Työn tuunaaminen on monelle tuttua toimintaa. Se tarkoittaa oman työn aktiivista, oma-aloitteista muokkaamista itselle paremmin sopivaksi. Työuran tuunaaminen (career crafting) puolestaan on melko uusi käsite.
Kun omaa työtä tuunataan tässä ja nyt, työuran tuunaamisen aikajänne on paljon pidempi:
Mitä voin tehdä, jotta urapolkuni etenisi mielekkääseen suuntaan? Millaista osaamista saatan tarvita tulevaisuudessa? Mitä tavoitteita haluan asettaa työuralleni? Millaisin askelin pääsen niitä kohti?
Tutkija Jie Li Työterveyslaitoksesta sanoo, että työurat ovat muuttuneet entistä yksilöllisemmiksi.
”Määräaikaiset työsuhteet, keikkatyö ja alustatyö ovat lisääntyneet. Tyypillisiä urapolkuja ei välttämättä ole enää työpaikan sisälläkään. Siksi työuran tuunaaminen ilmiönä kiinnostaa ja sitä on alettu myös tutkia.”
Työuran tuunaaminen vahvistaa työn imua ja motivaatiota
Työuran tuunaaminen oli yksi asia, jota Jie Li kollegoineen tarkasteli tutkimuksessa Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa.
Tutkimuksessa seurattiin nuorten aikuisten ja vanhemman väestön työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kehitystä vuosina 2021–2022. Li tekee parhaillaan väitöskirjaa samasta kyselyaineistosta.
Tutkimuksen mukaan työuran tuunaaminen lisää työn imua, joka on työhön liittyvää innostusta ja merkityksellisyyden kokemusta. Sen lisäksi oman urapolun pohtiminen ja kehittäminen vähentävät työuupumusta ja työssä tylsistymistä.
”Tulokset osoittivat, että työuran tuunaaminen vahvistaa yksilön samaistumista sekä työpaikkaan että ammattikuntaan. Se taas parantaa esimerkiksi työssä suoriutumista ja työmotivaatiota sekä vähentää halua vaihtaa työpaikkaa”, Li sanoo.
Työpaikalla kannattaa tukea työuran tuunaamista
Työterveyslaitoksen tutkija Otto Pankkonen on tutkinut urajumia. Se tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen on pitkään kokenut olevansa väärässä työpaikassa tai ammatissa. Syystä tai toisesta hän ei kuitenkaan näe ulospääsyä tilanteestaan.
Vastuu työuran hallinnasta on siirtynyt yhä enemmän yksilölle itselleen. Pankkonen pitää työuran tuunaamista hyvänä tapana ehkäistä urajumiin joutumista.
Hänen mielestään myös organisaatiot hyötyvät siitä, että työntekijät tuunaavat työuraansa. Työnantaja voi tukea sitä antamalla aikaa ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
”Joillain työpaikoilla saatetaan pohtia, kuinka paljon vaikkapa määräaikaisen työntekijän osaamiseen kannattaa panostaa. Pianhan hän kuitenkin lähtee ja vie osaamisensa toiseen työpaikkaan.”
Parhaassa tapauksessa työpaikan ja työntekijän tarpeet saadaan sovitettua yhteen. Miksei pidettäisi työntekijöitä motivoituneina ja osaavina sinä aikana, kun he ovat omassa organisaatiossa?
Turvallisessa ilmapiirissä uskaltaa puhua urajumista
Uralla eteneminen ei ole pelkästään sitä, että etenee hierarkiassa ylöspäin. Se voi tarkoittaa liikkumista sivusuunnassa, entistä haastavampiin tehtäviin tai sitä, että syventää osaamistaan tai kehittää sitä aivan uuteen suuntaan.
Kun työpaikalla vallitsee psykologisesti turvallinen ilmapiiri, siellä uskaltaa puhua työuraa koskevista toiveista, urajumin kokemuksesta tai siitä, ettei osaa jotain. Avoimen, hyväksyvän ilmapiirin luomisessa johdolla on tärkeä rooli.
Urajumista on mahdollista päästä eteenpäin myös oman organisaation sisällä. Jie Li ja Otto Pankkonen antavat työuran tuunaajille ja työpaikoille nämä neuvot:
Ideoita oman työuran tuunaamiseen
- Aseta tavoitteita, jotka liittyvät urapolkuusi ja osaamiseesi.
- Tutki mahdollisuuksiasi kehittää ammatillista osaamista.
- Laajenna ammatillista verkostoasi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja oman alan tapahtumissa.
- Opettele taitoja, joita saatat tarvita työelämässä.
- Tutustu ihmisiin omalla työpaikallasi. Juttele ja kysy rohkeasti neuvoa. Voit myös pyytää vinkkejä uralla kehittymiseen.
- Hakeudu uraneuvontaan tai -valmennukseen.
Työpaikan keinoja tukea työuran tuunaamista
- Jatkuvaa oppimista tukeva työkulttuuri
- Työn arjessa tapahtuvan oppimisen edistäminen
- Työpaikan sisäisten urapolkujen kuvaaminen
- Työntekijöiden rohkaiseminen työuran tuunaukseen
- Tietyn ajan varaaminen kouluttautumiseen vuosittain
- Sisäisten koulutusten tarjoaminen esimerkiksi verkossa, mahdollisuus työkiertoon ja mentorointiin
- Säännölliset keskustelut työntekijöiden ja työpaikan osaamistarpeista (esimerkiksi kehityskeskusteluissa)
Aiheesta lisää:
How career crafting promotes employee well being: The role of professional and organizational identification (Jie Lin, Janne Kaltiaisen ja Jari Hakasen artikkeli Journal of Business and Psychology -lehdessä)
Tutkija Jie Li väittelee 20.3.2026 aiheesta "A holistic approach to employee well-being and mental health: Causes, connections, and underlying processes".
Urajumi tuntuu umpikujalta, mutta siitä on reittejä ulos (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Kehityskeskustelu auttaa tunnistamaan, mikä saa työntekijän syttymään työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)
Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa (tutkimushankkeen esittely)
Kommentointi