Psykososiaaliset tekijät ovat joka tapauksessa aina läsnä työpaikalla – hallitaan niitä tai ei. Siksi niitä on parempi tunnistaa ja käsitellä, sanoo tutkimusprofessori, psykologi Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta.
Psykososiaaliset tekijät liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön toimintaan. Niiden hallinta on paljon muutakin kuin riskien arviointia, ohjeita ja yksittäisiä toimenpiteitä.
Se on pitkäjänteistä oppimista, jossa työpaikalla havahdutaan huomaamaan työn inhimillinen puoli.
Esimerkiksi työn sirpaleisuus, epäselvä työnjako ja huono tiedonkulku kuormittavat. Voimavaroja taas ovat esimerkiksi hyvä yhteishenki ja psykologinen turvallisuus.
Aihe kiinnostaa ja puhuttaa työpaikoilla. Yksi syy on työturvallisuuslain täsmennys:
Vuonna 2023 lakia tarkennettiin niin, että työnantajan on tunnistettava, arvioitava ja hallittava psykososiaalisia kuormitustekijöitä samaan tapaan kuin fyysisiä vaaroja.
Kohti inhimillisesti kestävää työtä
Työterveyslaitoksen PsykOSH-tutkimushankkeessa selvitetään, millä keinoilla työpaikat huomioivat psykososiaalisia tekijöitä osana työturvallisuutta ja miten keinot ovat vaikuttaneet.
Hankkeessa luodaan inhimillisesti kestävän työn malli.
”Mallin tarkoitus on auttaa työpaikan eri toimijoita tunnistamaan, arvioimaan ja käsittelemään työn psykososiaalisia tekijöitä yhdessä”, Anna-Maria Teperi sanoo.
Henkisen työturvallisuuden ajankohtaisuudesta kertoo sekin, että tutkimukseen olisi halunnut osallistua enemmän työpaikkoja kuin siihen pystyttiin ottamaan.
Mukana on viisi yritystä, jotka toimivat muun muassa energiantuotannossa, aseteollisuudessa, automaatioasennuksessa sekä ympäristön huollossa ja kunnossapidossa.
Tutkijat ovat keränneet aineistoa työpaikkojen dokumenteista, järjestämällä yhteiskehittämisen työpajoja ja haastattelemalla työntekijöitä, esihenkilöitä, yritysten johtoa sekä työsuojelun ja HR:n edustajia.
Psykososiaaliset tekijät kuuluvat työturvallisuuteen
Psykososiaalisten tekijöiden hallinta on osa työturvallisuutta. Esimerkiksi kiire lisää virheiden mahdollisuutta. Työyhteisön ristiriidat voivat saada tarkkaavaisuuden herpaantumaan, ja epäselvät vastuut haittaavat päätöksentekoa.
Anna-Maria Teperi on jo 25 vuotta tutkinut inhimillisiä tekijöitä työturvallisuudessa. Asia ei ole uusi.
Silti turvallisuuspuhe tahtoo yhä keskittyä käsin kosketeltaviin asioihin, kuten koneisiin, laitteisiin ja turvakenkiin.
”Psykososiaaliset tekijät on koettu työpaikoilla vähän hähmäiseksi käsitteeksi. Niistä on ollut vaikea saada otetta."
"Haastattelussa eräs työnjohtaja totesi, ettei hän voi tietää, mitä työntekijän tai urakoitsijan kypärän alla tapahtuu.”
Käsitteen epäselvyys voi osaltaan liittyä käytettyjen termien vaihteluun. Aiemmin on puhuttu esimerkiksi henkisestä työsuojelusta ja henkisestä jaksamisesta.
Työpaikan eri toimijoiden yhteistyö auttaa onnistumaan
Parhaassa tapauksessa työpaikan työsuojelu- ja HR-ammattilaiset, työntekijät, esihenkilöt ja johto kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan psykososiaalisista tekijöistä ja niiden hallinnasta.
”Sellaisia foorumeja vain on aika vähän. Aineistomme perusteella aktiivisia työpareja kyllä löytyy, esimerkiksi työsuojelu ja HR tai esihenkilö ja työntekijät. Asiasta siis puhutaan, mutta erillisissä ryhmissä.”
Jos kukin taho työpaikalla hoitaa oman tonttinsa ja lakisääteiset velvollisuutensa hyvin, niin mikä on ongelma?
”Siiloissa toimimisen riskinä on, ettei synny yhteisesti jaettua kokonaiskuvaa työpaikan tilanteesta. Kuva voi myös olla vääristynyt, jos siitä puuttuu vaikkapa työntekijöiden näkemys.”
”Kun työpaikan eri toimijat tekevät yhteistyötä, he voivat kehittää työtä inhimillisemmäksi. Ratkaisuistakin tulee parempia.”
Esihenkilö tarvitsee tilannetajua ja herkät tuntosarvet
Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla on käytössään erilaisia menetelmiä, joilla psykososiaalisia kuormitustekijöitä voi tunnistaa ja arvioida.
Esihenkilöitä on alettu kouluttaa aiheesta ja heidän jaksamiseensa kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Osa työpaikoista on ottanut psykososiaaliset riskit osaksi riskinarviointejaan. Anna-Maria Teperin mielestä se on hyvä alku, mutta ei vielä riitä:
Riskien rinnalle pitää nostaa voimavaratekijät: Mikä tekee työstä mielekästä? Mikä auttaa onnistumaan? Mikä vahvistaa työturvallisuutta?
”Psykososiaalisten tekijöiden hallinta vaatii tilannetajua ja jatkuvaa hereilläoloa. Kyse on ihan arkisista asioista – esimerkiksi siitä, että ollaan ihmisenä ihmiselle työpaikalla."
"Esihenkilön rooli on tärkeä. Hän voi arjen työssä havainnoida, miten työntekijät jaksavat. Herkät tuntosarvet auttavat.”
Aiheesta lisää:
Psykososiaalisten tekijöiden hallinta työturvallisuudessa – PsykOSH -tutkimuksen tulokset ja inhimillisesti kestävän työn malli julkaistaan vuoden 2026 lopussa. Hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? (työsuojeluhallinnon sivuilla)
Kommentointi