoo.

”Jos valvon vaikka viikonloppuna, aiheutan samalla itselleni sosiaalista jet lagia eli aikaerorasitusta. Maksan siitä sitten seuraavalla viikolla.”

Se, että menee iltaisin nukkumaan suunnilleen samaan aikaan, vaatii sinnikkyyttä ja toistoja. Muita vuorokausirytmin tahdistajia ovat esimerkiksi valo ja liikunta:

Jos haluat aikaistaa rytmiäsi, vältä iltaisin varsinkin sinistä valoa. Sitä tulee esimerkiksi puhelimen ja tietokoneen näytöistä. Lähde aamuisin tai viimeistään ennen neljää ulos liikkumaan, niin saat samalla luonnonvaloa.

Aiheesta lisää:

Työvuorojen suunnittelu ja kehittäminen

Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus

Uni on korvaamatonta – varsinkin aivojen palautumiselle (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Kun työstä palautuu hyvin, jaksaa elää kokonaista elämää (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Viisi haitallista nukkumistottumusta – ”Nyt on pakko saada unen päästä kiinni!” (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Huolihetki auttaa, jos murehtiminen häiritsee nukkumista (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Marja Sarkkinen

Avainsanat

uni
elintavat

Jaa sisältö somessa!